Piffissaqarpallaarunnaalersoq: Nunatsinni aningaasaliinissamut periarfissaq matupallassinnaasoq

Aaja Chemnitzip issittumi aningaasaliinissamut aningaasaateqarfik 10 milliardit koruuninik aningaasartaqartoq danskit aningaasanut inatsisaannut ilanngutitinniarsaralugu KNR-imut septembarimi oqaatigaa.

Piffissami matumani taama iliortoqarsinnaanngitsoq paasinarsivoq; ilungersuutiginninnerli ingerlaannarpoq.

- Aningaasat amerlassusaat piviusorsiorpalunngissinnaavoq, kisianni killiffigisatsinni periarfissaarukkiartornitta nassuerutiginissaa pingaaruteqarpoq.

Danskit naalakkersuisullu akornanni killiliussatut isumaqatigiissut 1,6 milliardit koruuninik aningaasartaqartumut sanilliullugu aningaasat suliffeqarfinnut namminersortunut inuussutissarsiutinut ineriartortitsinermut atorneqassapput – naalakkersuisunullu atorneqarnatik.

- Soormi Issittumi aningaasaliinissamut aningaasaateqarfiliunngilagut, nunatsinni Danmarkimilu inuussutissarsiornermik suliaqartut assigiinngitsut taamaalillutik suliniutinut taperseeqataasinnaassallutik?

KNR-ip Sulisitsisut aamma Dansk Industri oqaloqatigai taakkulu tamarmik aningaasaateqarfimmik pilersinneqarsinnaasumik periarfissat oqaatigaat.

Siullermik Aaja Chemnitzip piffissaqarunnaalersoq, politikerillu iliuuseqapallattariaqartut erseqqissaatigaa.

- Ullumikkut suuteqarnerluta nalunngilarput, kisianni danskit aappaagu qinersippata qanoq pissarsiaqarsinnaanerluta ilisimanngilarput.

Piiaaffinnut aningaasat

Aatsitassarsiorfiit aningaasaliisussanut pilerinarsaasussaanerat piiaavinnik nutaanik ammaaniarnerup ajornakusoorneranut pissutaasut ilagaat.

Aatsitassalli ilaannik ullumikkut pisisussaqanngilaq, piiaavinnik pilersitsiniarneq patajaatsumillu sinneqartooruteqalernissaq ukiunik 20-nik sivisussuseqarsinnaavoq.

Uanilu danskit kalaallillu aningaasaliinermut aningaasaateqarfiat atuussinnaavoq. Naalagaaffik piiaanermik suliniuteqarnissamut qularnartumut qulakkeereqataasinnaaguni tamanna aningaasaliisunut iluarineqarluni tatiginninnermik pilersitsisinnaavoq.

Dansk Industrimi geopolitikkimi pisortaq, Peter Thagesen oqarpoq.

- Aatsitassarsiornissamut pilersaarut angisooq piviusunngortinniarukku taava aningaasaleeqataassuteqangaatsiartariaqarpoq. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni aningaasaateqarfik tassani alloriarfiungaatsiarsinnaasoraara. Neriuppunga isumaqarlungalu EU-p aningaasaleeqataanissaanut periarfissaqarluartoq. 

Sulisitsisut aatsitassarsiornissamut suliniutinut issittumi aningaasaliinissamut aningaasaateqarfik aamma soqutiginartinneqartoq, pisortap Christian Keldsenip oqaatigaa.

- Piiaavimmik pilersitsinermit tunisassiornermut ikaarsaarnermi ukiuni arlalinni niuerutiginnissinnaalluarneq takutinniarsarisariaqarsinnaavat. Piffissaq taanna ajornakusoorsinnaavoq. Tassanilu pisortanit aaqqissuusseqataaffigineqartumik aningaasaliisoqarsinnaanera takorloorneqarsinnaavoq.

Piffissaarutingajalersoq

Nunatsinnut aningaasanik pissarsinissamut danskit naalakkersuisuinit kisimi periarfissaqanngilaq.

Peter Thagesenip EU-mit aamma soqutiginnilluinnartoqarnerarpaa.

- Europami politikerit amerliartuinnartut nunanut soorlu Kinamut pituttorsimavallaarnitsinni ajornartorsiuteqangaatsiartugut nassuerutiginnittartillugit Kalaallit Nunaannit periarfissamik atuinissatsinnut periarfissaqarluarpugut, taanna oqarpoq.

Christian Keldsenip nunarsuarmi pissutsit periarfissiinerannik isiginninni oqaatigaa. Periarfissalli tammaratarsinnaammat politikerit tuaviuussisariaqarput.

- Periarfissanik atorluaanissarput pisariaqarpoq. Kalaallit Nunaat oqaluuserisassat uku ilaannut kisimi periarfissaannginnera paasissallugu pingaaruteqarpoq. Allanik aamma soqutiginartoqarpoq.

Sulisitsisut pisortaata, GreenRocip Amitsumi grafitinik piiaavia EU-nut 'suliniutitut pingaaruteqartutut' juunimi oqaatigineqartoq innersuussutigaa.

Sunaana utaqqigipput?

Aatsitassarsiornermi pilersaarutit saniatigut Christian Keldsenip issittumi aningaasaliinissamut aningaasaateqarfik mittarfiit nutaat atulernerani pisariaqartinneqartunut soorlu akunnittarfinnut allanullu aamma atorneqarsinnaanissaa neriuutigaa.

Peter Thagesen Dansk Industrimeersup suliffeqarfiit 40-t nunatsinnut attaveqaateqartut imaluunniit attaveqaateqarsimasut katersorsimallugit oqaatigaa.

Nunatsinni periarfissanik tigulluarneqanngitsoqarnersoq apeqqummut Christian Keldsen ima akissuteqarpoq:

- Soqutiginnittoqarnera ersarippoq, kisianni ammaasoqarnissaanut periarfissanut pisariaqartitanullu tunngatillugu inatsisinik malittarisassanillu naleqqussaasoqarnissaa pisariaqarpoq. Aningaasaliinerit naalakkersuisunut kisimik tunnatik inuussutissarsiornermukartinneqarsinnaanerat immaqa nassuerutigineqarsinnaavoq.

KNR-ip Aaja Chemnitz tassunga assingusumik apeqquteqarfigaa:

GE-p aamma DI-p suliaq una aallartikkusulluinnaraat tusaaneqarsinnaavoq. Danskit naalakkersuisui imaluunnit kalaallit naalakkersuisui suliamut kinguarsaappat?

- Susassaqarfimmut tassunga tunngatillugu aaqqiissuteqartoqarniarluni sulisoqartoq eqqarsarpunga Aaja Chemnitz oqarpoq.

- Kisianni tamanna tuaviortuusoq aamma eqqarsarpunga. Taamaammat pissutsinut kinguarsaasoqannginnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Pissutigalugu kalaallit aningaasanut inatsisaanni 7,5 millionit koruuniinnaat isumaqatiginniniutigineqartillugit nunatta karsiani aningaasanik amerlanerusunik pisariaqartitsisoqartoq ersarippoq.