Nunarsuarmi qimmit pisoqaanersaat nunatsinni uumavoq

Kalaallit qimmiat qimuttoq Qimmeq nunarsuarmi qimmini pisoqaanersaavoq. 

Qimmip Alaskami piulerneranit ukiut 4.000-ingajaat qaangiutereersimalerput. Siberiameersumik naggueqarpoq, ukiut 9000-it matuma siornali issittumi silap pissusianut imaannaanngissinnaaqisunut naleqqussarsimasunik siuaasaqarluni. 

Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermut suliniutip, ukiut qulingiluat ingerlaneranni qimmip oqaluttuarisaanera, kulturia piginnaasaalu pillugit ersersinneqartut, Qimmeq pillugu suliniummit inernerit nutaat takutippaat – paasisallu kingulliit SCIENCE-imi saqqummiunneqartussanngorput. 

- Kalaallit qimmiata inuiannut kalaallinut ukiuni 1000-ini qanittumik ataqatigiissimanerat alutornaqaaq, suliniummi ilisimatusaqataasoq Anders Johannes Hansen oqarpoq. 

Qimmit qimuttut nagguiat 

Suliniummi ilaatigut Tunup Avannaarsuani qimmit qimuttut, ukiuni 700-ni avinngarusimallutik uumasimasut maanna nungoreersut pillugit oqaluttuaq misissorneqarpoq.

Taakku Inuit Canadameersut peqatigalugit sumiiffimmut pisimapput, piniartullu qanilluinnarlugit 1800-kkut qeqqata tungaanut uumasimallutik. 

Misissuinerit aamma takutippaat issittumi qimmit qimuttut, qimmit allat assigalugit, amaqqumit naggueqartut - Issittumili qimmit qimminut allanut sanilliullugit amerlanertigut amaqqunik kinguaassioqatigineqartarput. 

- Nannunniarnerit umimmanniarnerillu nalaanni qimmeq arnaviaq nuliusoq amaroqarfimmut pitullugu qimanneqarpoq sapaatip-akunnerata missaanut nerisassaqartillugu. Amaqqumit angutivissamit orninneqarpat amaqqup qimmeq nuliuffigisinnaavaa piaqqisussanngortillugu, Manumina Lund Jensen, suliniummi ilisimatusaqataasoq, oqaluttuarpoq. 

Aammattaaq misissuinerup takutippaa Kitaani, Tunumi Avannaanilu qimmit qimuttut ukiuni untritilikkuutaani ima avissaaqqalersimatigisut allaat tamarmik immikkuullarissunik pissuseqalersimallutik - pissutsit ullumikkut qimmit isikkuisigut pissusiisigullu suli takuneqarsinnaasut. 

Naak nunatsinni qimmit qimuttut ukiuni tusintilinni naleqqussarsimagaluartut, ikiliartorput. 

Ullumikkummi qimmit qimuttut 15.000-t missaannaanniipput - ukiuni qulikkuutaani kingullerni affaannanngorsimallutik. 

Piniarnerup iluatsinngitsoornera, nerukkaatissaaleqineq qimmillu nappaalasarnerat pissutaasinnaapput. 

Taamaakkaluartoq kalaallit qimmii qimuttut immikkorluinnaq ittut tammatsaalineqarsinnaasimapput. 

Nunatta kitaani ukiuni 400-ni kingullerni Europamiunik qimmeqarsimagaluartoq, kalaallit qimmiisa Europami qimminit naggueqarnerannut takussutissat ikittuinnaapput.

Qimmeq pillugu suliniummi ilisimatusartut naapertorlugit amaqqunik akusat pisimanerattut qimmit qimuttut qimminik Europameersunik akusat qimuttussaqqinngitsunik piaqqiortarsimanerat tamatumunnga nassuiaataasinnaavoq, taamaattumillu toqujaarnerusarlutik piaqqiorluanngitsoortarlutillu.