Immikkut ilisimasallip oqarnera naapertorlugu nunarput pillugu sillimaniarneq pillugu suleqatigiinneq nutaaq NATO-p nunatsinnik isiginninneruleriartorneranut takussutissiivoq. NATO-p Haagimi ataatsimeersuarnerani isumaqatigiissuteqartoqarpoq, tassanilu nunat ilaasortaasut tamarmik illersornissamut missingersuutinik qaffaangaatsiarnissaq aalajangerpaat.

Canada, Tyskland Norgelu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi ilaapput, Atlantikup Avannaanilu sillimaniarneq pitsanngorsarneqassalluni.

Illersornissamut ilinniarfimmi aamma Nuummi Ilisimatusarfimmi lektorip, Jeppe Strandsbjergip isumaqatigiissut danskit nunanut allanut politikkianni allanngortoqarneranut ersarissumik takussutissaasutut nalilerpaa.

- Danmarkip Kalaallit Nunaat pillugu nunanik assigiinngitsunik amerlanerusunik suleqateqarnissamik ujartuineranik attartusaaneruvoq. Issittup Atlantikullu avannaata ataatsimut illersorneqarnisani USA-p saniatigut amerlanerusunik suleqatissarsiortoqarpoq, taanna oqarpoq.

NATO Kalaallit Nunaat isiginialeraa

Ministeriunerup Kalaallit Nunaat pillugu USA toqqaannartumik oqaloqalliseqatiginissaa periarfissarsinngilaa, NATO-lli Issittumiinnissaata pingaassusaa erseqqissaatigineqarlunilu Avannarpasinnerusorlu peqataasut sinnerisa akornanni siammasissumik oqallisigineqarpoq.

Jeppe Strandsbjergillu oqarnera naapertorlugu Kalaallit Nunaata NATO-p periusissiornerani ilaaleraluttuinnarnera nutaajuvoq.

- Oqariartaatip ’Avannarpasinnerusup’ atorneqartalernera soqutiginarpoq. NATO-p ileqqoq malillugu Nunaanni eqeersimaartumik akuusariaqannginnera USA-p, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu NATO-p Kalaallit isumaqatigiissutiginikuuaat. Kalaallit Nunaammi NATO-p susassaqarfianiittuaannarnikuuvoq, kisianni (NATO aaqq.) aalajangersimasumik akuuneq ajorluni, tamannalu tamanut ajorsimanngilaq. Periaaserli taanna maanna allanngoriartulerpasippoq, taanna oqarpoq.

Nakkutilliinermut milliardilinnik aningaasaliineq

Ataatsimeersuarnermi oqaluttuarisaanermut pingaaruteqartumi nunat ilaasortaasut tamarmik illersornissamut aningaasartuutitik BNP-mi 5 procentianut qaffanniarlugit aamma isumaqatigiissutigaat – tamanna siusinnerusukkut anguniakkamit 2 procentimit qaffasinnerungaatsiarpoq.

- Ataatsimoortumik illersuineq allannguinerujussuusoq, NATO-p generalsekretæriata, Mark Ruttep illersornissamut missingersuut pillugit oqarpoq.

Jeppe Strandsbjergillu tamanna isumaqatigaa.

- Tamannami danskit illersornissaqarfiata Kalaallit Nunaanni illersuinermut suliaqarnerminullu aningaasanik amerlanerungaatsiartunik atuinissaanik isumaqarpoq. Siusinnerusukkut periarfissarisimanngisaminnut atortorissaaruteqalissallutillu periarfissaqalissapput.

Nutaamik suleqatigiilernerup kingunerisaanik illersornissaqarfik naapertorlugu ataatsimut sungiusarnernut, illersornissaqarfiup atortorissaarutaanik pisinermut nakkutilliissutinullu teknologiinut 14,6 milliardit koruunit aningaasaliissutigineqassapput. Tamanna nunarsuarmi imaani nakkutilliinermut timmisartunut P8 Poseidoninut aqqartartunik takunnissutaasinnaasunut aamma missilinik torpedonillu sakkulinnut periarfissaqartoqalerneranik ilaqassaaq.

Jeppe Strandsbjergilli suleqatigiinneq nutaaq aamma illersornissamut missinersuutit Kalaallit Nunaanni annertuumik sakkussiortoqalernissaanik kinguneqassasorinngilaa, nakkutilliinerli pitsanngorsarneqarnerulluni.

- Imaani nakkutilliinermut tunngassuteqarneruvoq. Kalaallit Nunaata eqqaani nakkutilliineq annertusineqassaaq timmisartullu inuttaqanngitsut aamma radareqarfiit amerlineqarlutik. Tamannali assersuutigalugu sakkutooqarfinnik pilersitsisoqassanngippat imaanngilaq sakkutuut Kalaallit Nunaanniinnerulissasut.

Isumaqatigiissut tyskit illersornissamut ministeriata, Boris Pistoriusip isumassarsiaminik siullermik danskit illersornissamut ministerianut, Troels Lund Poulsenimut ukioq manna februaarimi saqqummiussaqarneratigut pilersinneqarpoq.