Danskit aningaasanut inatsisaat: Inuussutissarsiornermut tapiissutinut angerlarsimaffiullu avataanut inissiinernut sulianut millionilikkaat
Inuussutissarsiornermi ineriartortitsineq, inatsisitigut isumannaatsuuneq angajoqqaanullu meeqqaminnik pinngitsaaliissummik arsaarneqarsimasunut tarnip pissusianik ilisimasalimmik ikiuineq. Suliniutit tamakku danskit aningaasanut inatsisaanni sisamanngornermi saqqummiunneqartumi ilaatigut qulakkeerneqarput.
Nunatsinnut suliniutinut tunngatillugu aningaasanut inatsisip oqaluttuarisaanerani annertupput. Tassami Naalakkersuisut siulittaasuata, Jens-Frederik Nielsenip (D) aamma ministeriunerup nunatsinnut 1,6 milliardit koruuninik immikkoortitsisoqarnissaa qaammatip siuliani sinaakkutissatut isumaqatigiissutigaat.
Milliardilinnik aningaasaliinerup saniatigut kalaallit savalimmiormiullu folketingimut ilaasortaasa Atlantikup avannaanut aningaasaliissutinut 120 millionit koruunit isumaqatigiinniutigigaat, aningaasanut inatsimmi allassimavoq.
- Inuussutissarsiornermi ineriartortitsineq, timersorneq kulturilu sammingaatsiarnikuuagut. Pingaartumik uanga pingaartilluinnakkakka meeqqat inuusuttullu aamma sammivagut, Aaja Chemnitz (IA) oqarpoq.
Inuit Ataqatigiit suliniutinut 13-inut tapiissuteqarfigineqarpoq, tassani inuussutissarsiornermi ineriartortitsineq Nuummi, Sisimiuni Tasiilamilu timersornermi ineriartortitsineq ilaatigut ilaapput.
- Trumpip avataanit siorasaarinera eqqarsaatigigaanni ataqatigiinnermik pilersitsinissaq pisariaqarsimavoq. Qinersinikuuvugut, tassanilu kalaallinit inuiaqatigiinnit avissaartuunnerup naammagisimaarinninnginnerullu ilungersunartumik tigunissaa ersarilluinnarsimavoq, Chemnitz oqarpoq.
Aaja Chemnitzip oqarnera naapertorlugu Atlantikup avannaamiuinut aningaasaliissutit kalaallit savalimmiormiullu qinikkat isumaqatigiinniutigisartagaasa saniatigut allanik aningaasaliissuteqartoqalerpoq.
Taassuma savalimmiormiut folketingimut qinigaatitaat, Anna Falkenberg suleqatigalugu naalagaaffeqatigiinni meeqqat inuusuttullu akorannni atassuteqarnermi pitsaanerulersitsinissamut suliniummut – Sjómaq-mut 20,5 millionit koruunit qulakkeerneqarsimasut paasissutissiissutigaa.
Inatsisitigut isumannaatsuuneq aamma tarnip pissusianik ilisimasalimmit ikiorneqarneq
Naleqqap ukioq manna isumaqatiginninniarnermi inatsiseqarneq sammisimavaa. Tassanilu ukiunut sisamanut tulliuttunut 19,6 millionit koruunit immikkoortinneqarput. Aningaasat inatsisitigut isumannaatsuunermut, pinaveersaartitsinermut kalaallinullu innuttaasunut tapersersuinermut atorneqartussat inatsiseqarnermut ministerip suleqatigineratigut agguataarneqassasut, Naleraq tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Naleqqamit Elvira Kûitse Folketingimut ilaasortamut, Aki-Matilda Høegh-Damimut novembarip tungaanut sinniisuusoq tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq:
- Tamakku pitsanngorsaatit annikitsuunngillat – inuiaqatigiittut nammineersinnaassuseqarnitsinnut aningaasaliinerit. Angerlarsimaffitsinni pilersitsisarnitsinni innuttaasunullu aamma siunissamut iliuuseqarsinnaanerput nukittorsartarpavut.
Tamatuma saniatigut Danmarkimi kalaallinut angajoqqaanut angerlarsimaffiup avataanut inissiineq pillugu suliaqarfiusunut tarnip pissusianik ilisimasalimmik neqerooruteqartoqarnissaanut aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq.
Danmarkimi kalaallit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut amerlanerat nunatsinni Danmarkimilu suli akerliussutsimik takutitsiffiusarpoq.
Ukiup ataatsip ingerlanerani aaqqiissut
Suliaq alla ukiut ingerlaneranni sammineqangaatsiartartoq tassaavoq nunatsinni Danmarkimilu tjenestemanditut atorfeqartut soraarnerussutisiassaanni naligiissitsinissaq, taanna isumaqatigiinniarnermi aamma inituvoq.
Inatsisissatut siunnersuutip novembarimi 28-anni oqaluuserineqartussap nunatsinni Danmarkimilu tjenestemandit soraarnerussutisiassaannik naligiissitsilissaaq. Tjenestemand tassaavoq danskit naalagaaffiani politiini, eqqartuussivinni, pinerluttunik isumaginnittoqarfimmilu sulisutut atorfeqartoq.
- Assakka affaanik qullaqqavakka, kisianni inatsisissatut siunnersuut oqallisigineqartinnagu tamakkiisuunngitsumik, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Nunatsinnimi tjenestemanditut maanna atorfeqartut soraarnerussutisiassaata qaffanneqarnissaat inatsisissatut siunnersuummi allassimavoq. Chemnitzilli oqarnera naapertorlugu tamatuma tjenestemandinut soraarninngoreersimasunut aamma atuunnissaa pingaaruteqarpoq.
- Suliaq tamanna ukiuni arlalinni ilungersuutigaara, tamannalu qinigaaffimmi matumani oqaluuserissavarput. Ukiut ataatsip iluani aaqqiissuteqarnissarput pingaartilluinnarpara, taanna oqarpoq.
Aningaasanut inatsit ukioq manna nalinginnaasumit saqqummiunneqajaarneruvoq. Kalaallit folketingimut ilaasortat isumaginninnermut, ilisimatusarnermut kultureqarnermullu isumaqatigiinniarnissaat tullinnguuppoq.
