Naalakkersuisut KNI-mi whistleblowerit qutsavigaat
Kinguaassiutitigut innimiilliorneq, politiinut unnerluussissuseqarneq naatsorsuusiornerlunnerlu KNI-p ukiumi kingullermi nalaappai.
Suliffeqarfissuup ullumikkut ataatsimeersuarnerani oqaatseq ”ukioq quarsaarnartoq” atorneqarpoq. Naalakkersuisullu KNI-mi pisunik saqqummiussisut, whistleblowerinik taaneqartartut maanna qujassuteqarfigai:
- whistleblowerit, naapertuutinngitsumik pisut taakkua oqaatiginiarlugit saqqummernissamut sapiissuseqarsimasut qutsavigerusuppakka, tamannami ingerlatseqatigiiffiup pissutsinik pisunillu akuersaarneqarsinnaanngitsunik taakkuninnga unitsitsisinnaasimaneranut iluaqutaavoq, naalakkersuisoq Kalistat Lund (IA) oqarpoq.
AAMMA ATUARUK KNI kanngunartuliorfiusareertoq piginnittut ataatsimeersualersut
Taanna ataatsimeersuarnermut siulittaasoq Múte B. Egede (IA) peqataasinnaanngitsoq sinnerlugu peqataavoq.
Avataanit suliffiullu iluani misissuisoqartoq
Whistleblowerikkut ilisimatitsisarsimasut arlaariit sulisut akornanni ingerlalluartoqannginnera suliffeqarfimmilu naatsorsuutitigut eqqunngitsumik ingerlasoqarnera oqaluttuarisimavaat.
Skandaler i KNI A/S
- KNI-p aningaasaqarneranut atatillugu kukkunerit qoqassiiniarnerillu, siorna novembarimi nalunnginnittut tusagasiuutinut oqaluttuarnerisa kingorna saqqummeralerput.
- Qaammatini arlalinni misissuisoqareersorlu, aningaasaqarnikkut qoqassiiniartoqarsimasoq siulersuisut nassuerutigaat. Manna tikillugu akileraannginnermi tamanna ingerlatsivimmut 112 miliuuni koruuninik akeqarsimavoq 12,5 miliuuni koruuninillu amigartoortitsilluni.
- Pisimasulli suli akisunaarutaasinnaanersut ingerlatsivimmi pisortat suli ilisimanngilaat.
- Uppernarsaatinik salloqittaasiorsimasutut pinerlunniarsimasutullu inuk ataaseq politiinut unnerluutigineqarpoq, taannali kinaanersoq aningaasallu qassit pineqarnersut, KNI-mit oqaatigineqarumanngillat.
- Tamatuma saniatigut kinguaassiuutitigut kanngutsaatsuliorsimasutut unnerluussaalluni pisortaq Peter Grønvold Samuelsen soraarsitaavoq. Taanna tassunga atatillugu politiinut unnerluunneqarpoq.
- Unnerluussinerit saqqummertalermata pisortaasimasoq Peter Grønvold Samuelsen soraarsinneqarpoq. Taassumunnga paarlattaavoq Jeppe Jensen. Tamatuma saniatigut sulisunik sullissivimmi pisortaasimasoq siulersuisunullu siulittaasuusimasoq Lars Borris Pedersen tunuarpoq, taannalu Svend Hardenberg-ip paarlappaa.
Pisut tamakku qanoq ittuunerat qanorlu pimooruttariaqassusaat tunngavigalugu ilaatigut eqqartuussissuserisut suliffeqarfiillu kukkunersiuinermik suliallit ikiorsiullugit sukumiisumik misissuineq ingerlanneqarpoq.
- Kissaatigaara pissutsit taakkua aammalu ingerlalluartumik whistleblowerimut aaqqissuussisimanerup, pissutsinik akuersaarneqarsinnaanngitsunik, nalinginnaasumik qullersamut apuunneqarsinnaanngitsunik iliuuseqarfiginnissinnaasup pingaaruteqarnera, Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiit ilinniarfigissagaat, Kalistat Lund oqarpoq.
AAMMA ATUARUK KNI-mi siulersuisut: Ukioq manna quarsaarnartoqarpoq
KNI-imi pisut naatsorsuutitigut ukiut qulit ingerlaneranni annertuumik kukkunerit naatsorsuutinilu piaaraluni allanngortiterisarnerit inuiaqatigiinnut 112 millionit koruuninik naleqarput.
Suliffeqarfiup uninngasuutaasa nalingi ukiorpassuarni qaffasingaatsiarsimapput, suliffeqarfissuarmilu siulittaasut kukkunersiuisut suliffeqarfiannit PwC-mit misissuineq tigummivaat.
Tamanna pissutigalugu soraarsitsisoqarpoq, ataatsimik uppernarsaatinik salluliuteqarneq piaaralunilu allanngorterineq pillugu politiinut unnerluussisoqarpoq, siulersuisut siulittaasuat, Lars Borris Pedersen ataatsimeersuarnermi ullumi oqarpoq.
Allanik unnerluutiginnittoqarsinnaasoq
Taassuma allanik unnerluutiginnittoqaratarsinnaanerarpaa. Naalakkersuisullu Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut maanna sukannerput:
- Naalakkersuisut tamanna ilungersunartorujussuartut isigaat aammalu naatsorsuutigalugu pissutsit pitsaasumik ingerlaqqilernissaannut aammalu sulisumik sullivimmi avatangiisaasa peqqinnartuunissaasa isumannaatsuunissaasalu qulakkeernissaa ingerlatseqatigiiffiup aqutsisuisa sapinngisartik tamaat ilungersuutigissagaat, Kalistat Lund oqarpoq.
- Inuiaat kalaallit pillugit pilersinneqarassi taakkualu piginnittuummata, kiisalu piginnittup soqutigisai isumagisarisussaagassigit aammalu suliassaqarfimmut politikkikkut inissisimaneq, ingerlatseqatigiiffiit ataasiakkaat pilersinneqarfia, immersortussaagassiuk, ataatsimeersuarnermi matumani Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffimmut eqqaasitsissutigerusuppaat.
AAMMA ATUARUK Annertuumik naatsorsuutitigut pinerluttoqarneratigut KNI-p nalinga miliuuninik hunnorujulikkaanik apparpoq
- Tassunga atatillugu, ingerlatseqatigiiffiup iluarsiteqqinnissaa aammalu aningaasartuutissat nalaatsinerlunnermi pisunut ingerlatseqatigiiffiup inissisimaffigiligaanut atasut, atuisartunit MATUSSUSERNEQASSANNGIMMATA Naalakkersuisut erseqqissarusuppaat. Ingerlatseqatigiiffiup maannakkut inissisimanerat malitsigisaanik akit qaffannerinit imaluunniit aningaasartuutit qaffannerannit atuisartut eqqorneqannginnissaat Naalakkersuisut pingaartippaat.
Naatsorsuutilli pillugit suliaq ilungersunartoq suliffeqarfissuarmi pisut ilungersunartut ilaminiinnaraat.
Pisortaasimasumut, Peter Grønvold Samuelsenimut kinguaassiutitigut unnerluutiginninnerit arlallit aamma pipput.
Arnat arlallit pisortaanerusimasoq kanngutsaatsuliorsimasutut tamatuma kingorna unnerluutigaat. Pisut taakku KNI-mi atorfeqarnerisa nalaanni pipput.
Suliaq taanna decembarip aallartinnerani eqqartuussissutigineqassaaq.
