Spiralilersuisimanermi utoqqatserneq Folketingimi aamma malunnartinneqassaaq

Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliaq Folketingimi nalliuttorsiorpaluttumik katerisimaartitsinissamut qaaqqusilerpat oqalugiartoqarlunilu erinarsoqatigiittoqassaaq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

oktobarip 02-at 2025 15:40

Nutserisoq Karla Heilmann

Arnanut spiralilersorneqarsimasunut utoqqatsernerup malunnartinneqarnissaanut Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliaq Folketingimi oktobarip arfineq-pingajuani nalliuttorsiorpalaartumik katerisimaartitsissaaq.

- Ikinnerpaamik arnat 30 – 40 eqqugaasut Danmarkimi najugaqartuupput. Arnat taakkua namminneerlutik misiginiassammassut, Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliap utoqqatserneq malunnartinniarpaat. Malunnaateqarnerusumik katsorsaanissaq aallartisarneqassappat tamanna pisariaqarpoq, taamak Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliami siulittaasoq Aaja Chemnitz oqarpoq.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Taamanikkut Nunarput Danmarkimi amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip 2022-mi, qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-ani malunnartinneqassaaq.

Allisiguk

Aaqqissuussaq ministeriunerup Mette Frederiksenip Danmarki sinn erlugu spiralilersuisimanermi arnanut utoqqatserneraniit sapaatip-akunneri marluk qaangiunnerani pissaaq. Utoqqatserneq Nuummi Katuami malunnartinneqarpoq.

- Asasakka arnat. Asasakka ilaqutariit. Asasara Kalaallit Nunaat. Ullumikkut ilissinnut oqaasissara eqqortoq ataasiinnaavoq. Utoqqatserpunga. Naapertuilluanngitsuliorfigineqarnersi pillugu utoqqatserpunga. Kalaaliunersi pissutigalugu, Mette Frederiksen inuit najuuttut nipaaqisut saavanni oqarpoq.

Oqalugiarnerit erinarsoqatigiinnerillu.

Folketingimi aaqqissuussami danskit peqqissutsimut aamma Nunami namminermi pissutsinut ministeriat Sophie Løhde videokkut inuulluaqqusissaaq. Tamatuma saniatigut arnat eqqugaasut ilaat Elisa Christensen oqalugiassaaq, aamma Nuummiit Naja Lyberth attaveqaatit aqqutigalugit oqalugiassaaq.

Pisussat allattorsimaffianni aamma Avaat Koret ilaapput, soorlu erinarsoqatigiittoqarlunilu Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliamiit oqaaseqartoqassasoq.

Aaqqissuussaq Landstingssalemi Christiansborgimi nalunaaqutaq 18 aallartissaaq. Folketingip nittartagaatigut peqataanissamut nalunaartoqarsinnaavoq uani: Markering af undskyldningen til de grønlandske kvinder i spiralsagen / Folketinget.

Tamanut ammavoq, inissalli killeqarmata arnat eqqugaasut ilaqutaallu salliunneqassasut nittartakkami allaqqavoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.