Issittumi Sakkutooqarfik marlunngornermi Nuummi katersortarfimmi innuttaasunik ataatsimiisitsimmat ernumasoqarlunilu alapernaattoqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortap Søren Andersenip nunatsinni sakkutooqarnikkut suliaqarnerulernermut pissutaasoq saqqummiuppaa apeqqutillu assigiinngitsut akissuteqarfigalugit, soorlu sungiusarnerit kingorna saliineq nunattalu silarsuarmi pissutsini eqqissiviilliorfiusuni inissisimaffia pillugit apeqqutit.

- Sakkutuut amerlanerulernerat alianartumik Ruslandimik tunuliaqutaqarpoq. Suliaqarnerit amerliartortut malugisinnaavarput, russit umiarsuaat kisiisa pinnatik, maannali siullerpaamik Ruslandip Kinallu Issittumi suleqatigiinneri maluginiarpavut, taanna oqarpoq.

Søren Andersen naapertorlugu ukiut 20-t kingulliit Rusland Issittumi sakkutooqarnikkut nukittorsaasimavoq, Ukrainemilu sorsunneq pissutigalugu nunap siunissami tassani inissisimaffia nalorninarnerulerpoq.

- Issittup Atlantikullu avannaata sakkulersorfiunngitsuunissaat sivisuumik anguniagarineqartarpoq, russilli tassani sakkulersorfiusumik ineriartortitsinerat nassuerutigisariaqarparput. Taamaattumik maani immikkut sungiusartoqartariaqartoq Naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisui aalajangersimapput. Kalaallit Nunaanni sungiusartoqanngippat Kalaallit Nunaat illersorneqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.

Septembarimi sungiusarnerit amerlanerusut

Søren Andersenip aamma qaammammi matumani sungiusarnerit oqaluttuarai.

Ilaatigut umiarsuarmik ajunaartoqartillugu annaassiniarnermik sungiusarneq, uuliamik katersuineq, attaveqaasersuutinik pingaarutilinnik nakkutiginninnerunerit kiisalu nunani tamalaani sakkutuunik, nunagisaminnik illersuisunik, umiarsuarnik sorsuutinik, timmisartunik sorsuutinik allarpassuarnillu peqataatitsinerit eqqaavai.

- Ilaatigut sakkutuunik Kangerluarsunnguami nukissiorfimmik illersuinermik sungiusartoqassaaq aamma Kangerlussuarmi, qallunaat, svenskit norskillu sakkutuuisa najuuffeqarfianni, sammisassaqassaaq, taanna nassuiaavoq.

Tamatuma saniatigut Danmarkip nunatsinnik illersuisinnaaneranik innuttaasut qularinnittut apeqqutaat arlallit akivai.

- Kalaallit Nunaat angeqimmat nakkutigiuminaappoq, illersoruminaatsooqqissaanngilarli, Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq oqarpoq, nunamilu sakkutuunut saassussiffiusinnaasut ikittuinnaasut tikkuarpaa.

Innuttaasut ernumassuteqartut

Søren Andersen naapertorlugu Issittumi Sakkutooqarfiup piniarfiup nalaa eqqarsaatigalugu Kangerlussuup Sisimiullu eqqaani nunaqarfinni innuttaasut oqaloqatigai.

Innuttaasummi arlallit sungiusarnerit piniarnermut aalisarnermullu akornutaasinnaanerat sungiusarnerilluunniit kingorna saliinerit naammannginnissaat ernummatigaat.

- Nunap immikkoortuinit timmeqqipallanniarsarisarpugut, sumilu aallaaniarsinnaanitsinnik nunaqavissut isumaqatigiissuteqarfigisarlutigit. Tamatumuuna aamma sungiusareernerup kingorna sumiiffiit misissortarpavut, assersuutigalugu imassat puukui katersorniarlugit, Søren Andersen oqarpoq.

Aamma nunarput namminerisamik sakkutuulersorneqassanersoq apeqqutigineqarpoq. Tamanna politikkikkut aalajangiiffigineqartussaasoq Søren Andersen akivoq, periarfissalli misissorneqartut - assersuutigalugu sakkutuut alapernaarsuiartortitat imaluunniit Issittumi tunngaviusumik ilinniarneq aqqutigalugit.

Nunarput pissaanilissuit pissaaneqarniunnerinut akuliunneqassasoq

Nunarput sakkutooqarnerujartortillugu Danmarkip akerleriiffigisaanut nammineq peqataaffigerusunngisaminut akuliunneqarsinnaanersoq, innuttaasut ilaata allap apeqqutigaa.

- Kalaallit Nunaat akerleriinnernut peqataassanerluni nammineq aalajangerneq ajorpaa. Ukraine aamma taamaaliunngilaq – Rusland taamaaliorpoq. Naak kalaallit inuiaat eqqissinermik aallussisuugaluartut, Kalaallit Nunaat akerleriinnernut peqataassanersoq pineqanngilaq, nunalli allat akerleriinnerinut sorlernut ilanngutitinneqarumaarnersoq pineqarpoq, Søren Andersen oqarpoq.

Nunattalu piareersimasariaqarnera - allaat tamanna akisussagaluarpalluunniit, erseqqissarpaa.

- Isumaqarpunga aningaasat atugarissaarnermut, meeqqanut utoqqarnullu tamatta atorusunnerussagaluarigut. Silarsuarmili pissutsit eqqissiviilliorfiusut iliuuseqarfigisariaqarpavut.

Nuummi innuttaasunik ataatsimiisitsineq innuttaasunik ataatsimiititsinerit arlallit siullersaraat. Issittumi Sakkutooqarfik sisamanngorpat septembarip aqqarnani Kangerlussuarmi innuttaasunik ataatsimiisitsissaaq, sapaatip-akunneratalu tulliani Sisimiuni aamma innuttaasunik ataatsimiisitsinissaq naatsorsuutigineqarpoq.