Ittoqqortoormiini innuttaasut aamminni peqqissutsimut akornutaasinnaasunik akoorutissanik PFAS-inik nunarsuarmi tamarmi akoqarnerpaanut ilaapput.

Aarhus Universitetimi Technical Sciencesip misissuinerata tamanna takutippaa.

Tamannali illoqarfimmi ernummatigineqanngilaq. Åge Danielsenimi allarpassuit assigalugit kalaaliminiinnangajattortuuvoq.

- Kalaalimerngit tamaani nunaqqatigiilluta pinngitsoorsinnaanngilagut. Arferit, puisit, nannut umimmaat. Kalaalimerngit maani pinngitsoorsinnaanngilagut, Åge Danielsen KNR-imut oqarpoq.

Taanna aalisartut piniartullu kattuffiata, KNAPK-p Ittoqqortoormiini immikkoortortaqarfiani siulittaasuuvoq.

Ataaserli ajornartorsiutaavoq. Arferimmi, puisit naannullu PFAS-eqaqisut misissuinerup takutippaa.

PFAS-it aammut timillu atortuinut akuliuttarput ilaatigullu kræfteqalissutaasartutut hormoninullu ajoqutaasutut pasineqarput.

Tamannali Åge Danielsenip ernummatigilinngilaa.

- Taanna sunaanersoq nalugakku, imatorsuaq ernumassutissaqarfiginngilara, taanna oqarpoq.

Ittoqqortoormiini innuttaasut timiminni PFAS-inik nunarsuarmi tamarmi akoqarnerpaanut ilaasut misissuinerup nutaap takutippaa.

Ittoqqortoormiit inuisa 86 procentiisa aavat EU-p inuussutissalerinermi isumannaallisaanermut oqartussaasuisa, Den Europæiske Fødevaresikkerhedsautoritetip, inuussutissanut timip akiuussutissaanik ajoquseerujussuarsinnaasunut killisarititaat qaangerlugu akoqarnerusoq misissuinerup ersersippaa.

Assi © : Privatfoto

Inuup nammineq aalajangissagaa

Åge Danielsenili suli ernumanngilaq, pisaminillu nerisaqaannartarniarluni.

- Inuup nammineq neqitussanerluni neqitussannginnerluniluunniit aalajangigassaraa. Uanga taama eqqarsarpunga. Soorlu cigarettit sanilliukkutsigit peqqinnartuunngillat toqunartortaqarlutillu, kisianni tamakkutussanerluni inuup nammineq aalajangigassaraa, taanna oqarpoq.

Taassuma ilanngullugu oqaatigaa ilitsorigamilli kalaaliminernik nerisaqartuarlutik ukioqqortusisut ilagigini.

Qallunaamerngilli amigaataanngikkaluarput. Nunaqqatinimi qallunaaminertortartut Åge Danielsen oqarpoq, namminerli nerisarisarivallaannginnerarpai.

- Aatsaat nalliuttorsiortoqaraangat tamakkuninnga qaqutikkut nerisarpunga, taanna oqarpoq.

Taassuma sapaatit akunnialuini kalaaliminertunngisimaarluni misigisareerpaa, soorlu nunanut allanut angalanermini. Sungiusimasaminilli nerisaqarunnaaraangami malugipallattarpaa.

- Aallaraangama timimma ingerlaannaq malugilersarpaa. Perlilertutut misigisarpunga, soorlu isumakulunneq misigisarpara. Qallunaaminernik nerileraangama ingerlaannaq qatsuttarlugit misigisarpunga. Aamma nererusussuseerunneq misigisarpara, Åge Danielsen oqarpoq.