Namminersorneq ukiuni qulini Inuiaqatigiinni politikkikkullu oqallisaasut atuakkit
Inuiaqatigiinni politikkikkullu ukiuni qulini kingullerni oqallisaasut, KNR-ip toqqagai, atuakkit.
2009 - Aalisartut isertitaqarluarnissartik qulakkeerusuppaat
Namminersorlutik Oqartussat atuutilerneranit sapaatit akunneri marluunngitsulluunniit qaangiuttullu aalisartut aalisariutiminnik Nuummi umiarsualivimmik assersuipput.
Aalisartut aalisakkanik qalerualinnillu tunisinermi akiit minnerpaaffilerneqarnissaannik Naalakkersuisunut piumasaraat.
Aalisartut isumaqarput, assersuutigalugu saarulliit akii apparpata, nunatta karsia matussutissanik aningaasaliisariaqartoq.
Aalisarnermut taamani naalakkersuisuusup, Ane Hansenip, piumasaqaat tamanna akuererusunngilaa.
2010 - Nuup Kangerluani saviminissat
Aatsitassarsiortitseqatigiiffiup London Miningip Nuup Kangerluani Isukasiani nunami misissueqqissaarnermini saviminissamik 951 millionit toninik oqimaassusilimmik nassaarpoq.
Isukasiani saviminissanik piiaaviliornissaq ukiuni tulliuttuni oqallisaaqaaq, nunarsuarmilu aatsitassanut akit apparneri aatsitassarsiorfimmik ilungersunartorsiortitsipput ullorlu manna tikillugu saviminissamik piaasoqanngilaq.
2011 - Aalisartorpassuit akerliupput
Ilulissani aalisartut 300-t tungaannut amerlassuseqartut akerliussutsimik takutitsipput. Aalisartut aalisarnermut inatsisissap, Inatsisartuni pingajussaaneerneqartussap, tunuartinneqarnissaa piumasaraat.
Inatsisissaq aningaasaliisartunik, aalisarnermut attuumassuteqanngikkaluartunik, aalisarnermi piginneqataasinnaalersitsisussaq akerleraat, aningaasaatillillu kisimik iluanaaruteqarnissaat aalisagartassanillu kisermaassinissaat ernummatigaat.
Ane Hansenip alisarneq pillugu inatsisissatut siunnersuutaani aalisartuunngitsut aalisariutinik piginnittooqataasinnaanerannut tunnngasoq, inatsit ukiakkut inaarlugu suliarineqarmat, ilaanngilaq.
2012 - Neriunnerup ukiua
Inatsit aatsitassarsiornermi ingerlatani tunisassiorfissuarnilu suliniutinut angisuunut sinaakkutaasussaq decembarimi atuutilersinneqarpoq. Inatsit sinaakkusiisoq aatsitassarsiulernissarsuarmik neriunnermut ersiutinut ilaasoq, Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata, Kuupik V. Kleistip (IA), ukiumi qaangiuttumi politikkikkut sulinermi angusaqarfiulluartutut ukiortaami oqalugiaammini taavaa.
2013 - Nunarput siullermeerluni arnamik Naalakkersuisumik siulittaasortaarpoq
Aleqa Hammond (S) Inatsisartunut qinersinermi 6818-nik taaguunneqartoq nunatsinni siuttunngorpoq. Ukiumi tassani naalakkersuisuujunnaartoq, Kuupik V. Kleist (IA), 4369-iinnarnik taaguunneqarpoq.
Kalaallit Nunaata arnamik siuttoqalernera tusagassiorfinnit nunanit allanit sammineqaqaaq, naalakkersuisunimi siulittaasunngortoq, nunatta namminiilivinnissaa pillugu oqallinnermi qitioqisoq, ilaatigut USA-mit, Canadamit, Norgemit Kinamillu allaaserineqarpoq.
Ukiumi tassani uranimik attueqqusinnginnerup atorunnaarsinnissaanut aalajangiiffigisassatut siunnersuut partiit Naalakkersuisuutitaqartut amerlanerussuteqaqqalaarlutik akueraat.
2014 - Naalakkersuisut uppisinneqarput
Naalakkersuisut ullut marluk ingerlanerini uppisinneqarput. Tamanna Naalakkersuisunut siulittaasuusimasup Aleqa Hammondip nunatta karsianit 100.000 koruunit sinnerlugit namminerminut atuisimanera saqqummereersorlu pivoq.
2015 - Mittarfiit
Inatsisartut amerlanerussuteqartut mittarfiit pillugit pilersaarut akuersissutigaat.
Inatsisartut amerlanerussuteqartut, Kim Kielsen, siuttoralugu mittarfiliortiternissaq akuersissutigaat. Maannalu ukiut sisamat qaangiunneranni aningaasalersornissaa isikkuissaalu inississimalerput.
2020-mi nivariaqqaartoqassaaq, taavalu Nuummi Ilulissanilu nunaniit tamalaaniit mittarfissuassat aamma Qaqortumi mittarfissaq 2023-mi atoqqaartinneqassallutik.
2016 - Kommunit nutaat marluk
Qaasuitsup Kommunia marlunnut avinneqarnissaa Inatsisartunit amerlanerussuteqartunit aalajangiunneqarpoq: Avannaata Kommunia Ilulissani qitiusumik allaffeqarfeqalertussatut, Kommune Qeqertalik Aasianni qitiusumik allaffeqarfeqalertussatut aalajangiunneqarluni. Taakkua marluk 2018-imi kommuniulerput.
2017 - Ajunaarnersuaq nunatta oqaluttuarisaanerani annersaat
Karrat kangerluanni qaqqamit nuna 300 x 100 meterit missaannik angitigisoq kangerlummut juunip 17-ani sisoorpoq tassaarsuaqartitsillunilu. Nuugaatsiaq tassaarsuarmit eqqugaavoq inuillu sisamat ajunaarlutik.
Karrat Kangerluanni Nuugaatsiallu eqqaani qaqqat sisooqqissinnaasut, Danmarkimi Nunatsinnilu Ujarassiuutut misissuisoqarfiup GEUS-ip misissuineranit nalilerneqarpoq. Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu qimagussortinneqarput angerlarsimaffeerullutillu. Qimagutitinneqartut ilai ulloq manna tikillugu suli initaavinngillat.
Nunatta kitaani sumiiffiit 18-it sisoortoqarsinnaaneranut aarlerinartorsiorfiusutut kingusinnerusukkut aamma nalilerneqarput.
2018 - Imminut toqunnissaq nuna tamakkerlugu akiorniarneqarpoq
Imminut toqunnissaq toquttullu nuna tamakkerlugu oqallissutaapput, tamannalu akiorniarlugu illoqarfinni 12-ini ingerlaaqatigiittoqarpoq. Ingerlaaqatigiinneq 'Imminornerit : 0 : Selvmord'-imik taallugu ingerlanneqarpoq.
Oqallinneq kisitsisinit aliasulersitsisunit aallaaveqarpoq. Tassami nunarput inuisa amerlassusaat allaavigigaanni nunarsuarmi imminortoqarnerpaanut ukiuni arlalisssuarni ilaavoq.
2019 - Meeqqat kinguaassiutitigut atornerlugaasarnerat
DR-ip Tasiilami meeqqat kinguaassiutitigut atornerlugaasarnerat pillugu piviusulersaarutaa "Byen hvor børn forsvinder" maajimi aallakaatinneqarmat inuiaqatigiinni aalassatitsivoq.
Piviusulersaarutip kingunerisaanik nunatsinni isumaginninnikkut ajornartorsiutit Inatsisartuni oqallisaalerput, Inatsisartullu amerlanerussuteqartut, ikorfartortaasut ilanngullutik, Naalakkersuisunut piumasaraat, nunarput Danmarkimut isumaginninnikkut ikioqqussasoq.
