Jens-Frederik Nielsen: Utoqqatserneq siusinnerujussuakkut pisussaagaluarpoq

Naalakkersuisunut siulittaasup Jens-Frederik Nielsenip arnat spiralilersuinermi eqqugaasunut Danmarkip maanna utoqqatsernera nuannaarutigigaa. Tamatumunnga atatillugu kingusinnerusukkut piumassusserinngisaminnik naartunaveersaatilerneqarsimasunut suliat pillugit utoqqatserpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

aggustip 28-at 2025 17:39

Nutserisoq Karla Heilmann

- Pisimasut nunasiaataanerup ingerlanerani amiilaarnartutut taakkartorneqarsinnaasut, sakkortuut, taakkua pillugit utoqqatserneq pissusissamisuuginnassasoq. Taannalu pivoq, tamannalu aamma nuannaarutigaara.

Taamak qallunaat ministeriunerata Mette Frederiksenip pingasunngornermi tusagassiutinut nalunaarummi Danmarki sinnerlugu spiralilersuisimanermi arnanut eqqugaasunut utoqqatsernerata kingorna, Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) Qanoruumi apersorneqarnermini oqarpoq.

Spiralilersuimaneq qallunaat naalagaaffiata niviarsiaqqanut arnanullu 1960-ikkunni 70-ikkunnilu aaqqissuussumik spiralilersuisimaerat pineqarpoq. DR naapertorlugu, DR-i naapertorlugu, danskit oqartussaasuisa kalaallit innuttaasuisa amerliartornerat annikillisarniarlugu iliuuseqarniarneranni tamanna pisimavoq.

Tamatumunnga atatillugu ministeriuneq qallunaat naalagaaffianniit aaqqissuussamik, inunnuttaaq nunatsinneersunut immikkoortitaanermik misigisaqarsimasunut utoqqatserpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq septembarip aallaqqaataani naammassissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.
Spiralilersuisimaneq pillugu suliap kingorna 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalermalli arnat arlallit piumassuserinngisaminnik naartunaveersaatilerneqarsimallutik oqaluttuarput. Nunatta nakorsaaneqarfiata suliat 15-it ilisimasaqarfigaat.
Danmarkimi ministeriunerup Mette Frederiksenip aamma naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D) spiralilersuisimaneq pillugu arnat eqqugaasimasut maanna utoqqatserfigaat. Ataatsimut tusagassiuutinut nalunaaruteqarnikkut taamaaliorput. Ilisimatusartut suliamik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuinerisa naammassinninnerisa kingorna utoqqatserneq nunatsinni pissaaq.

Allisiguk

Mette Frederikseni siornatigut oqaraluarpoq, naalagaaffik arnanut pineqartunut taarsiissanerluni spiralilersuisimanermik qulaajaanerup aatsaat naammassereernerani aalajangerniarluni nalunaarnikuulluni. Tamanna ullualuinnaat qaangiuppata pissaaq – septembarip aallaqqaataani – taamaakkaluartoq ministeriuneq qulaajaaneq sioqqullugu utoqqatsissuteqarpoq.

Utoqqatserneq suliani arnanut eqqugaasunuttaaq tupaallaataasoq.

Aamma atuarukMette Frederiksen utoqqatsernissaq pillugu: Piffissaq maanna eqqortuuvoq

Jens-Frederik Nielsen aperigaanni utoqqatserneq naalakkersuisuusimasut taakkua marluk akornanni oqaluuserineqarnikuuvoq. Taannalu naapertorlugu, tamanna siusinnerusukkulli saqqummersimasussaagaluarpoq. Tamanna ilaatigut pingasunngormat Facebookimut ikkussamini uparuarpaa.

- Massakkut pingaarnerpaavoq, arnat tamatuminnga misigisaqarnikuusimasut utoqqatserfigineqarsimanissaat, taanna KNR-imut oqarpoq nangillunilu:

- Tamatta ilisimavarput susoqarnikuunersoq. Arnat ajortumik pineqarnikut, eqqunngitsumik iliuuseqarfigineqarnikut, ikilersugaanikut, akornatsinniipput. Oqaluttuat ilisimavagut. Pisoqarsimanera nalunngilluinnarparput. Taamaammat qulaajaanerit allallu sioqqullugit utoqqatserneq pissusissamisuuginnarpoq. Nassuerneq iliuuserisimasamut, ikilersuisimanermut inuiannut, nassuerutigineqarnera utoqqatsissutigineqarneralu, qulaajaanerit sioqqukkaluaraat, pissusissamisuuginnarpoq.

Taassumali spiralilersuisimanermi qulaajaanerujussuup imarisaata suli nalugini erseqqissaatigaa.

Akisussaaffitta ilaat nassuerutigaarput

Mette Frederikseniinaanngilaq utoqqatsertoq. Aamma Jens-Frederik Nielsen tusagassiutinut nalunaarummi tassani nunarput sinnerlugu, Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfimmut immikkoortortap 1992-imi tigunerata kingorna arnanut piumassuseringisaminnik naartunaveersaaserneqarsimanermik misigisaqarsimasunut utoqqatserpoq.

Nunatta Nakorsaaneqarfiata 1992 kingorna suliat 15-it ilisimavaat.

- Taannalu aamma isumaqarpugut, naak ikeq, ikeq taamatut mamitseriaannaanngikkaluartoq, kisianni iliuuseqarnertut pingaarutilittut aamma isigaarput aamma pissusissamisuuginnartoq. Taamaammat uagut akisussaaffipput nassuerutigereernikuuarput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, erseqqissaatigalugulu arnanut eqqugaasunut aningaasatigut taarsiivigineqarnissaat pillugu paasissutissiissoqangajalissasoq.

Taassuma aamma oqaatigaa, Naalakkersuisuttaaq spiralilersuisimanermi arnat qallunaat naalagaaffianniit ajunngitsorsiassaqartinneqarnissaminut akiuunnerannut tapersersoraat. Taakkua tamakerlutik ajungitsorsiassat katillugit 43 millionit koruunit piumasaqaatigaat.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.