Danskit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat: Nunatsinni suliniutit aningaasaliiffigineqarnerussasut
Nunatsinnut millionilikkaanik aningaasaliisoqarnissaa ilimanarpoq. Tassami danskit naalakkersuisuisa 2026-miit 2029-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut tallimanngormat saqqummiuppaat, tassanilu nunatsinni suliniutinut ukiumut 400 millionit koruuninik aningaasaliisoqassaaq.
Danmarkip nunattalu suleqatigiinnerisa pingaarnerutinneqarnissaat siunnersuummi allassimavoq, taamaattumillu 2029-p tungaanut katillugit 1,6 milliardit koruunit immikkoortinneqarput.
Aningaasat qanoq atorneqarnissaat pillugu kingusinnerusukkut naalakkersuisunik oqaloqatiginnereernermi saqqummiussisoqassaaq.
Maannali peqqissutsimut naalakkersuisup Anna Wangenheimip (D) aningaasat sumut atorneqarnissaat saqqummiutilaareerpaa.
- Ullumi oqaluttuarisaanermi aatsaat taama pisoqarpoq: Peqqinnissaqarfimmut akisussaaffiup nunatsinnit akisussaaffigilerneqarnerata kingorna aatsaavissuaq aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi peqqinnissaqarfimmut millioninik pingasunik kisitsisitalinnik immikkoortitsisoqarpoq.
- Tamanna ukiorpassuarni Danmarkip akisussaaffeqaqataanerunissaanik sorsunnerup kinguneraa. Aningaasat taakku tarnip pissusaani immikkoortortaqarfimmi passussinerup oqaluttuarisaanermilu ikilerneqarsimanitta kingunerisaanik, trauma aammalu kingunerluutaasunik katsorsaasinnaanermik assigissaanillu inerisarnissaannut periarfissiipput - peqqinnissaqarfimmilu suliassat allat aamma eqqarsaatigalugit, Anna Wangenheim inoqatinut attaveqaatini allappoq.
Akiliut utertitaq
Naak ukioq manna aningaasanut inatsisissatut siunnersuut 2025-mut aningaasanut inatsimmi nunatsinnut 120 millionit koruuninit aningaasaliissutinit annertunerungaaraluartoq tamanna naammanngitsoq, Aaja Chemnitz (IA) isumaqarpoq.
- Naak aningaasarpassuugaluartut, nunatta pisariaqartitaanut sanilliullugit naammanngilluinnarput. Nunatsinnut aningaasaliinerit annikippallaarput, aamma qallunaanit, folketingimi politikkeri oqarpoq.
Naleqqamittaaq folketingimi ilaasortap Aki-Matilda Høegh-Damip nunatsinni sumiiffiit arlallit aningaasaqarnikkut suli siuariartorfiunngitsut tikkuarpaa.
- Taamaattumik aningaasanik amerlanerusunik immikkoortitsineq soorunami pitsaasuuvoq, tamannalu alloriarneq siulleq eqqortumut sammisuusoq neriunnarpoq.
Folketingimi politikkerit taakku marluk aningaasarpassuit taakkua nunarsuarmioqatigiit nunatsinnut maannakkorpiaq soqutiginninnerulersimanerannut pissutaasutut isigaat. Amerikamiut præsidentiata nunap aqunnissaanut kissaateqarnera aamma qallunaat nunatsinnik aningaasaliinngippallaarsimanerinik oqallinnerit pissutaapput.
Tamatuma saniatigut piffissami kingullermi Danmarkip nunarput aqqutigalugu qanoq iluanaaruteqartarsimanera pillugu oqaluttuat arlallit saqqummiunneqartarsimapput.
- Aningaasat nutaat tunissutisiaanngillat, tassaappulli naligiinnerusumik attaveqarneq pilersinniarlugu utertinneqartussat, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Saammaateqatigiinneq kingunerluutillu pillugit ikiuinerit
Folketingimi ilaasortat marluk taakku aperigaanni kissaatigisaat amerlaqaat.
Aaja Chemnitz naapertorlugu aningaasanut inatsisissami inaarutaasumi pingaartumik pingasut pingaarnersiuiffigineqarnissaat neriuutigaa.
- Siullertut inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaa, attaveqaasersuutinut aningaasat nunatsinnilu inissiat eqqarsaatigalugit. Aappaattut nunatsinni atugarissaarnerup nukittorsarnissaa, peqqinnissaqarfimmi suliassaqarfik aamma siusissukkut pinaveersaartitsineq eqqarsaatigalugu isumaginninnermi suliassaqarfimmut atatillugu.
Nunatta Danmarkillu saammaateqatigiinnissaannut aningaasanik amerlanerungaartunik immikkoortitsisoqartariaqartoq, Aaja Chemnitz aamma isumaqarpoq.
Sapaatip-akunnerani matumani arnat spiralimit kanngunartuliorsimanermit eqqugaanikut qangali utaqqineqartumik utoqqatserfigineqarput, tamannalu danskit ministeriunerannit Mette Frederiksenimit pivoq. Saammaateqatigiinnissarli nunat taakku marluk akornanni sulianut pioreersunut, soorlu spirali pillugu suliamut, inatsisitigut ataataqanngitsunut qitornavissiartaarinnittarnernullu tunngaannanngitsoq, IA-mi politikkeri oqarpoq.
- Aamma nunatta Danmarkillu akornanni ilisimasat assigiinngissuteqarnerat, tassa Danmarkip nunarput pillugu ilisimasaanit uagut Danmarki pillugu ilisimasaqarnerunitta naligiinnerulernissaa qulakkeerneqassaaq, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip eqqartuussiveqarneq pingaartumik soqutigaa.
- Qanorluunniit isumaqatigiinniartigigaluarutta Danmarkimi kalaallit inatsisitigut suli naammaginartumik illersorneqannginnerat takusinnaavarput. Tamanna aamma Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivinit innersuussutigineqarpoq.
Aammattaaq kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq oqaluuserineqarpoq. Ukiuni kingullerni inissiinerit taakku oqallisaangaarsimapput, tamannalu pillugu akerliussutsimik takutitsisut amerliartorsimapput.
- Inatsisinik malinninnerup qulakkeerneqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Allaalluinnartorli tassaavoq arnat meeqqaminnik arsaarneqarnermik kingunerisaanik kingunerlutsitsisut pisariaqartumik ikiorneqarneq ajormata, taanna oqarpoq.
