Nunarsuarmut angalapput. Angerlaqqinnissaannulli qanoq iliortoqassava?

Nunatsinni inunngorsimasut Danmarkimilu ullumikkut najugaqartut ullumikkut 17.000-iupput. Taakku angerlarteqqinnissaat politikerit arlallit maanna qitiutippaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

februaarip 20-at 2025 07:29

Nutserisoq Connie Fontain

Malu Rosing danskit illoqarfiisa pingaarnersaannut Københavnimut ukiut arfineq-pingasut matuma siorna nuukkami takuss-iugaluarpoq. Taanna nunarsuarmi misigisassarsiorluni ilinniariartorpoq. Taassumalu ilinniakkani naammassigunik angerlaqqinnissani qularutigisimanngilaa.

Ukiulli ingerlanerini qulariartuinnarpoq. Ilinniartuulluni angerlamut timmisartumut billetsimut akissaqarnissaq ajornakusoorpoq, Nuummullu ungasilligaluttuinnarluni.

- Nuummukaqqilluni najugaqarfigeqqinnissaa takujuminaatsippara, ungasillingaatsiarnikuuvormi. Angerlakulaniarsarigaluarpunga, kisianni akisungaatsiarmat tamanna killeqarpoq. Taamaammat Københavnimi najugaqarnissara uannut oqinnerusutut isigaara, Malu Rosing oqarpoq.

Malu Rosingilu nunatsinneersut tusindilikkaat Danmarkimi ullumikkut najugaqartut ilagiinnarpaat. Tamannalu nutaarsiassaanngilaq.

Tamannali iluatigalugu nunatsinni suli sulisussaaleqivugut. Taamammat politikerit ilinniarsimasunik amerlanerusunik nunatsinnut utertitseqqinnissamut suliniutinik aallartitserusupput. Qanorli iliortoqassava?

Pitsaasumik inissaqartitsineq?

Malu Rosingip Københavnip Universitetiata kulturit pillugit ilinniarfimmi kandidatinngorniartup nunatsinni kilometererpassuarnik ungasissuseqartumi ilinniarnerani nunatsinnut atassuteqarnissaq pingaartippaa.

- Ilinniarninni suliffigisassa nunatsinnut attuumassuteqarput, taamaammat nunarput ulluinnanni ilaatinniarsaraara. Soorunamilu nunatsinnit ikinngutikka piffissamik atuiffigingaatsiartarpakka kalaallillu kulturiannik ujartuisarlunga.

Kalaallit Danmarkimiittut

Nunatsinni inunngorsimasut Danmarkimi najugaqartut 2023-mi 17.079-iupput.
Taakku ukiup siulianut sanilliullugu 265-inik amerlanerupput.
Nunatsinneersut Danmarkimi ilinniartut 2021-mi 2000-it missaanniipput. Tamatumalu saniatigut 3.500-it soraarnerussutisiaqartuupput.
Ilinniakkaminnik naammassinnittut 32-t 2023-mi nunatsinnut angerlaqqipput. Tamanna 2020-mut 52-inik angerlaqqittoqarfiusumut sanilliullugu appariarneruvoq.

Paasissutissarsiffik: Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfik

Allisiguk

Taannali aalajangiisinnaagaluaruni nunatsinni politikerit nunatta avataani ilinniartunut nunarput qaninnerutittariaqaraluarpaat.

Taassuma ilinniartut angerlarnissaannut, suliffimmi misiliiffissaannut aamma nunatta Danmarkillu akornanni ilinniartunik paarlaasseqatigiinnermut atatillugu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqartoqarnissaa kissaatigaa.

Tamatumalu saniatigut angerlaqqittoqarnissaanut pilerinarsaasoqarnerunissaanut politikkikkut ukkatarinninnerusoqalernissaa kissaatigalugu.

- Inissiarpassuit ajorluinnarput. Inissiarpassuit oquttut aamma tusarneqartarput. Taamaammat taama inissamik amigaateqartoqartigitillugu pitsaasumik inissarsiniarnissara ernumassutigaara.

Isumannaatsumiinnissaq amigaataasoq

Henrik Johnsen Maniitsumeersoq ilisarinnilluni angaavoq. Taamaakkaluartorlu taassuma isumaliutersuuteqarnerani allat ernumassutaani initunerupput.

Taanna – Malu Rosingitulli – ilinniariartorluni 2009-mi Danmarkimukarpoq. Peqqissaasunngorniarnissaq taassuma toqqarpaa. Inuussutissarsiut taanna nunatsinni pisariaqartinneqarluinnarpoq angerlaqqikkunilu suliffissaqarluarpoq.

Ilinniakkaminilli naammassineranit ukiut arfineq-pingasut qaangiuttut Henrik Johnsen nuliani aamma Maniitsumeersoq meeqqatillu marluk suli Danmarkimiipput.

- Nunatsinnut uternissarput pilersaarutaaginnavippoq. Kisianni meeqqagut pillugit maaniiginnartariaqartutut misigisimavunga, taanna oqarpoq.

NAMMINIILIVINNISSAQ UKKATARINEQARTOQ

Inatsisartunut marsip aqqarngani qinersissaagut.

Namminiilivinnissaq qitiungaatsialeqqippoq, nunatta namminiilivinnissamut alloriarnermut tullermut ikaarsaarnissaa piffissanngortoq - USA-lu nunatsinnik aqutsinissamik soqutiginninneruleriartortoq - naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep ukiortaami oqalugiarnermi oqaatigereeraalu.

Taamaammat KNR namminiilivinnissaq ukkataralugu sapaatit akunnerata massuma ingerlanerani arlalinnik nutaarsiassiissaaq.

Taassuma meeqqat atuarfiini atuartitaanerup qaffasissusaa pingaartumik ernumanartippaa.

- Ilinniariartorlutik Danmarkimukartut Danmarkimilu ilinniartitaanerup qaffasissusaata allaanerulluinnarneranik paasisaqartut nalunngisakka amerlapput. Qanoq ajornartigisinnaanera piareersimaffigilluarneqanngilaq. Tassunga uanga assersuutissaalluarpunga, taanna oqarpoq.

Henrik Johnsenillu peqqinnissaqarfik aamma apeqquserluinnarpaa.

Nunatsinnimi peqqinnissaqarfinni sulisussat ukiuni arlalinni amigaatigineqarput. Naallu taassuma tamanna pissutigalugu peqqissaasunngorniarnissani toqqarsimagaluarlugu pissutsit taakku pitsanngorsarneqartinnagit peqataaffigerusuppallaanngilaa.

- Arlaannik pisoqaraluarpat nakorsanik peqqissaasunillu orninneqarnissaasunik peqarneranik toqqissisimaffeqarnissaq. Isumannaatsumiinneq taanna pisariaqartikkipput misigisimavunga. Oqaluttuallu ajortorpassuit tusartuarpagut. Ajortullu eqqaamajuminarnerpaasarput, taanna oqarpoq.

Nunarsuarmi pingaarnerpaasoq

Peqqinnissarlu politikerit akornanni ukiuni kingullerni aamma oqaluuserineqangaatsiartarpoq. Henrik Johnsenillu oqarnera naapertorlugu qineqqusaarnermi matumani qaffasinnerungaatsiartumi oqaluuserineqartariaqaraluarpoq.

Inatsisartunummi marsip aqqarnani qinersisoqartussaavoq. Maannamullu naalagaaffinngornissat pingaartumik oqaluuserineqarpoq.

- Naalagaaffinngornissaq anguniagassaassasoq isumaqarpunga. Kisianni naalagaaffinngornissap oqaluuserineqarsinnaalernissaanut nuna ineriartortinneqaqqaassaaq. Atuarfeqarfiimmi ilinniartitaanerlu isumagineqassapput, Henrik Johnsen oqarpoq.

Taassuma nunatsinnut – siunissami – uteqqinnissani suli anguniagaraa.

Malu Rosing ulluni makkunani Nuummut feriertoq aamma taama anguniagaqarpoq. Aamma naak qularnartoqarpalukkaluartoq

- Nunatsinniinneq nuannareqaara. Uteqqillunga inuiaqatitsinnut suliaqarnissara pingaarnerpaavoq. Tamanna nunarsuarmi uannut pingaaruteqarnerpaavoq, taanna oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.