Vestre Landsretip Keira Kronvoldip panianik 2024-mi pinngitsaaliissummik arsaarinnissimanermut tunngasumi aalajangiinerannut, Naleraq sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Qarsoq Høegh-Dam maanna qisuariarpoq.

Keira Kronvoldip ukiup aappaa affaata matuma siorna, erninerata kingorna nalunaaquttap akunneri marluinnaat ingerlaneranni, Thisted Kommunip pania pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigaa.

- Anaanaq kalaaleq aaqqissuussaanermut, pisinnaatitaaffiinik, oqaasiinik kulturianillu ataqqinninngitsumut sorsuuteqarsimasoq, maannalu eqqartuussivimmi suliap kimeerullunilu uppernassusaarunneratigut, tamanna Danmarkimut oqaluttuarisaanermi allannguutaasussaallunilu avaqqunneqarsinnaanngitsoq Naleraq sinnerlugu Folketingimut ilaasortap tusagassiuutinut nalunaarummi oqaatigaa.

Keira Kronvoldip panianik pinngitsaaliissummik arsaarinninneq tarnip pissusaanik misiliinernik, kalaallinik ilaqutariinnik sullissinermi isornartorsiorneqangaartunik tunngaveqarnera pissutigalugu, suliaq nuna tamakkerlugu nunaniillu tamalaani tusagassiuutinit qanimut malinnaavigineqarpoq.

Misilitsissutaasartut taakku Danskit kulturiannut oqaasiinnullu naleqqussagaammata, kalaallinik ilaqutariinnik sullissinermi atorneqarnerat ajornerpaamik kinguneqarluni tunngavissaqanngitsumik arsaarinninnermik kinguneqarsinnaasoq arlalinnit mianersoqqussutigineqarpoq. 

Vestre Landsretimi suliami tallimanngornermi aalajangiisoqarpoq. Tassanilu misissuinerit pinngitsaaliissummik arsaarinninnermut tunngavigineqartut pisoqalivallaarsimanerinik eqqartuussivik naliliivoq.

Misissuinerit ingerlanneqartut kalaallit angajoqqaat oqaluttuarisaanerannik kingoqqiffiannillu mianerinninnissamik piumasaqaatinut naapertuutinngitsut, Vestre Landsretip aamma nalilerpaa.

- Danmarkip susoqarsimanngitsutut ingerlaannarsinnaannginnera, aaqqissuussaanerup kukkussuteqarnera tamannalu itisilerlugu paasineqarlunilu iliuuseqarfigineqartariaqartoq, Qarsoq Høegh-Damip oqaatigaa.

'Aalassannartoq'

Danskit aaqqissuussaaneranni ajornartorsiutip annertunerujussuunera suliap taassuma ersersikkaa, Qarsoq Høegh-Damip oqaatigaa.

- Kalaallit ilaqutariippassuit tatigineqannginnermik, isummanik pigiliutiinnakkanik aaqqissuussaanermillu pisinnaatitaaffinnik ataqqinninngitsumik misigisaqartarsimanerat, taamaattoqartillugulu danskit oqartussaasuisa kalaallit meerartaannik suli arsaarinnittarnerat, Qarsoq Høegh-Damip aalassannartutut taavaa.

Kalaallit meerartaannik Danmarkimi pinngitsaaliissummik arsaarinnilluni inissiisarnerit Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsinut atatillugu oqaluttuarisaanermi immikkoortutut taartuuneri Qarsoq Høegh-Dam isumaqarpoq.

- Kiera Kronvoldip kisimiinnissaa ilimananngilaq. Taamaammat kalaallinut ilaqutariinnut tunngasut suliassat allat aamma misissorneqartariaqarput. Danmarki akisussaaffimmit qimaassinnaajunnaarpoq. Aaqqissuussaanerup tamarmi aallaqqaataaniit allanngortinneqartariaqarpoq, Qarsoq Høegh-Dam nalunaarummi oqarpoq.

Danmarkimi naalakkersuisut peqatigalugit tamanna oqaloqatigiissutigineqassaaq

Siorna maajimi Danmarkimi inatsit nutaaq atuutilerpoq, tamatumalu kingunerisaanik kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik inissiisarnerit VISO-mi immikkut ilisimasalinnit, kalaallit kulturiannik oqaasiilu pillugit immikkut ilisimasalinnit, suliareqqinneqartarnissaat qulakkeerneqarpoq.

Peqatigisaanillu kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik inissiiniarnerni maanna pisuni siunissamilu pisussani, tarnip pissusianik misilitsittarnernut isornartorsiorneqartunut taarsiullugit, immikkut ilisimasallit akuliutinneqartassapput.

Ukiup ataatsip ingerlanerani 47-nik suliassanik misissugassanik VISO tigusaqarsimavoq. Tamanna naatsorsuutigineqartunit ikinnerungaatsiarpoq. Ukiup aappaata avillugu ingerlanerani, suliassat 315-it misissorneqassasut, aallarniutaasumik suliassaut naatsorsuutigineqarsimagaluarput.

Maannamut suliassat 16-it naammassineqarsimapput. Taakkunannga 14-it misiliisarnerit kukkusumik nalilerneqarsimanngitsut VISO naliliivoq.

Misiliisarnerit tunngavigalugit inissiinerit, suliassat marluk eqqarsaatigalugit, qularnartumik tunngaveqartut VISO naliliivoq. Tamanna immikkoortortaqarfiup sapaatip-akunnerani kingullermi KNR-imut ilisimatitsissutigaa.

- Inuit ataasiakkaat oqaluttuaat arlallit tusaareerlugit aamma kattuffiit mianersoqqussuteqartut takuagut. Susoqartoruna suliassat 16-iinnaat suliarineqarsimammata? Tamatumunnga suna pissutaanersoq misissorluarneqartariaqarpoq. Taamatut pisoqarnera aarlerinartoq, Qarsoq Høegh-Dam KNR-imut taama oqarpoq.

IA-meersoq Naaja H. Nathanielsen kisitsisit saqqummiunneqartut pillugit aamma qisuariarpoq:

- Suliassanik suliareqqiinerit amerlanngitsutut isikkoqarput, taamaattumik danskit naalakkersuisortaavi inissippata tamatumunnga suna peqqutaanersoq misissussavarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.