Misissuutit isornartorsiorneqartut atorlugit angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut suliat marluinnaat kukkusutut nalilerneqarput

VISO-p kalaallit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartut pillugit suliat 16-it ukiup ataatsip ingerlanerani suliareqqippai. Taakku aallaqqaammut naatsorsuutigineqartunit ikinnerungaatsiarput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

maajip 04-at 2026 07:28

Inatsit nutaaq Danmarkimi ukiup ataatsip matuma siorna atuutilermat kalaallit angajoqqaat arlallit neriuuteqalersinneqarput.

Inatsit pissutigalugu angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit pillugit suliat, kalaallit ilaqutariit pillugit angajoqqaat piginnaasaannik misissuiffiusut suliarineqaqqittussanngortinneqarput.

Kalaallinut ilaqutariinnut angajoqqaanik misissuutinik atuisoqartarnera suliniaqatigiiffinnit peqatigiiffinniillu ukiuni arlalinni isornartorsiorneqarpoq. Isornartorsiuinermi misissuutit danskit kulturiat oqaasiilu atorlugit ineriartortinneqarnerat isornartorsiorneqarpoq. Taamaammat inissiinerit ilaanni kukkusumik tunngaveqartumik suliarineqarsimasinnaanerat aarlerisaarutigaat.

Kalaallit meerartaa angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit tarnillu pissusianik misissuinerit

VISO-p kisitsisaatai naapertorlugit, Danmarkimi meeqqat inuusuttullu kalaallisut tunuliaqutillit 416-it missaanniittut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput.
Taakkunani suliani qassini tarnip pissusaanik misissueriaatsit assigiissakkat, angajoqqaat piginnaasaannik misissuinerit ilaanniittut, atorneqarsimanerata paasinissaa iluatsinngilaq.
Immikkut sulisoqatigiit sulianik 315-inik ukiup aappaata affaata ingerlanerani misissuinissaat naatsorsuutigalugu VISO siorna juulimi nalunaarpoq.
Peqatigiiffiup Sila 360-ip tarnip pissusaanik misissueriaatsit suliani 100-nit amerlanerulaartuni atorneqarsimasut nalilerpaa.
Peqatigiiffiup pisortaata Tina Naamansenip oqarnera naapertorlugu, misissueriaatsit oqallisaaqisut angerlarsimaffiup avataanut pinngitsaalisamik inissiinernut suliat 20 procentiini atorneqarsimasorineqartut siornatigut misissuinerit takutippaat.
Ilisimatusarfimmi Syddansk Universitetimi kingunerluutit tarnimut sunniutaannik ilisimasaqarfimmi professorip Ask Elklitip oqarnera naapertorlugu taakkua amerlassusaanik pisortatigoortunik soqanngilaq. Tamatumunnga pissutaavoq, kommunit sakkut suut atorlugit kommuninut nalunaaruteqartussaatitaanngimmata, inissiinissamut nalilersuigaangamik.

Allisiguk

Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfimmi (VISO) kalaallit kulturiannik oqaasiinillu immikkut ilisimasaqarfiusoq sulianik misissueqqittuuvoq.

Ukioq ataaseq qaangiuttoq suliani marluinnaat misissuutit isornartorsiorneqartut pissutigalugit kukkusumik tunngaviliisimasut VISO-p nalilerpaa, VISO KNR-imut paasissutissiivoq.

Immikkut ilisimasaqarfiup suliani marlunni inissiinermut suliap qaqinneqaqqinnissaa innersuussutigaa. Suliarli qaqinneqaqqissanersoq kommunip inaarutaasumik aalajangertussaavaa.

Suliat naatsorsuutigisamit ikinnerusut

VISO suliat katillugit 47-t ukiup ataatsip ingerlanerani misissuiffigineqartussatut pissarsiarai. Taakku siullermik naatsorsuutigisanit ikinnerungaatsiarput. Immikkut ilisimasaqarfiup suliat 315-it ukiup aappaata affaani misissuiffigissallugit naatsorsuutigeqqaaraluarpaa.

Suliat 16-it naammassineqareerput. Taakkunannga 14-it misissuutit kukkusumik naliliinermik kinguneqanngitsut VISO-p nalilerpaa.

Suliat 14-it suliarineqarput, taakkunannga sisamat misissorneqarput, 13-it itigartinneqarlutik. Misissuinerit atorneqarsimanerannik uppernarsaatissaqarneq ajorneq itigartitsinermut pissutaanerpaasoq VISO nangilluni ilisimatitsissutigaa.

Kommunit sulianik misissugassanngortitsinissaq akisussaaffigaat. Taakku kalaallinik meeqqanik inissiinermut siunissamilu inissiinissamut VISO-mik ilanngutititsinissaq aamma pisussaaffigaat.

Kalaallit meerartaa angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit tarnillu pissusianik misissuinerit

VISO-p kisitsisaatai naapertorlugit, Danmarkimi meeqqat inuusuttullu kalaallisut tunuliaqutillit 416-it missaanniittut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput.
Taakkunani suliani qassini tarnip pissusaanik misissueriaatsit assigiissakkat, angajoqqaat piginnaasaannik misissuinerit ilaanniittut, atorneqarsimanerata paasinissaa iluatsinngilaq.
Immikkut sulisoqatigiit sulianik 315-inik ukiup aappaata affaata ingerlanerani misissuinissaat naatsorsuutigalugu VISO siorna juulimi nalunaarpoq.
Peqatigiiffiup Sila 360-ip tarnip pissusaanik misissueriaatsit suliani 100-nit amerlanerulaartuni atorneqarsimasut nalilerpaa.
Peqatigiiffiup pisortaata Tina Naamansenip oqarnera naapertorlugu, misissueriaatsit oqallisaaqisut angerlarsimaffiup avataanut pinngitsaalisamik inissiinernut suliat 20 procentiini atorneqarsimasorineqartut siornatigut misissuinerit takutippaat.
Ilisimatusarfimmi Syddansk Universitetimi kingunerluutit tarnimut sunniutaannik ilisimasaqarfimmi professorip Ask Elklitip oqarnera naapertorlugu taakkua amerlassusaanik pisortatigoortunik soqanngilaq. Tamatumunnga pissutaavoq, kommunit sakkut suut atorlugit kommuninut nalunaaruteqartussaatitaanngimmata, inissiinissamut nalilersuigaangamik.

Allisiguk

Danmarkimi naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu meeqqat inuusuttullu kalaallisut tunuliaqutaqartut 416-it missaanniittut Danmarkimi angerlasimaffiup avataanut inissinneqaqqapput.

KNR-ip VISO sulianut atatillugu apersorniarsaraa, tamannali periarfissaanngilaq. VISO-p Danmarkimi naalakkersuisut inissinneqannginnerisa nalaanni naalagaaffiup immikkoortortaqarfiinit oqaaseqarneq killersugaasoq paasissutissiivoq.

Amerlassusaat tupaallaatigineqartoq

VISO-p suliat 21-t ukiup affaata matuma siorna pissarsiarai. Suliat arlaannaalluunniit piffissami tassani naammassineqanngilaq.

VISO-mi siunnersortaanerup Rie Buchardtip suliat amerlassusaat tupaallaatigalugit taamani oqaatigaa.

- Aallaqqaammut naatsorsuutigisimasagut angunaviarunanngilagut. Misilittakkagut naapertorlugit, suliani inissiiniarnermut tunngasuni misiliutit nalinginnaasunngorsakkat atuiffiusut ikinnerulersimannguatsiarput, taanna oqarpoq.

Aamma atuarukKeira Kronvoldip pania pinngitsaaliissummik suli inissinneqaqqasoq: - Annikilliorpunga

VISO-p kommunit sulianik naleqquttunik nassiussisarnissaannik eqqaasinniarlugit attavigissagai taassuma aamma paasissutissiissutigaa.

Immikkut ilisimasallip tupaallaatigigaa

Suliat piginnaasaannik misissuiffiusut qassiunersui paasiniarneqarsinnaanngilaq.

Syddansk Universitetimi Videnscenter for Psykotraumatologimi professorip Ask Elklitip oqarnera naapertorlugu suliat qassiunersut pisortat suliffeqarfiutaanni kisitsisaatigineqanngilaq.

- Suliat kommuninut 98-inut agguataarneqarsimanerat pissutaavoq, kommunillu nalunaarutiginnittussaatitaanngillat, tassa meeqqanik inissiinermi periutsit suut atorneqarsimanersut qanorlu naliliisoqarsimanersoq kommunit nalunaarutiginnittussaatitaanngillat. Kommunit namminneq periutsitik atorsinnaatitaagaat, meeqqanik inissiisarnernik angajoqqaallu piginnaasaannik ilisimatusartoq, Ask Elklit oqarpoq.

Ask Elklitillu kommunit angajoqqaat piginnaasaannik suliani atuinerlutik namminneq nalunaarsortarneraat qularnarpoq.

- Kalaallit meeraannik inissiinermi kisitsisit maannamut nalunaarsorneqartarsimanngillat maannali aatsaat tamanna soqutigineqalerluni.

Ask Elklitillu VISO kommuninit sulianik 47-nnarnik ukiup kingulliup ingerlanerani tigusaqarsimanera tupigusuutigaa.

- Ikipput. Meeqqat inissinneqarsimasut 400-uppata qulerarterutaannaat nalilersorneqartussatut kommuninit nalilerneqarsimapput, taanna oqarpoq.

Sulianilu marluinnarni kukkusumik nalilersuisoqarsimanera Ask Elklitip aamma tupigusuutigaa:

- Tarnip pissusiinik Danmarkimi ilisimasallit kukkusarsimanngillat. Misissuilluartarsimapput, aamma naak misissuinerit naleqquttuunngikkaluartut, taanna oqarpoq.

KNR-ip isornartorsiuineq Isumaginninnermut Ineqarnermullu ministereqarfimmut saqqummiuppaa, naalakkersuisoqatigiilli tunuarnikuunerat pissutigalugu oqaaseqartitsisoqarsinnaanngilaq.

Naalagaaffiup kukkunersiuisuisa kommunini inissiinermut suliat ilarpassuini kukkusoqartoq apriilimi nalunaarutaata takutippaa. Suliat misissorneqartut 69 procentiini inatsimmik unioqqutitsisoqartoq paasineqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.