Kalaallit utoqqatsernerat Aki-Matilda Høegh-Damimiit pakatsissutigineqartoq

Jens-Frederik Nielsenip arnanut piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasunut utoqqatsernera Aki-Matilda Høegh-Damimiit iluaagineqarpoq. Taannami naapertorlugu Danmarki suliat nutaajunerit pillugit utoqqatsertussaavoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

aggustip 29-at 2025 12:20

Nutserisoq Medea Olsen

Danskit ministeriunerat, Mette Frederiksen, spiralilersuinermi arnanut pineqartunut utaqqineqartuareersumik pingasunngornermi utoqqatsermat, tupaallaatigineqarpoq.

Tamanna pillugu suliaq, DR-imiit 2022-mi nutaarsiassiissutigineqarnikoq, danskit oqartussaasuisa kalaallit amerliartornerat killilersimaarniarlugu iliuusissatut siunnerfigisimasaat naapertorlugu, kalaallit arnatai niviarsiarartaalu 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni spiralilersugaasimanerannut tunngavoq.

Angajoqqaat arnallu pineqartut akuersiteqqaarnagit kingunerluutaasumik spiralilersuisarsimaneq arnaniit arlalinniit oqaluttuarineqarpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq septembarip aallaqqaataani naammassissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.
Spiralilersuisimaneq pillugu suliap kingorna 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalermalli arnat arlallit piumassuserinngisaminnik naartunaveersaatilerneqarsimallutik oqaluttuarput. Nunatta nakorsaaneqarfiata suliat 15-it ilisimasaqarfigaat.
Danmarkimi ministeriunerup Mette Frederiksenip aamma naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D) spiralilersuisimaneq pillugu arnat eqqugaasimasut maanna utoqqatserfigaat. Ataatsimut tusagassiuutinut nalunaaruteqarnikkut taamaaliorput. Ilisimatusartut suliamik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuinerisa naammassinninnerisa kingorna utoqqatserneq nunatsinni pissaaq.

Allisiguk

Utoqqatserneq tusagassiuutitigut nalunaarummi danskit ministeriuneranniit naalakkersuisullu siulittaasuanniit Jens-Frederik Nielseniminngaanneerpoq.

Ministeriuneq tusagassiuutitigut nalunaarummi Danmarki sinnerlugu arnanut spiralilersugaasimasunut utoqqatserpoq, Jens-Frederik Nielseni arnanut, 1992-imi peqqinnissaqarfik nunatsinniit akisussaaffigilerneqarnerata kingorna, piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasunut nunarput sinnerlugu utoqqatserluni.

Naleqqalli folketingimi ilaasortaatitaat, Aki-Matilda Høegh-Dam naapertorlugu, Jens-Frederik Nielsen utoqqatsertussaasimanngikkaluarpoq.

- Nammineq aallarneeqataaffiginngisarisamut utoqqatsernera pakatsinarpoq, taanna oqarpoq.

Nunasiaateqarnermi aaqqissuusseriaasermik ingerlatitseqqinneq

Spiralilersuisimanikkut mamianartuliaq saqqummiunneqarnerata kingorna, nunatsinni arnat piumassuserinngisaminnik naartunaveersaarsersorneqartarsimanerat, tamannalu peqqinnissaqarfik nunatsinniit 1992-imi akisussaaffigineqalereernerata kingorna pisarsimasoq saqqummiunneqarpoq.

Suliat 15-it Nunatsinni nakorsaaneqarfimmiit ilisimaneqarput. Pisuni arlalinni arnat pineqartut sinitsitaanerminni spiralilerneqartarsimapput. Tamakku 00'ikkut ilanngullugit pisarsimapput.

1992-ip kingorna spiralilersuisarsimaneq aaqqissuussamik ingerlanneqarsimannginnera pisullu ataasiakkaartuuneri, Nunatsinni nakorsaaneqarfimmiit siornatigut erseqqissaatigineqareernikuuvoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat akisussaaffimmik tigusilluni, piffissami kingullermi piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersugaasimasunut Kalaallit Nunaat sinnerlugu utoqqatsernera sooq pissusissamisuunngila?

- Naalakkersuisut aaqqissuussamik spiralilersuineq sianigisaqarfiginagu nunasiaateqartut aallarnigaanik nunasiaateqarnermi aaqqissuusseriaatsimik ingerlatitseqqiinnarsimappata, taava naagga, pissusissamisuunngilaq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Kikkut taava arnanut 1992-ip kingorna piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasunut utoqqatsertussaappat?

- Tassa taakku pinngitsaaliilluni naartunaveersaarsersuinissamik politikkikkut suliniummik aallarniisut. Taakku aningaasanik sipaarniarlutik innuttaasut amerlassusaannik apparsaanissamik politikkikkut suliniummik aallarniisut. Uani pisumi: Danmarki.

Arnat kingunerlutsitseqqissinnaasut

Ministeriunermiilli utoqqatserneq - aap, taanna pissusissamisoorpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqarpoq.

- Siullermik nuannaarpunga, ilami taamaattussaammat ukiorpaalunnilu tamanna anguniarsuaarnikuugatsigu.

Nangaavoq.

- Kisianni taava paatsuunganarsivoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam naapertorlugu spiralilersuisimaneq pillugu utoqqatserneq, siornatigut utoqqatsissutsigineqartuniit allaalluinnarpoq.

Aamma atuarukMette Frederiksen utoqqatsernissaq pillugu: Piffissaq maanna eqqortuuvoq

Mette Frederiksenip Danmarki sinnerlugu meeqqanut misileraatigineqarsimasunut meeqqallu angerlarsimaffianni Godhavnimi najugaqarsimasunut utoqqatserneranut assersuuppaa, danskit naalakkersuisui pisortatigoortumik taamani utoqqatsertoqarnissaa ilimasaarutigimmassuk utoqqatsernerlu ullorsiorpalaartumik malunnartinniarneqarmat.

Spiralilersuinermimi arnanut pineqartunut utoqqatserneq tassanngaannarami pineqartunut tupaallannarpoq.

Qulaajaanermit nalunaarusiaq tunniunneqareerpat pisortatigoortumik ullorsiorpalaartumillu nunatsinni utoqqatsertoqarumaarnera tusagassiuutitigut nalunaarummi allaqqagaluartoq, Aki-Matilda Høegh-Dam taamatut ingerlasoqarnera apeqquserpaa.

- Taama tassanngaannartiginera arnanullu pineqartunut kingunerlutsitseqqissinnaanera aarlerinarpoq, politikeri oqarpoq.

Politikkikkut unammissutaasariaqanngitsoq

KNR har forelagt Aki-Matilda Høegh-Damip uparuaanera naalakkersuisut siulittaasuannut saqqummiuppaa. Uani oqallinnermi arnat pineqartut ilaqutaallu qitiusariaqartut politikkikkullu anneruniarfiusariaqanngitsorlu taanna isumaqarpoq.

- Akisussaaffiup angerlaatereernerani pisut qimarratiginagit tigusariaqarpagut. Akisussaaffiup tigunerani allannguisimannginnerput akisussaaffigaarput, periuseq taama ajortigisoq sooq unitsissimannginneripput aperisinnaavugut. Iliuuseqarsinnaalluta sooq allannguisimannginnerput apeqqutigisinnaavarput.

- Uani oqallinnermi arnat pineqartut ilaqutaallu qitiusariaqarput. Politikkikkut aneruniarfiusariaqanngitsoq isumaqarpunga, kukkunersiuinerlu massakkut pissusissamisoorsorinngilara.

-Aamma eqqaamassavarput 1992 kingorna nunatsinni akuersitinneqaqqaaratik spiralilersorneqarsimasut taarsiivigineqassappata uaguusariaqarmat utoqqatsertut, inatsisitigut uaguummat akisussaasut, Jens-Frederik Nielsen allappoq.

Taarsiivigineqarnissaat pingaartinnerugaa

Mette Frederiksenip suliamut tunngatillugu qulaajaanerup naammassineqartinnagu utoqqatsernissani siornatigut itigartitsissutiginikuuaa. Septemberillu aallaqqaataani naammassissaaq. Taamaattorli ministeriuneq qulaajaanerup naammassinnginnerani siulliuvoq.

IA-p folketingimi ilaasortaatitaat, Aaja Chemnitz aperigaanni, tupaallatsitsineq nuannersuuvoq.

- Utaqqinarpallaalaarnikuuvoq, kisianni massakkut maanga killippugut tamannalu uanga isumanni nuannersuuvoq, taanna oqarpoq.

Utoqqatsernerullu qulaajaanerup naammassineqarnera sioqqullugu pippat naammassineqareernerataluunniit kingorna aatsaat pisimasuuppat, tassunga apeqqutaanngilaq.

- Piffissap qanoq ilinerani taamaattoqarnera apeqquserneqartuarsinnaavoq. Arnanut pineqartunut taarsiiviginnittoqassamaarnersoq uannut pingaarneruvoq, Aaja Chemnitz oqarpoq ilassutigalugulu, arnat pineqartut naapertuilluartumik pineqarnissaat nersugaanissaallu politikkikkut suliniutigissallugu.

Arnat 143-t danskit naalagaaffiat ukioq kingulleq suliassanngortippaat. 43 milliunit koruuninik taarsiivigineqarnissartik piumasaraat. Suliaq eqqartuussivikkoornissaa utaqqineqarpoq.

Utoqqatsernerup taarsiiviginninnermik malitseqarsinnaanissaa Aaja Chemnitzip pissusissamisoortutut isigaa.

Aki-Matilda Høegh-Damimiit uparuartuutit naalakkersuisut siulittaasuannut, Jens-Frederik Nielsenimut ingerlateqqippagut, nutaarsiassalli saqqummiutinnginnerani uterfigineqanngilagut.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.