Nuna tamakkerlugu imigassamut politikkimut inassuteqaat – pissutsit taamaaginnarsinnaanngillat

Naalakkersuisut imigassartortarnitsinnik aaqqiiniarlutik suliniuteqalerput. Politikerit suliatigut inassuteqaatit nutaat atorlugit sammisaq oqaluuseriniarpaat.

Allattoq Nicole Sander Bertelsen

oktobarip 02-at 2025 16:12

Nutserisoq Connie Fontain

Naqqiissut: Naalakkersuisoqarfiup saqqummiussinerup kingorna erseqqissaatigaa, imigassamut politikki nutaaq pillugu suli aalajangiisoqanngitsoq. Taamaammat KNR ilanngutassiami arlalinnik erseqqissaassuteqarpoq, kukkuneq soorunami ajuusaarutigaarput.

‘Allannguinissamut piffissanngorpoq’ imigassamut atatillugu suliatigut inassuteqaatini quppernerni siullermi allassimavoq.

Peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisup, Anna Wangenheimip aamma meeqqanut ilaqutariinnullu naalakkersuisup, Maasi Pedersenip inassuteqaatit nutaat katillugit 18-it Inatsisartut pissarsiarisaat sisamanngornermi ualikkut tusagassiortunik katersortitsinermi oqaasertalerpaat.

Pissutsit taamaaginnarsinnaanngitsut ullumikkut tusagassiortunik katersortitsinermi oqariartuutit pingaarnersaraat.

- Imigassaq meeqqanut innarliisuunnginnissaa inassuteqaatini nutaani anguniagaavoq, Anna Wangenheim oqarpoq.

- Oqaluuseriinnarsinnaanngilarput, kisitsisit iliuuseqarfigissavagut, Maasi Pedersen oqarpoq.

Pissusilersuutinummi tunngatillugu imigassaq pigaarutilimmik sunniuteqartartoq kisitsisit takutippaat.

Nalunaarusiami innuttaasut inersimasut 35 procentii qaammammut ataasiarlutik imigassartungaatsiartartut, ilaqutariinnilu meerartalinni qulinit sisamat imigassamik ajornartorsiuteqartoqarsinnaasartoq allassimavoq.

Tassa imaappoq nunatsinni ilaqutariit meerartallit 39 procentiini.

Meeqqat imigassamik innarlerneqannginnissaat meeqqallu tamarmik toqqissisimasumik atugassaqartitaanissaat inassuteqaatinit nutaanit qulakkeerneqassasoq allassimavoq.

Ukiutigut killiliussaq nutaaq

Nalunaarusiami ukiutigut killilissap tassa imigassarsisinnaanissamut ukiut sassaalliisoqarnissaanullu ukiut qaffanneqarnissaat, aamma imigassamik sassaallersinnaatitaaffiit sivikillineqarnissaat ilaatigut inassutigineqarpoq.

Imigassamik sassaallersinnaanermut piffissap sivikillineqarsinnaanera misiliutit aaqqiissutaasoq, nalunaarusiami allassimavoq, ukiullu appasinnerpaaffigisassaat qaffanneqarlunilu atortinneqassasoq allassimalluni.

Piffissamilli imigassarsiffiusinnaasumik killiliineq imigassamik atuinermik kiisalu innuttaasunut imigassamik pissuteqartumik innarliinermik annikilliinissamik kissaateqarnermi sunniuteqarluartutut WHO-mit pitsaasutut sunniuteqartartuunerarneqartoq nalunaarusiami allassimavoq.

- Taamaakkaluartorli politiit, isumaginninnermik oqartussat, peqqinnissamillu oqartussat tamanna angerlarsimaffimmi imigassartornerusoqalerneranik taamaalillunilu angerlarsimaffimmi imigassamut attuumassuteqartumik pisoqarnerulerneranik kinguneqarsinnaanera ernumassutigaat. Taamaammat ineriartorneq qanimut malinnaavigineqassasoq, nalunaarusiami allassimavoq.

Nalunaarusiattaaq arnat inuusuttut 15-it 19-illu akornanni ukioqartut affaat sinnerlugit imigassamik ajornartorsiuteqarsinnaasut saqqummersippaa. Angutinilu aamma taama ukioqartuni 38 procentii taama ajornartorsiuteqarsinnaallutik.

Nalunaarusiami kisitsisit arlallit

9.-10. klassini atuartut 37 procentii aalakoorlutik misiliinikuupput
9.-10. klassini atuartut 22 procentii ulluni kingullerni 30-ni imigassartorsimapput.
Arnat inuusuttut 55 procentii angutillu inuusuttut 38 procentii 15-init 19-inut ukiullit imigassamik aalakoornartortalimmik ajornartorsiuteqaratarsinnaapput.
Arnat inuusuttut 27 procentii angutillu inuusuttut 32 procentii qaammammut ikinnerpaamik ataasiarlutik aalakoorniutigalugu imigassartortarput.
11-nik ukiullit 97 procentii 16-inillu ukiullip 54 procentii aalakuunngisaannarsimapput.
Innuttaasut inersimasut 35 procentii qaammammut minnerpaamik ataasiarlutik ernguttarput.

Tamatuma saniatigut ulluinnarni nalunaaquttap ullaakkut qulinit unnukkut arfineq-pingasut tungaanut taamaallaat imigassarsisoqarsinnaalernissaa inassutigineqarpoq. Imigassartorsimanermut attuumassuteqartumik pisut affaat sapaatip akunnerata naanerani pisarput, taakkulu angerlarsimaffimmi eqqissiviilliornernik, aqqusinermi perulluliornermik, nakuusernermik sioorasaarinermillu kinguneqartartut, nalunaarusiami allassimavoq.

Taamaammat nalunaarusiaq naapertorlugu kisitsisit imigassartorsinnaanermut ukiunut killissarititaasup qaffanneqarnissaannut imigassallersinnaalerullu sivikinnerulersillugu misilinneqarnissaanut pitsaasutut takussutissaalluarput.

Inassuteqaatinimmi takorloorneqartoq ersarilluinnarpoq:

Inuiaat nukittuut, inuiaqatigiinni toqqissisimasuni, meeqqat imaluunniit inersimasut arlaannaalluunniit imigassamit aalakoornartortalimmit ajoquserneqanngitsut.

- Allannguinissaq pisariaqarpoq, allannguinissamullu sapiissuseqarpugut, Maasi Pedersen oqarpoq.

Naalakkersuisulli marluullutik Inatsisartut sammisumut atatillugu oqaluuserinninnissaat utaqqiniarlugu erseqqissaatigaat.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.