Issittumi Sakkutooqarfik: Naleqqap isornartorsiuineranik ilumuunnginneraavoq – Nuuk saassunneqartussat siulliit qangali ilagiuarpaat

Issittumi Sakkutooqarfeqanngikkaluarpalluunniit saassussissutaasinnaasunik nutaalianik Nuuk attaveqaasersuutillu pingaarutillit saassunneqarsinnaapput.

Allattoq Markus Valentin

novembarip 20-at 2025 07:29

Nutserisoq Karla Heilmann

Naalakkersuisut Danmarkillu innuttaasut inuttut eqqortinnaveeqqutitut atoraat Naleqqap - Aki-Matilda Høegh-Dam siulersortigalugu – oktobarimi pasillerpai.

Tamanna illersornissamut isumaqatigiissummi nutaami isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaanni, Nuummi sakkutuut umiarsualivittaarnissaannut aamma Issittumi Sakkutooqarfik qitiusumik allaffeqarfiliornissaanut kinguneqarsinnaaneranik pissuteqarpoq.

Taamatulli nassuiaaneq Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq generalmajori Søren Andersenip naqqiissuteqarfigaa.

- Tamanna isumaqatiginngilara, taanna oqarpoq nassuiaallunilu:

- Ruslandip saassutassatut isigisai qiviarutsigit, tassaapput naalakkersuisoqarfiit, napparsimmavissuit, atuarfiit, umiarsualivik mittarfiillu. Tassa sunaluunniit innuttaasunut sunniuteqarsinnaasoq - soorunalumi sakkutooqarfiit.

Aamma atuarukNaleraq issittumi nunanik oqaloqatiginnillunilu sakkussakillileerusuttoq

Rusland pissutigalugu Kalaallit Nunaata sakkussiornera Pele Brobergimit (N) isornartorsiorneqarpoq, tassani aasaanerani sungiusarnerit amerlanerpaartaat kitaaniunerusorlu nutaanik aningaasaliinerit apeqquserpai.

Søren Andersenip isornartorsiuineq qaammatit kingulliit oqallisigineqaqisoq akissuteqarfigaa.

Nunatsinnut aarlerinartoq

Nunatsinnut piffissami maannakkorpiaq aarlerinartoqanngitsoq illersornissaq pillugu immikkut ilisimasaqartut arlallit KNR-ip siusinnerusukkut oqaloqatigisaasa oqaatiginikuuaat.

Sorsunnersuaq Nillertumeersut issittumi sakkutooqarfiit 2014-imili Ruslandip ammaqqippai nutaanillu aamma pilersitsilluni. Sorsunnersuaq nillertumiilli Issittoq nunanit arlalinnit taamak sukasimaartigisumik iliuuseqartoqarnera misigineqarnikuunngitsoq, Illersornissaqarfiup Isertortumik Paasiniaasartuinit (FE) nalunaarusiap decembarimi nalorninaallisippaa.

Issittumi Sakkutooqarfimmit Illersornissaqarfiullu tungaaniit russit aqqartartunit nunatta kitaani sinerlugu ingerlaartoqartarsorigaat KNR-ip paasivaa.

Kisianni Naalagaaffeqatigiinneq, nunarsuarmioqatigiit isumannaatsuunerannik nunarsuarmillu isiginninneq pillugit ilisimatusartup, Ulrik Pram Gadip russit Kalaallit Nunaanni Pituffik Space Base – nunattalu sinnera pinnagu kisiat soqutigisarigaat oqaatigaa.

Illersornissamut ilisimatusarfimmi Issittumi sillimaniarnermut immikkoortortaqarfimmit Jon Rahbek-Clemmensen assingusumik oqaaseqarluni kalaallit ersissutissaqannginnerarpai. Russillu Issittumi sakkussiornerat Norgemi Alaskamilu pinerat pissutaanerarlugu.

USA-miillu aarlerinartoqarnera.

Rasmus Sinding Søndergaard Dansk Institut for Internationale Studierimi Amerikap nunanut allanut oqaluttuarisaaneranik ulluinnarni ilisimatusartuuvoq.

Taassuma eqimattat pingasut amerikap Kalaallit Nunaannut politikkianut sunniuteqartut nassuiaatigai: Aningaasarsiorusuttut aatitassanik soqutigisaqartut; illersornissamik suliaqartut Ruslandimit aarlerinartumik soqutigisaqartut; politikkikkullu pikisitsineq MAGA amerikamiut nunataanik "manifest destiny"-mik toqqammaveqartumik annertusaaniartut.

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu USA aatsitassanut illersornissamullu tunngatillugu ataatsimeeqatiginiarnikuuaat, ataatsimiittoqanngilarli.

Allisiguk

Naleqqamit isornartorsiuineq

Rusland Kinalu eqqarsaatigalugit, Kalaallit Nunaannut siooranartoqanngitsoq, Illersornissaqarfiup Isertortumik Paasiniaasartuisa nalunaarutiginikuuaat.

Ruslandili Issittumi – illersornissamut atortunittaaq – ukiuni qulikkuutaani sakkutooqarnikkut piginnaanngorsaqqinnikuuvoq. Taamaattumik arlaatigut siooranartoqalissagaluarpat Issittumi Sakkutooqarfik piareersarpoq.

Rusland Issittumi sakkutooqarnikkut piginnaanngorsarnermi Kalaallit Nunaannut atorsinnaanissaanik arlaatigut ilimatsaasiinikuunngitsoq, Pele Broberg siusinnerusukkut oqarpoq.

Tamatumunnga taanna Nalerarlu kissaateqarput, Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut piginnaanngorsaqqittoqassagaluarpat illoqarfiit avataanni pissasoq – immaqalu eqqornerusumik oqaatigalugu Tunup avannaani Ruslandimut qaninnerusumi.

Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugit isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaani suliniutit

Danmark Issittup aamma Atlantikup avannaata illersorneqarneranut 27,4 milliardit koruuninik aningaasaliissuteqarpoq. Suliniutit ilaat uani ataani allassimapput.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni imaatigut kabelimik pilersitsisoqassaaq.
Timmisartuaqqanik inuttaqanngitsunik illersornermut nakkutilliinermullu 2,1 milliardit koruunit atorneqarput.
Dronit (timmisartuaqqat inuttaqanngitsut aaqq.) nutaat nukittorsaataassapput “pisuni takunnissinnaanermik”, pisuni nutaani, Illersornissaqarfiup najukkani oqartussat tapersersuleraangagit, Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni.
Tamatuma saniatigut issittumi umiarsuit marlunnik timmisartunillu imaani nakkutilliissutit ilaneqassapput.
Issittumi Sakkutooqarfik Nuummi nutaamik qullersaqarfiliorneqassaaq.
Issittumi sakkutooqatigiinnik nutaanik immikkut piginnaanilinnik pilersitsisoqassaaq, taakku Issittumi Sakkutooqarfiup ataaniittussapput.

Paasissutissarsiffik: Ritzau/Forsvarsministeriet

Allisiguk

Søren Andersen, Ruslandi siooranaratarsinnaassappat Naleqqap siunnersuutaa malillugu, Tunumi atortunik nalimmassaanissaq tulluarnerussanngila?

- Taamaaliorluta aallartereerpugut, Tunumi suliaqartoqassagaluarpat suut atorfissaqartinneqassanersut misissorpavut.

Aamma atuarukNunanut allanut politikkikkut periusissiaq oqallisigerusukkaa - sakkussakillisaanisssaq piviusorsiunngilaq

Søren Andersenip oqarnera naapertorlugu, Kitaata ukkatarineqarnerujussuanut attaveqaasersuutit annersai saassunneqaqqaartussallu amerlanerit tassaniinneri pissutaavoq.

- Kalaallit Nunaat illersoruminaatsutut isikkoqarsinnaavoq. Nunarujussuuvormi. Piviusumilli Kalaallit Nunaata illersornissaa taamak ajornartiginngilaq, Tunumi saassunneqarsinnaasunik attaveqaasersuuteqannginnera pissutigalugu. Umiarsualiveqanngilaq, timmisartoqarfeqanngilaq imaluunniit 3.000-t 5.000-illu meterit akornanni takitigisunik mittarfeqarnani. (Tunumi, aaqq.)

Issittumi Sakkutooqarfiup pingaartumik Kitaani sumiiffiit pingasut soqutiginartitai Generalmajorip oqaatigai:

- Taamaammat Kitaani saassunneqaratarsinnaasut ikittuaraapput. Tassani soorunami Nuuk siulliuvoq, Kangerlussuaq tulliuvoq Pituffillu pingajuulluni.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.