Utoqqatserpunga.

Oqaaseq ataasinnguaq isumaqangaartorli, sapaatip-akunneratalu siuliani arnanut spirali pillugu kanngunartuliorfigineqarsimasunut oqaatigineqartoq.

Pingasunngornermilu danskit ministeriunerata Mette Frederiksenip tusagassiuutinut nalunaaruteqarnermini tamanna oqaatigaa.

- Pisimasoq allanngortissinnaanngilarput, akisussaaffilli tigusinnaavarput. Taamaattumik Danmark sinnerlugu oqarusuppunga: Utoqqatserpunga, Mette Frederiksen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Naja Lyberthip, akuersissuteqarnani spiralilersissimaneq pillugu oqaaseqaqqaartup, utoqqatserneq tupaallaatigeqaa. Qanoruup aallakaatitsivianut isernissani nalunaaquttap akunnerata affaata missaa sioqqullugu tusagassiuutitigut tamanna paasivaa.

- Soorunami nuannaajummertorujussuuvunga arnaqatikka aamma sinnerlugit. Eqqugaasimasuusugut 50-it 90-illu akornanni ukioqarpugut, utaqqeqqissinnaanngilagullu, taanna Qanoruumut oqarpoq.

Mette Frederiksen siusinnerusukkut oqarsimavoq utoqqatsertoqartinnagu spirali pillugu suliami qulaajaanerup naammassinissaa utaqqiniarlugu. Qulaajaanerli septembarip aallaqqaataani naammassinissaa ullualunnik sioqqullugu utoqqatserpoq.

Spirali savittut misinnartoq

Naja Lyberthip 14-inik ukioqarluni spiralilersinnini timikkut kingunerlutsingaarpaa.

1976-imi Maniitsumi Naja Lyberth niviarsiaqqallu allat atuaqatai spiralilersinneqarnissamik nakorsaanermit ilisimatinneqarmata taama pisoqarpoq.

- Spiralilerneqarama soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga. Tamannalu ukiorpassuarni aaqarnerluttarninnik kinguneqarpoq, Naja Lyberth siornatigut apersorneqarnermini taama oqaluttuarpoq.

Spirali pillugu kanngunartuliaq DR-ip 2022-mi qulaarpaa. Tassani arnat tusindillit – ilaatigut Naja Lyberth – danskit oqartussaasuisa Danmarkimi innuttaasut amerliartornerat unikaallatsinniarlugu periusissiaannut atatillugu 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilerneqarsimasut oqaluttuarineqarput.

Arnat arlallit spiralilersinneqarsimaneq annernartorujussuusoq kingunerluutaangaarsimasorlu oqaluttuarput. Arnat taakku ilaat aqqaneq-marluinnarnik ukioqarlutik spiralilerneqarput.

Pisimasoq saqqummiunneqarmalli arnat danskit naalagaaffiata utoqqatsernissaa piumasaraat. Arnat spiralilersissimasut 143-t 2024-mi danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut suliassanngortippaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerit pillugit katillugit 43 millionit koruuninik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat.

Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq

Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq pillugu apeqqut Naja Lyberthip suli danskit tungaannit oqaaseqarfigineqarnissaa kissaatigaa.

- Nalunngilarput meerartaasinnaanngitsorpassuusut, meeraallutalu spiralilersukkat timikkut innarligaanerput, ingammik aamma ernereernerup naartuersereernerullu kingorna ikkussivigineqartartut aamma kingunerlutsitsinermik timikkut tarnikkullumi aamma kinguneqartarmata. Qanoq kingunerluutitta innerisa akuerineqarnissaat, inuttullu pisinnaatitaaffitsinnik qaangiiffigitinnitta akuerineqarnera tusarusupparput, Naja Lyberth Qanoruumit apersorneqarnermini oqarpoq.

Spiralilersinneq Helga Zeebip inuuneranut allannguilluinnarpoq.

Helga Zeeb meerartaarsinnaannginnermik misigisaqartut ilagaat. Taanna 1987-imi 15-inik ukioqarluni akuersissuteqarnani spiralilersippoq.

- Meerartaarsinnaannginnera aliasuutigikulasarpara. Aammali imminut illersorsinnaananga taama pineqarsimanera. Soorunami tamanna uannut kingunerlutsitsingaatsiarpoq. Taama pineqarsimanngitsuuguma immaqa meerartaarsimassagaluarpunga ernutartaarsimassagaluarlungalu. Kissaatiginerpaasara ajoraluartumik piviusunngornikuunngisaannarpoq, Helga Zeeb oqarpoq.

Taamaattumik pingasunngornermi utoqqatsertoqarmat misigissutsit sakkortusimaqaat.

- Ulloq artornarpoq. Aliasungaarpunga kamallungalu, aammali utoqqatserfigineqarnerput nuannaarutigaara, taanna oqarpoq.

Eqqaamasat qaffakaasut

Mette Frederiksenili kisimi pingasunngornermi utoqqatsinngilaq.

Naalakkersuisut siulittaasuattaaq Jens-Frederik Nielsen (D) tusagassiuutinut nalunaarummi tamatumani nunarput sinnerlugu arnanut 1992-ip kingorna, peqqinnissaqarfiup nunatsinnit akisussaaffigineqalernerata kingorna, kajumissuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq.

1992-ip kingorna suliat 15-it nakorsaaneqarfiup ilisimasaqarfigai.

Emma Kuko piffissami kingullermi akuersissuteqarnani spiralilersittut ilagaat. Tamanna KNR-imut oqaluttuarereernikuuaa.

2019-imi Emma Kukop spiraleqarluni paasivaa. Ukiuni qulingiluani ilisimanagu spiraleqarsimassangavoq.

2019-imi nakorsamit misissorneqarnermi Emma Kukop spiraleqarluni paasivaa. Nammineerluni spiralilersissimaneq pillugu eqqaamasaqanngilluinnarpoq.

Spirali 2010-mi sinitsitaalluni naartuersinnermi ikkunneqarsimassasoraa. Tassa Emma Kukop sianiginagu ukiuni qulingiluani spirali atorsimassavaa. Spirali aamma Emma Kukop journaliani, KNR-ip takusimasaani, allassimanngilaq. 2019-imi spiraleqarneranik paasinnilerneq kisimi allassimavoq.

Misigisaq tamanna suli ullumikkut initungaarpoq.

- Ulloq taanna utoqqatsertoqarmat aalassaqqavunga. Utersaaqqajaasutut misigivunga. Soorunami pisut kamaatiginngitsoorsinnaanngilakka, taanna oqarpoq.

Arnat 1992-ip kingorna akuersissuteqaratik naartunaveersaatilerneqarsimasut naalakkersuisunit taarsiivigineqarumaartut, Jens-Frederik Nielsen utoqqatsernermini erseqqissaaqqippoq.

Taarsiivigineqarnissamik kissaateqartut

Danskilli naalagaaffiata arnat spiralilersissimasut taarsiivigineqarnissamik piumasaqarnerat akueriumaarneraa suli ilisimaneqanngilaq.

Apeqqutip tamassuma piaarnerpaamik aalajangiiffigineqarnissaa Naja Lyberthip neriuutigaa. Arnat danskit naalagaaffiatalu akornanni eqqartuussivimmi suliaq 2027-mi pisussanngortinneqarpoq.

- Amerlaqaagummi meerartaarsinnaanatalu ataavartumik ajoquserneqartut. Soorunami tamanna allanngortinneqarsinnaanngilaq, utoqqatsernerli taarsiissuteqarnerlu aqqutigalugit oqiliallatsitsisinnaavugut, pingaartumik tarnikkut.

- Utoqqatsertoqassagaluarpat taarsiivigineqassaguttalu qujamasungaassagaluarpunga, taanna oqarpoq.

Aamma pingasunngornermi ministeriunerup apersorneqarnerani taarsiivigitinnissaq pillugu apeqquteqartoqarpoq.

- Eqqartuussivitsigut suliat ingerlasut ataqqivakka, taakkualu akuliuffiginianngilakka, Mette Frederiksen oqarpoq nangillunilu:

- Kukkunerit ilungersunartut pisimapput, arnallu aqqusaarsimasaat attortissutigingaarpaakka, arnammi naapertuilluanngitsuliorfigineqarsimapput. Utoqqatserfigineqarnissaallu inissaminiippoq, aammali maannakkut naalakkersuisut peqatigalugit Kalaallit Nunaata, Danmarkip naalagaaffeqatigiinnerullu qanoq pitsaanerpaamik ingerlaqqinnissaa piffissaqarfigisariaqarparput, Mette Frederiksen oqarpoq.

Danskit kalaallillu naalakkersuisuisa qulaajaanerat septembarip aallaqqaataani naammassippat Kalaallit Nunaanni utoqqatsernertik peqatigiillutik malunnartikkusuppaat.