Angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi suliat isornartorsiorneqangaatsiareersullu suliareqqitassanngortinneqartut

Danmarkimi kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi sulianik VISO-mi immikkoortortaqarfik immikkut ittoq suliareqqiileruttorpoq. Siornatigulli kukkussutaanikut uteqqinneqarataannaasut, kalaallinut ilaqutariinnut inatsisitigut isumannaatsuutitsinissamik suliaqartoq Tina Naamansen isumaqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juulip 16-at 2025 07:40

Nutserisoq Karla Heilmann

Ukiup appaa avillugu suliat 315-init ikinnerunngitsut.

Tassa Den Nationale Videns- og Specialrådgivningsorganisation-ip (VISO) angerlarsimaffiup avataanut inissiinerni sulianik taama amerlatigisunik, immikkoortortaqarfimmi immikkut ittumi nutaami, kalaallit oqaasiinut kulturiannullu immikkut ilisimasallit misissuinissartik naatsorsuutigaat.

Danmarkimi inatsit atuutilermat ukiup aappaa affarluinnanngulerpoq, taanna Danmarkimi tarnip pissusiinik nalilersueriaatsit atorlugit, kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiinerni suliani ingerlasuni, immikkoortortaqarfiup immikkut ittup misissuinissaanik qulakkeerisuussaaq.

Tamanna kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermi, angajoqqaat piginnaasaannik naliliinertut (FKU) taallugit qallunaat kommuniisa atuinnaarnissaannik, peqatigiiffiit, akerliussutsimik takutitsisut, Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfiup aamma Naalakkersuisuusimasut siornatigut piumasaqarnerisa kingorna pivoq.

Nalilersueriaatsimmi kalaallit kulturiannut oqaasiinullu tulluarsagaanngillat. Taamaattumik kukkusumik tunngaveqartumik meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqaratarsinnaasarnerat arlalinnit nalilerneqarpoq.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Naalagaaffik marsimi 2023-mi ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik nalilersuiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu nutaanik najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.
Tamanna Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Naleqqameersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi nalilersueriaatsinut nutaanut aningaasanik piumasaqaateqarlutik isumaqatigiinniutigineqareernerisa kingorna pipput.
Inatsit naammagittaalliuutigisaat maajip aallaqqaataani 2025-mi atuutilerpoq, kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiinerni suliani, kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmit, immikkoortortaqarfimmit immikkut ittumit VISO-meersumit suliarineqartartussanngorlugit qallunaat kommunii pisusanngortinneqarput. Taakku FKU-mik isornartorsiorneqartunik taarsiisuussapput.
Tamatumunnga ilanngullugu FKU atorlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit suli ingerlanneqartut immikkoortup misissuiffigissavai.

Allisiguk

VISO naapertorlugu, Danmarkimi kalaallit meerartaat 460-it angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnikuupput. Angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit 315-it ilaatigut FKU-mik pissuteqartuusut immikkoortortap naatsorsuutigaa, taamaattumik suliareqqinneqassapput. Suliassarlu taanna maanna suliarileruttoraat, VISO-mi siunnersortaaneq Randi Lykou oqarpoq.

- Angajoqqaat piginnaasaannik naliliinerit suliani tamani atorneqanngitsoq misilittagareriikkatsinnit ilisimavarput. Taamaammat immikkoortortaqarfiup suliat 315-it missaanniittut suliareqqissagaat naatsorsuutigaarput. Kisitsisilli taamak amerlatigeqqissaarnersut naluarput, taanna oqarpoq.

Immikkoortortaqarfiup immikkut ittup kukkusumik tunngavilimmik angerlarsimaffiup avataanut inissiineq pisimasorippagu, siullermik inissiineq allanngortinneqassanersoq, qallunaat kommuniisa suli nalilertussaavaat.

Allakkat paasissutissanik imallit tunngaviupput

Tamatumunnga ilanngullugu kommunip suliat VISO-mut nassiunneqarnissaat akisussaaffigaat.

Immikkoortortaqarfiup immikkut ittup suliat qulit massakkumut tigoreerpai.

- Suliani arfineq-marlunni nalilersuilluta aallartereepugut, sulili naammassineqanngillat. Suliallu pingasut itigartitsissutigaavut, suliani taakkunani meeqqat angajoqqaalluunniit FKU atorlugu misissuivigineqarsimanngimmata, taamaattumik taakku itisilernerusinnaannginnatsigit, Randi Lykou oqarpoq.

Immikkoortortap immikkut ittup angerlarsimaffiup avataanut inissiinerni suliat nalilersoqqinnissaannut, kommunimit suliarineqarnikut tarnip pissusiinik nalilersueriaatsit paasissutissallu aallaavigisarpaat. Taamalu allakkat paasissutissat tunngavigalugit naliliineq ingerlanneqartarpoq.

Suliat tamakkerlutik misissuivigineqareersimanissaat 2026-p ingerlanerani VISO-p naatsorsuutigaa.

- Suliamik naliliiniarnermi arlaliujuaannartarput. Paasissutissanik nassinneqaraangatta, inuk isumaginninnermut piginnaasalik, ataaseq tarnip pissusiinik tunngasunik piginnaasalik aamma ataaseq kalaallit kulturiannik oqaasiinillu piginnaasaqarlunilu ilisimasalik ataatsimoorlutik nalileeqatigiittarput, Randi Lykou oqarpoq.

Siornatigut kukkussutaasoq uteqqinneqartoq

Angajoqqaanulli ukiulli aappaa avillugu utaqqinissaq sivisoorujussuuvoq, inissiisarnermut immikkoortortaqarfimmi qanimut malinnaasoq Tina Naamansen isumaqarpoq. Taanna peqatigiiffimmi Sila 360-imi siulittaasuuvoq, kalaallinut ilaqutariinnut inatsisitigut isumannaatsuutitsinissamik suliaqartuullunilu angajoqqaanut kalaallinut angerlarsimaffiup avataanut inissiinernut tunngasuni inatsisilerituutut suliarpassuarni illersuisutut sulinikuulluni.

- Angajoqqaarpassuimmi tulleriiaapput sukkanerpaamik erseqqissaavigineqarusuttunik.

Tamatumunnga ilanngullugu immikkoortortaqarfiup immikkut ittup sulianik misissuinermi periusissaa taassuma uparuarpaa.

Aamma atuarukPilunnguaq Olsen meeqqaminik angerlartitsiniarluni ukiuni sisamani akiuuppoq. Maanna kissaataa piviusunngorpoq

Tina Naamansen naapertorlugu allakkat paasissutissat kisiisa misissuiffigineqarnissaat naammanngilaq. Sulianimmi suliallit, angajoqqaat pineqartut qitornatik ilagitillugit qanoq periuseqarneri suliat nalilersoqqinnerini nakkutiginniutigalutik naapittassagaluaraat, taanna isumaqarpoq.

-Angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamik suliani suliaqarnermut atatillugu, kommunit imaluunniit tarnip pissusiinik ilisimasallit pineqartut, allaatigisaat ilumut ilumoornersut naliliinissamut angajoqqaat napeqqaartariaqaraluarpaat. Minnerpaamilluunniit angajoqqaat arlaleriarlutik takusariaqaraluarpaat, taanna oqarpoq.

Taamaammat siornatigut kukkussutaanikut uteqqinneqartartut, taanna isumaqarpoq.

- Immikkoortortap immikkut ittup nalilersuinermi inernerit eqqunngilluinnartut atuutilertittoorsinnaavaat. Taamaalillutik nutaamik aaqqissuussinermik suliaqaliinnarsimasinnaapput kukkussutit taakku assinginik ilioqqeratarsinnaallutik, Tina Naamansen oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.