Nalunaarusiaq nutaaq: Qaqortumi mittarfiliorneq milliardit sinnerlugit naleqassasoq
Politikerit kissaatigisaat malillugu Qaqortumi 1.500 meterinik mittarfiliorneq 1,044 milliardit koruuninik akeqassaaq.
Tamanna Naalakkersuisunit suliakkiutigineqartumi Deloittep nalunaarusiaani allassimavoq.
Tamatuma saniatigut Deloittep naatsorsuinerata nunatta karsianut millionilikkaanik amigartoorutaassasoq takutippaa. Tassa mittarfik taama akissuseqartoq sanaartorneqassaguni ukiuni 30-ni 292 millionit koruuninik amigartooruteqaataassaaq.
AAMMA ATUARUK Aasakkut sulinngiffeqarnerit Qaqortumi mittarfissualiassamut pilersaarutinut kinguartitsisoq
Nalunaarusiami mittarfiup takissuserisinnaasai pingasut misissorneqarput. Tassa 1.199 meteri, 1.000 meteri aamma 799 meteri, taakkunanilu tamani Narsarsuaq qulimiguulinnut mittarfittut taarsiullugu atorneqassalluni.
Nalunaarusiaq naapertorlugu mittarfiup 1.199 meteriusup sanaartornera 854 millionit koruuneqassaaq, 1.000 meteri 647 millionit koruuneqassaaq, 799 meteriusorlu 527 millionit koruuneqassalluni.
Naannersoq aningaasarissaarnerusitsissasoq
Mittarfik naanersoq toqqaraanni aningaasatigut akikinnerussasoq nalunaarusiami inerniliutigineqarpoq.
- Qaqortumi mittarfimmik naannerusumik sanaartornermi sinneqartooruteqarnissaq annertunerussaaq, nalunaarusiami allassimavoq.
Ukiut 30-t qimerlooraanni mittarfik 799 meteriusoq 247 millionit koruuninik sinneqartoorutaassaaq.
Mittarfik 1.000 meteriusoq 130 millionit koruuninik sinneqartoorutaassaaq.
Mittarfillu 1.199 meteriusoq ukiuni 30-ni 91 millionit koruuninik amigartoorutaassalluni.
Mittarfiilli takinerutinneratigut inuiaqatigiinnut allatigut iluaqutissartaqartoq, nalunaarusiami allassimavoq.
Assersuutigalugu timmisartut anginerusut mittarfinnut 1.199 meterinut takinerusunulluuniit taamaallaat missinnaapput, timmisartullu mikinerpaat kisimik 1.000 meterinut imaluunniit 799 meterinut missinnaallutik tassungalu oqimaassutsinut aamma killeqartitsisoqarluni.
Pilersaarutit tamarmik politikerit tungaanniit kissaatigineqartunut tamanut naammassinninngitsut erseqqissaatigineqarpoq.
- Takorluukkat allattorneqartut arlaalluunniit inuiaqatigiit aningaasaqarneranni piujuartitsinissaq, suliaqarsinnaassuseq imaluunniit siunissami isumannaarinissamik kissaateqarneq pillugit piumasaqaatinik tamakkiisumik naammassinnissinnaasutut oqaatigineqarsinnaanngillat, nalunaarusiami allassimavoq.
Qaqortumi mittarfimmik sanaartornermi sipaaruteqartoqarsinnaasoq, Namminersorlutik Oqartussat Deloittelu naliliipput. Ilaatigut kiffartuussinisamut isumaqatigiissutinut sipaaruteqartoqarsinnaavoq kiisalu angalanermut, akunnittarfinnut ullormusianullu annikissisaataasinnaalluni. Nunatta karsianut ukiumut sipaarutigineqarsinnaasut katillugit 49,5 millionit koruuniussangatinneqarput.
Qaqortumi mittarfik suli qulakkeerneqanngitsoq
Deloitte Qaoqrtumi mittarfik pillugu aningaasaqarnikkut sunniutissanik nutaamik naliliivoq.
Nunatta kujataani timmisartukkut angallannermi Narsarsuaq maanna aqqusaarneqartarpoq. Qaqortumi mittarfittaartoqarnerani Narsarsuarmi mittarfik taarserneqassaaq.
Mittarfilli pillugu suliniut iluamik aallartinngisaannarpoq. Naak suliniut taanna marloriarlugu suliariumannittussarsiuunneqaraluartoq.
Sanasulli suliffeqarfii suliariumannittut tamarmik missingnersuutit Naalakkersuisuusimasut Kim Kielsen siuttuliullugu isumaqatigiissutiginikuusaat qaangertarpaat.
Taamaammat attaveqatigiinnermut naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen (IA) Qaqortumi mittarfiliorsinnaanermut aningaasaqarnikkut nutaamik naliliisitsivoq.
Pilersaarutigineqaqqaartoq naapertorlugu mittarfik 1.500 meterinik takissuseqartussaavoq.
Missingersuutigineqartulli maannakkut atuuttut malillugit tamanna iluatsissimanngilaq.
Narsarsuaq millionilikkaat atorlugit iluarsartuunneqassasoq
Periarfissaq kingulleq nalunaarusiami allaaserineqartoq tassaavoq Narsarsuup nunatta kujataani mittarfittut atorneqaannarnissaa.
Mittarfiulli ingerlanneqarnera amigartooruteqarfiuvoq. Narsarsuaq ingerlatsinissamut 35,5 millionit koruuninik ukiumut tunineqartarpoq, 39,4 millionit koruunilli aningaasartuutinut ukiumut atorneqartariaqartarlutik.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut Qaqortumi mittarfimmit allamik qinigassaqarnissamut periarfissaqartitsisut
Tamatuma saniatigut Narsarsuarmi mittarfik atorneqaannassaguni iluarsartuunneqartariaqarpoq. Nalunaarusiaq naapertorlugu tassunga 184 millionit koruunit sanaartornermut aningaasartuutigineqassapput.
Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut missingersuutaat naapertorlugu mittarfinnik sanaartornermut missingersuutini 630 millionit koruunit sinnerupput.
Naalakkersuisut tamatuma sanaitigut Nuummi Ilulissanilu mittarfinnut missingersuutit qaangerneqarnerat pissutigalugu 900 millionit koruuninik atorniarsimapput. Tamatumalu saniatigut mittarfinnik sanaartornerit tamarmik kinguaattooqqallutik.
Naalakkersuisut 1.500 meterimit allaanerusumik toqqaassagunik pilersaarut 2026-mut kinguaattuussaaq. Mittarfik 1.500 meterinik takissuseqartoq 2024-mi naammassisinnaassasoq maannamut pilersaarutaavoq.
