Suliassat amerlanngitsut suliareqqinneqartarnerat aarlerinarsinnaavoq

Inatsisip allanngortinneraniit ukiup ataatsip kingorna VISO kalaallit meerartaasa inissinneqarsimanerinut tunngasunik 16-inik suliaqaqqissimavoq, tamannalu Naaja H. Nathanielsenip (IA) aamma Qarsoq Høegh-Damip (Naleraq) danskit naalakkersuisuinut saqqummiunniarpaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

maajip 04-at 2026 11:02

Nutserisoq Erninnguaq Reimer

Danmarkimi kalaallit meerartaasa inissinneqarsimanerinut tunngasuni ukiup ataatsip ingerlanerani suliassat 16-iinnaat suliareqqinneqarsimanerat aarlerinarsinnaasoq, taama Folketingimi ilaasortaq Qarsoq Høegh-Dam (Naleraq) isumaqarpoq.

Inuit ataasiakkaat oqaluttuaat arlallit tusaareerlugit aamma kattuffiit mianersoqqussuteqartut takuagut. Susoqartoruna suliassat 16-iinnaat suliarineqarsimammata? Tamatumunnga suna pissutaanersoq misissorluarneqartariaqarpoq. Taama pisoqarnera aarlerinarsinnaavoq, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq.

IA-meersoq Naaja H. Nathanielsen kisitsisit saqqummiunneqartut pillugit aamma qisuariarpoq akissutinillu piumasaqarluni.

- Suliassanik suliareqqiinerit amerlanngitsutut isikkoqarput, taamaattumik danskit naalakkersuisortaavi inissippata tamatumunnga suna peqqutaanersoq misissussavarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Inatsit naammagittaalliuutigisaat maajip aallaqqaataani 2025-mi atuutilerpoq, kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiinerni suliani, kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmit, immikkoortortaqarfimmit immikkut ittumit VISO-meersumit suliarineqartartussanngorlugit qallunaat kommunii pisusanngortinneqarput. Taakku FKU-mik isornartorsiorneqartunik taarsiisuussapput.
Tamatumunnga ilanngullugu FKU atorlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit suli ingerlanneqartut immikkoortup misissuiffigissavai.

Allisiguk

Inatsit nutaaq ukiup ataatsip matuma siorna atuutilerpoq. Taanna inatsit aqqutigalugu Danmarkimi kalaallit meerartaasa inissinneqarsimanerinut tunngasut VISO-mi immikkut immikkoortortaqarfimmit, kalaallit kulturiannik oqaasiinillu ilisimasaqartunit, suliareqqinneqartarnissaat qulakkeerneqartussaavoq.

Danmarkimi kommunit kalaallit meerartaannik inissiisarnermut tunngasunik suliassanik 47-nik ukiup ataatsip ingerlanerani tunniussaqarsimapput, taakkunanngalu 16-it suliareqqinneqarlutik naammassineqarsimasut, VISO-mit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Misissuipallattoqassasoq

Aaqqissuussineq angajoqqaat piginnaasaannik misissuinermi tarnikkut misissuutinik atuinermi sulianut tunngassuteqarpoq. Misissuinerit taakku Danmarkimi kulturimut oqaatsinullu tulluarsagaapput, kalaallinullu ilaqutariinnut atornissaat pillugu ukiorpassuarni mianersoqqussutigineqartarsimallutik.

Ajornerpaamik ima pisoqarsinnaavoq misissuinermi kukkusumik tunngaviliineq pissutigalugu meeraq allamut inissinneqarsinnaalluni, tamannalu isornartorsiuinermi tunngavigineqarpoq.

Suliassanik 16-init suliareqqinneqarsimasunit 14-it misissuinernit eqqunngitsumik inerniliisimanngitsut VISO naliliivoq. Suliassanili marlunni misissuinerit eqqunngitsumik inernilerneqarsimasut, naliliisoqarpoq.

- Kisitsisit taakku kattuffiit ilaqutariillu eqqorneqarsimasut misilittagaannut naapertuutinngitsut, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq nangillunilu:
- Suliassat piaartumik misissoqqissaartariaqarpavut. Kukkusoqarsimappat misissuisoqartariaqarpoq, taamaalilluta piaartumik aaqqiisinnaaniassagatta.

Kalaallit meerartaa angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit tarnillu pissusianik misissuinerit

VISO-p kisitsisaatai naapertorlugit, Danmarkimi meeqqat inuusuttullu kalaallisut tunuliaqutillit 416-it missaanniittut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput.
Taakkunani suliani qassini tarnip pissusaanik misissueriaatsit assigiissakkat, angajoqqaat piginnaasaannik misissuinerit ilaanniittut, atorneqarsimanerata paasinissaa iluatsinngilaq.
Immikkut sulisoqatigiit sulianik 315-inik ukiup aappaata affaata ingerlanerani misissuinissaat naatsorsuutigalugu VISO siorna juulimi nalunaarpoq.
Peqatigiiffiup Sila 360-ip tarnip pissusaanik misissueriaatsit suliani 100-nit amerlanerulaartuni atorneqarsimasut nalilerpaa.
Peqatigiiffiup pisortaata Tina Naamansenip oqarnera naapertorlugu, misissueriaatsit oqallisaaqisut angerlarsimaffiup avataanut pinngitsaalisamik inissiinernut suliat 20 procentiini atorneqarsimasorineqartut siornatigut misissuinerit takutippaat.
Ilisimatusarfimmi Syddansk Universitetimi kingunerluutit tarnimut sunniutaannik ilisimasaqarfimmi professorip Ask Elklitip oqarnera naapertorlugu taakkua amerlassusaanik pisortatigoortunik soqanngilaq. Tamatumunnga pissutaavoq, kommunit sakkut suut atorlugit kommuninut nalunaaruteqartussaatitaanngimmata, inissiinissamut nalilersuigaangamik.

Allisiguk

Angajoqqaajusut piginnaasaannik misissuinerni suliat qassit tarnikkut misissuutinik atuiffiusimanersut kisitsisaataatigineqanngilaq.

Syddansk Universitetimi Videnscenter for Psykotraumatologimi professorip Ask Elklitip oqarnera naapertorlugu suliat qassiunersut pisortat suliffeqarfiutaanni kisitsisaatigineqanngilaq.

- Suliat kommuninut 98-inut agguataarneqarsimanerat pissutaavoq, kommunillu nalunaarutiginnittussaatitaanngillat, tassa meeqqanik inissinermi periutsit suut atorneqarsimanersut qanorlu naliliisoqarsimanersoq kommunit nalunaarutiginnittussaatitaanngillat. Kommunit nammineq periutsitik atorsinnaatitaagaat, meeqqanik inissiisarnernik angajoqqaallu piginnaasaannik ilisimatusartoq, Ask Elklit oqarpoq.

Toraagaqarani suliaqarneq

Naaja H. Nathanielsen erseqqissaavoq misissuinerit marluk eqqunngitsumik naliliiffigineqarsimammata, pingaaruteqarluinnartoq kalaallit meerartaasa allamut inissinneqaratarsinnaanerinik nalilersuisarneq ilungersunarluinnartutut isigineqartariaqartoq.

- Suliassap saqqummiunneqarnera qanoq pingaaruteqartigisoq matumuuna erserpoq – Naalakkersuisunit kiisalu siulinnit (Aaja Chemnitz, aaqq.). Aaqqitassaqartoqartoq tamanut matumani ersersinneqarpoq.

- Pissutaasunik misissuinissarput suliassallu allat pisariaqartinneqarnersut paasiniassallugu pingaaruteqarpoq. Paasissutissanilli suli pissarsisinnaannginnatta suli toraarfeqarata ingerlavugut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Danmark nutaamik suli naalakkersuisoqalinngilaq. Ministeriunertut atuuttoq, Mette Frederiksen, nutaamik naalakkersuisuulersussanik misissuisutut suliaqaleruttorpoq.
Naalakkersuisunngortitsiniarnerup nalaani inatsisiliortoqanngilaq.

´Inuit pineqarput`

Pingaarnertut salliutinneqartariaqartoq tassaavoq, pinngitsaaliissummik inissiinnginnissaq pinaveersaartinneqassasoq, Naaja H. Nathanielsen erseqqissaavoq.
- Una politikkimuinnaq tunnganngilaq. Inuilli inuunerallu pineqarput, Naaja oqarpoq.

Folketingimut ilaasortat marluusut ilisimatitsipput tamarmik, suliap erseqqissumik saqqummiunneqarnissaa pillugu Danmarkimi naalakkersuisunut atuuttunut saaffiginnissuteqarsimallutik.

Misilitsittarnerit isornartorsiorneqartut pillugit ataatsimoorussamik aaqqiissuteqarlutik, nunatsinni Naalakkersuisut aamma Danmarkimi naalakkersuisut siorna januaarimi nalunaaruteqarput. Tamanna pivoq Kalaallit Nunaata tungaaniit isornartorsiuinerup kingorna.
KNR-ip Social- aamma Boligministeria isornartorsiuineq pillugu oqaaseqartinniaraluarpaa, Danmarkimili naalakkersuisut tunuarnikuummata oqaaseqartinneqarsinnaasimanngilaq.

Inatsisissatut siunnersuut siorna maajimi atuutilertoq, aaqqiissutissatut inerneruvoq.

KNR-ip isornartorsiuineq Isumagininnermut Ineqarnermullu ministereqarfimmut saqqummiuppaa, naalakkersuisoqatigiilli tunuarnikuunerat pissutigalugu oqaaseqartitsisoqarsinnaanngilaq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.