Kalaallit piniartut aammikkut PFAS-eqangaatsiartut

Tunup avannaani piniartut ilaqutaallu aammikkut PFAS-imik nunarsuarmi tamarmi akoqarnerpaanut ilaasut, misissuinerup takutippaa.
Nerisareqatigiinni kingulliit, uumasut kiisortut, soorlu nannut, arferit kigutillit natsiillu PFAS-eqaqaat. Assi © : Johan Jeremiassen
Allattoq Ritzau
juulip 12-at 2023 10:55

Ittoqqortormiini piniartut ilaqutaallu PFAS-imik mingutsitsiffiusuniit ungasikkaluaqalutik, mingutsitsissummik tamatuminnga aammikkut nunarsuarmi tamarmi akoqarnerpaanut ilaapput. Ritzau taama allappoq.

Aarhus Universitetimi Technical Sciencesip misissuinerata tamanna takutippaa. Misissuineq atuagassiami Lancet Planetary Healthimi saqqummerpoq.

Akoorutissat PFAS-it silaannakkut immallu sarfaasigut Issittumut apuuttarput. Tamaani avatangiisinut pigaangamik, nerisareqatigiiaatigut akukilliartortarput.

Nannut, arferit kigutillit natsiillu

Nerisareqatigiinni kingulliit, uumasut kiisortut, soorlu naannut, arferit kigutillit natsiillu taamaammat PFAS-eqaqaat.

Tunumiut taakkua neqaannik nerisaqarluartuupput. Taamaammat aammikkut PFAS-eqangaarnerat tamakkuninnga nerisaqarnerannik aallaaveqarpoq.

- Nannulli uumasullu kiisortut allat Issitumiittut PFAS-eqangaarnerat, piniartullu ilaqutaasalu PFAS-eqalertarnerat tupaatissaanngilaq.

PFAS SUUA?

PFAS akoorutissaapput avatangiisinik mingutsitsisut flouritaqartut, 1950-ikkunnili akoorutigineqartartut.

Tunisassiornerni tamangajanni atugaapput, tunisassiarpassuarnilu nassaassaallutik. Ilatigut annoraamernit,  natersuit uliillu, skuut, nerisassanut poortuutit, pinnersaatit qamisaatillu tamakkuninnga akoqarput.

PFAS-it aammut timillu atortuinut akuliuttarput ilaatigullu kræfteqalissutaasartutut hormoninullu ajoqutaasutut pasineqarput.

Christian Sonne Politikenimut taama oqarpoq. Taanna Aarhus Universitetimi pinngortitamik avatangiisinillu ilisimatusarfimmi aamma Issitoq pillugu ilisimatusarfimmi professoriuvoq, matuminngalu misissueqatasimalluni.

- Nannunniat Avatangiisinik mingutsitsissummik PCB-eqarnerpaanut ilaapput. Taamali PFAS-eqartiginerat ingasaqaaq.

- Kalaallit naammattorsuarmik neqitukutsoortarsinnaasut siornatigut oqartaraluarpugut. Aarraarsuarli, taamaliornissaq aamma maanna ajornartorsiutaalerpoq. Pissutsit ukiut tallimat matuma siornanut naleqqiullugit pisariuneroqaat, taanna aviisimut taama oqarpoq.

Europami Amerikamilu avannarlermi inuit Aasiami Afrikamilu inunnit ataatsimut isigalugu aammikkut PFAS-eqarnerusut, Aarhus Universitetimi misissuinerup takutippaa.

Nunat inuit PFAS-eqarnerpaaffigisaat ingasannerpaniit aallartikkaanni makkuupput: Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, Danmark, Australia, Sverige, Norge, Malaysia USA-lu.