Qimmit qimuttut sananeqaataasa takutippaat: Inuit ilimagisamiit siusinnerusukkut Kalaallit Nunaannukarput

Kalaallit Nunaanni innuttaasut siuaasaat, naatsorsuutigisamit ukiunik honnorujulikkaani siusinnerusumik qeqertarujussuarmukarsimapput.

Tamanna Københavnip universitetiata tusagassiutinut nalunaarummi allaaserivaa. Qimmit qimuttut sananeqaataasa assilianngorlugit suliarineqarnerat paasisanut kingullernut tunngaviupput. 

Inuimmi Canadamiit Kalaallit Nunaannut qimmit angalaqatigaat. 

- Maannamut isumaqarsimagaluarpugut, inuit ukiut 800-t matuma siorna Kalaallit Nunaannukarsimasut, ukiulli 200-300-llu tamanna sioqqullugu arlalinnik nunasisoqartarsimanera, qimmit qimuttut sananeqaataanni takusinnaavarput, professor Anders Johannes Hansen, Københavnip Universitetiani Globe Institutemeersoq  oqarpoq.

Qimmit qimuttut uumasut peerunnikullu sananeqaatai, piffissami Inuit Kalaallit Nunaannukaqqaarneraniit maannamut, assilianngorlugit suliarineqarput

Qimmit saanikui annoraaniillu itsarnisanit ammit pinnersaatiliat, qimmit DNA-vinik itsarnisanik ilisimatuuniit ilaatigut aallerfiupput.

Kalaallit Nunaanni qimmit qimuttut, avatangiisini sikorasaartuni qamutinik kalittutut, inuussutissarsiornermi pinngitsoorneqarsinnaanatik immikkut ittumik inissisimaffeqarsimapput.

Eqimattat sisamanngorlutik avissaartut

Qimmit sananeqaataanniit inuit siullit qanoq angalariaaseqarsimanerat pillugu paasissutissat sukumiinerusut pissarsiarineqarput, ilisimatusarnermi pingaarnertut allaaserinnittoq, Tatiana Feuerborn Københavnip Universitetianeersoq paasissutissiivoq.

- Inuit qanga tikiunnersut kingornalu eqimattat sisamanngoriarlutik avissaarsimanerat immikkullu sumiiffinni immikkoortuni nunasisimanerat, sananeqaatikut ilisimatusarneq atorlugu taamaattoqarsimaneranik aalajangiinissaq aatsaat tunngavissaqartilerparput. 

Nunamilu allanngorarnerit ilisimatuut qimmit DNA-vi aqqutigalugit takusatuarinngilaat.

Piffissalli ilaanni qimmit sumiiffinni ataasiakkaani napparsimallutik perlerlutilluunniit ikileriartarsimanerat aamma takuneqarsinnaasut, tusagassiutinut nalunaarummi allaqqavoq. 

Silaannaap pissusiata allanngorarnera qamuteralaallu

Kalaallit Nunaalli qimmillu qimuttut imminnut ataqatigiikkaluaqisut, qimmit ukut tamaasa ikiliartorput.

Silaannaap pissusiata allanngorarnera qamuteralaallut ikiliartornerinut ilaatigut peqqutaapput.

- Imap sikusartup annikilliartornerata kingunerisaanik, ukiup ingerlanerani qimussersinnaaneq sivikinnerulerpoq sumiiffinnilu aalajangersimasuinnarni qimussertoqarsinnaalernikuulluni. Tamanna qamuteralannillu atuineq, inuit qimuttunik qimmeqartut ikinnerulernerannut peqqutaaqataapput,  Anders Johannes Hansen oqarpoq.

Qimmit qimuttut sananeqaataasa assilianngortinneqarnerat Kalaallit Nunaanni siunissami qimuttunik qimmeqarneranut sunniuteqassaaq. 

- Siunissami qimmeqaannassappat, qimmit peqqissut sananeqaatimikkut qanoq isikkoqarnernerat,  paasissutissanit aaneqartuni takuneqarsinnaasariaqarpoq, paasissutissallu taakku ilisimatusarnitsinniit tunniussinnaavagut, professori oqarpoq.

/ritzau/