Naalakkersuisoq itigartitsinermut atatillugu isornartorsiutinut akissuteqarpoq
– Tulluarsakkamik suliaqarneq taperserparput – kisianni meeqqat pillugit misilitsissutit, tassalu psykologisk test-it, ingerlateqqinneqarnissaat akuersaarnagu.
Kulturimut oqaatsinullu kalaallisuut naleqqussakkanik misilitsissutit nutaat meeqqanik inissiisarnernut atorneqarnissaat Naalakkersuisut kissaateqannginnerat pillugu isornartorsiuisoqaareerneratigut, Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq Mads Pedersen (IA) oqaaseqarpoq.
Misilitsissutit kulturimut tulluarsakkat 2023-imili pilersaarutigineqalersimapput. Misilitsissutit danskit inuiaqatigiivi oqaasiilu aallaavigalugit suliarineqarsimasut taarserlugit atorneqartussaagaluarput – taakkua ukiuni kingullerni Danmarkimi kalaallinut ilaqutariinnut atorneqarsimapput. Misilitsissutit taakku kalaallinut atorneqaraangamik tunngavigisamik eqqortumik tunngaveqarnersut – Taamaalillunilu meeqqanik inissiinissamut eqqortumik aalajangiisoqartarnersoq, politikkerit arlallit, peqatigiiffiit aammalu Inuit Pisinnaatitaaffiinik Siunnersuisoqatigiit ernummateqarput.
Naalakkersuisut kulturimut tulluarsakkanik misilitsissutit nutaat itigartitsissutigaat. Tamanna Danmarkimi isumaginninnermut ministerip allagaatigut erserpoq. Danskit kommunii misilitsissutit oqallisaasut maajimit aallartittumik atorunnaarsippaat, tassunga taarsiullugu VISO-mi immikkoortortaqarfimmi immikkut ittumik kalaallit kulturiannik oqaatsinillu ilisimasaqarfiusumi sullissineq atuutilersinneqarluni.
- Uagut nunatsinni psykologisk test atungarinngilagut taamaammat aamma Danmarkimi atungaanissaat tapersersunngilarput. nunatsinnik ilisimasalinnik kulturitsinnillu ilisimasalinnik sulisoqalernikkut oqartoqarsinnaavoq kulturimut tulluarsakkamik suleriaaseqartoqalersoq Danmarkimi psykologisk test-itaajuna uagut peertikkusuinnaripput allamik naamik, Mads Pedersen oqarpoq.
Immikkut ilisimasalik: Tarnikkut misilitsissutit pingaarutilimmik atortussaapput
Folketingimi ilaasortaq Naleraq-meersoq Aki-Matilda Høegh-Dam aalajangiinermi isornartorsiuisuuvoq. Taanna naapertorlugu misilitsissutit pineqartut nunatsinni aamma atorneqartarput:
Taassuma misissuutit marluk ilaatigut piginnaasanik uuttuinermut atorneqartartut aamma danskit svenskillu akissuteqarneranik ineriartortinneqarsimasut erseqqissaatigaa. Taamaammat skandinaviamiusutulli kulturimut paasinnittarnermik ersersitsinerullutik.
- Naalakkersuisut kulturimut tulluarsakkanik misilitsissutit itigartitsissutigippassuk, neriuutigaarput aamma paasinnillunilu akuersaarnissaa, tassami ullumikkut atorneqartartut nunatsinni atorneqarnissaat eqqarsaatigalugu naleqqussagaasuunngimmata. Taamaattumik neriuutigaarput misilitsissutit taamaattut nunatsinni atorunnaarsinneqarnissaat pillugu siunnersuuteqartoqarnissaa, siusinnerusukkut KNR-imut taama oqarpoq.
Tarnikkut misissuutit nunatsinni atorneqartneq ajortut naalakkersuisut qaammammi matumani siusinnerusukkut erseqqissaatigaat.
Mads Pedersen naapertorlugu, nunatsinni meeqqanik inissiisarnerni inuttut inuiaqatigiinni pissutsinik naliliinerit tunngavigineqartarput. Kisianni Syddansk Universitetimi tarnip pissusaanik ilisimatusarfimmi professori Ask Elklit naapertorlugu, tarnikkut misilitsissutit kulturimut tulluarsarneqarsimasut, paasissutissanik erseqqinnerusunik tunisisinnaammata, meeqqat pillugit naliliinermut sakkussatut iluaqutaasinnaapput.
Siusinnerusukkut KNR-mit apersorneqarami taama oqarpoq. Naalakkersuisut periarfissaq manna maanna itigartitsissutigimmassuk taassuma tupigusuutigaa.
- Pakatsinaqaaq. Takusinnaasattummi isumaginninnikkut misissuinerit tarnip pissusaanut tunngasunik ilanerisigut angajoqqaat meeqqaminnik tigumminniinnarnissaannut periarfissaavoq. Tassa imaassinnaavoq, immaqa angajoqqaat piginnaasatigut tapersersorneqarnissaat takulluarneqarsinnaanngussagaluartut, taamaalillutik angajoqqaat amerlanerit meeqqaminnik tigumminniinnarsinnaallutik, siusinnersukkut apersorneqarnermini taanna oqarpoq.
Kulturimik paasinninnerulernissaq
Naalakkersuisoq Mads Pedersen naapertorlugu, tarnikkut misilitsissutit meeqqat inissinneqarnissaannut aalajangiinernut sunniuteqarsinnaasartutut isigineqarsinnaapput.
Assersuutigalugu oqarpoq:
- Assersuutigalugu Angajoqqaat meeqqaminnut asannissinnaasut, isumassuisinnaasut perorsaasinnaasullu arsaarneqartarnissaat – tassanilu pissutissaasoq IQ-mikkut appasinnerat imaluunniit tarnimikkut nappaateqarnerat. IQ appasikkaluartoq, tarnimilu nappaateqartoqarsinnaavoq, kisianni taamatut inuunermik atugaqarluni meeqqamut toqqissisimasumik ataqatigiissumillu perorsaaneq suli pisinnaasarpoq, taamaattumik uagut tamanna tapersersunngilarput, taanna oqarpoq.
Kulturimut oqaatsinullu naleqqussakkat tarnikkut misilitsissutit meeqqat inissinneqarnissaannut naliliinerni iluaqutaasinnaasutut ilisimasallit arlallit naliliipput. Taamaattumik periarfissap atorluarnissaa – tassa misilitsissutit taakku kalaallisut oqaatsinut kulturiannullu tulluarsarlugit ineriartortinneqarnissaat – suna pissutigalugu itigartinneqartariaqarpa?
– Tarnikkut misilitsissutit nunatsinni atorneq ajorpagut, aammalu Danmarkimi atorneqarnerat tapersersunngilarput. Meeraq, angajoqqaat angerlarsimaffiillu misissorneqarneranni pissutsit annertuut ersinngippata, misilitsissutit allat atorneqarnissaat pisariaqartinneqanngilaq. Misissuinerit oqaloqatiginnerinnerillu tunngavigalugit meeqqamik inissiisoqarnissaanut tunngavissaqarluarpat, taava taakku tunngavigineqarsinnaapput, Mads Pedersen oqarpoq.
VISO-p immikkoortortaqarfiata iluaqutaassasoq Naalakkersuisoq isumaqarpoq
Danmarkimi kommunit maanna VISO-p kulturimut kalaallisut oqaatsinullu ilisimasalimmik immikkut immikkoortortaqarfiata atulersinneqarnera pitsaasuusoq, Naalakkersuisoq isumaqarpoq
– Danmarkimi kommunit kulturitsinnik paasinninnerulernissaat neriuutigineqarput – soorlu meerartatta perorsarneqartarneranni timikkut takutitsineq oqaatsinillu killeqartumik attaveqarneq atorneqarnerusarmat. Neriuppunga taamaalilluni paasinninnerulernissamut periarfissaq pilersinneqassasoq.
