Qaqortumi mittarfissaq akunnittarfinnik amerlanerusunik pisariaqartitsilissasoq

Attaveqatigiinnerit angallannerillu nunatta kujataani 2026-mi Qaqortumi mittarfik ammarpat allaanerulissapput. Misissuinermimi nutaami Innovation South Greenlandimit ingerlanneqartumi, matumani atukkanut nanertuutaassasut, sumiiffimmilu piffissami ineriartupiloortoqassasoq erserpoq.

Misigisassarsiorfiusinnaasunik neqeroorutit, sinittarfiit neriffiusinnaasullu amerlanerusut pisariaqartinneqassasut misissuinerup ersersippaa.

-ingerlaqqikkumalluta sullisigut atissavagut, oqaluinnaratalu iliuuseqarluta, borgmesteri Malene V. Rasmussen oqarpoq.

Silaannakkut angallannerni allannguinerit nanertuisut 

Air Greenlandimit aamma Icelandairimit Qaqortumut angallavissat nutaat aasarnissaanut 2026-mut ussassaarutigineqareerput.

Air Greenlandip pilersaarutaa naapertorlugu timmisartuussinerit 17-it aasaanerani Nuummiit aallartassapput, Icelandairimiillu sisamariarluni Keflavik-mut timmisartuussisoqartassalluni.

Tamanna agguaqatigiisillugu 15,9 procentinik amerleriarnerummat, tikeraat amerlanerulernissaat naatsorsuutaavoq.

Narsarsuarmi misilittagarineqartut tunngavigalugit, timmisartuussinerni ilaasut 70 procentiisa missai takornariaakkajupput. Assingusumik pisoqassappat Qaqortumi akunnittarfinnik assingusunilluunniit atorfissaqartitsisut amerleriaateqassapput.

Qaqortumi unnuiffiusinnaasut 143-ut nalunaarsorneqarsimapput, taakkunanili affaasa missaanniittut utaqqiisigalugu inigisaapput, ilaalu Højskolertunit atorneqarput.

Innovation South Greenlandimit nalilersuineq naapertorlugu, qanoq takornariaqartiginera apeqqutaalluni, unnuisarfiit 30-niit 60-it missaanniittut 2031-mi amigaatigineqalersinnaapput.

Nuummi unnuiffissaleqinernut nalaanneqartunut assingusunik nalaassisoqassanngippat, unnuisarfinnik massakkut pilersaartoqarlunilu aningaasaliisoqartariaqarpoq.

Sumiiffik periarfissalik 

Innovation South Greenlandimi pisortap Miki Jensenip oqarnera naapertorlugu, ineriartorneq tamaat Qaqortumut sunniuteqassaaq.

– Qaqortoq siunissami ingerlaavartumik attaveqatigiinnermut pingaarutilittut inissisimalissaaq, periarfissallu tamakkerlutik sumiiffimmeereerput.

-Maanna ataatsimoorluta unnuiffigineqarsinnaasunik, neriniartarfinnik amerlisaanissamik aammalu misigisassanik sumiiffinni assigiinngitsuni pilersitsinissaq pingaartuuvoq, Miki Jensen, tusagassiorfinnut nalunaarummi allappoq.

Innovation South Greenlandimeersut naapertorlugit nunatta kujataani periarfissat mittarfiup pilersinnerasigut amerlanerulissapput, angallannikkullu pissutsit aamma allanngussapput.

Piviusorsiortoqassappalli najugaqartut, kommunemeersut sulisartullu allat qanimut suleqatigiinneratigut takornariat sinnerlugit sinaakkutissanik pilersitsisariaqarput.