Naalakkersuisup nalilersueriaatsit nutaat taamaatiinnarneqarnissaannik kissaataa arlalinnit isornartorsiorneqartoq
- Neriuppunga eqqarsaatigilluarsimassagaa. Taamatut oqaatigalugu.
Angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerni suliani atorneqartartut tarnip pissusiinik nalilersueriaatsit, kalaallit kulturiannut oqaasiinullu tulluussakkanik nutaanik suliaqartoqanngiinnalernerata malitsigisaanik, folketingimi ilaasortaq Naleqqameersoq Aki-Matilda Høegh-Dam taama oqarpoq.
Danmarkimi kalaalliit meerartaanut angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerni suliani ukioq manna januaarip tungaanut atorneqartartut, nalilersueriaatsit kulturimut tulluussakkat nutaat pilersaarutaasut, tarnip pissusiinik nalilersueriaatsinut isornartorsiorneqangaatsiartunik taarsiutaasussaagaluarput.
Tarnip pissusiinik nalilersueriaatsimmi taakku kalaallit kulturiannut oqaasiinullu tulluussagaanngillat. Taamaattumik angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit kukkusumik tunngaveqarsinnaaneri arlalinnit isumakuluutigineqarpoq.
Qallunaat naalakkersuisuisa nalilersueriaatsit isornartorsiorneqangaatsiartut atorunnaarnissaat, naalakkersuisuusimasunit, kalaallit folketingimut ilaasortanit peqatigiiffinniillu arlalinnit kimigiiserfigitingaatsiareerlutik januaarimi aalajangiuppaat.
Immikkoortortalli immikkut ittup Den Nationale Videns- og Specialrådgivningsorganisation (VISO) kalaallit oqaasiinut kulturiannullu paasisimasaqartunik nalilersueriaatsit taarsiutaasussaagaluarput. Tamatumunnga ilanngullugu immikkoortortap tarnip pissusiinik nalilersueriaatsit atorlugit kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi suliat misissuiffigisussaavaat.
Naalakkersuisut nalilersueriaatsit kulturimut tulluussakkat kissaatiginngikkaat, Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq Mads Pedersenip (IA) qallunaat isumaginninnermut ministerianut Sophie Hæstorp Andersenimut allakkamini ungasinngitsukkut paasititsissutigaa.
Allakkami KNR-imit takuneqartumi allappoq, nalilersueriaatsinik kulturikkut naleqqussaaneq annertullunilu piffissamik atuinartorujussuusussaavoq. Taamatuttaaq FKU-mik kulturikkut naleqqussaanissamut tunuliaqutaassaaq, taamaalilluni kalaallinik suliami suliaqartunik atuilernikkut, VISO-mi immikkoortortaqarfik immikkut ittoq, FKU-mik suliaqarnerini tapersersuisalissasoq, Mads Pedersen allappoq.
Aki-Matilda Høegh-Damilli tamanna paasisinnaanngilaa. Nalilersueriaatsimmi isornartorsiorneqaqisut taakku ilaatigut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi aamma atorneqartartut, taanna oqarpoq.
- Naalakkersuisup aalajangersimappagu taakku testit misilitsinnerit atorsinnaanngiivittut kalaallinut, massakkut atorneqassanngippata taava siunnersuuteqarniarli aamma naalakkersuisoq Kalaallit Nunaanni uagut nunatsinni taamannak testerineq aamma atorunnaarsinneqassasoq neriuppunga.
Ernumanarpoq
Naalagaaffiup misissuinerit nutaat akilerusukkaluarpai, taamaakkaluartoq aningaasatigut pissutsit ernumassutitut allakkani eqqaaneqarsimammata, Aki-Matilda Høegh-Dam-ip tupigusuutigaa.
VISO-p immikkoortortaqarfia immikkut ittumik aaqqissuussaq nalilersueriaatsit kulturimut tulluarsakkat taarsersinnaanngikkai aamma Immikkoortortaqarfiup massakkut ingerlanera “ernumanartuusoq”, illua-tungaanik taama isumaqarpoq.
Kalaallit pillugit immikkut ilisimasallit amigaataanerat, tassunga pissutaasoq, Aki-Matilda Høegh-Dam nassuiaavoq.
–Isumaqatigiissummik pilersitsinitta naalaani, Naalakkersuisut piumasaraat immikkoortortaqarfimmi Kalaallit Nunaanniit immikkut ilisimasallit peqataasariaqartut, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Meeqqanik inissitsiternernik suliat nalilersorneqaqqinnissaat siunertaralugu, immikkoortortaqarfiup tunngavigisi kommunimit suliarineqarsimasut, soorlu meeqqap piginnaasai pillugit misissuinerit kiisalu allakkatigut suliat, Aki-Matilda Høegh-Dam isornartorsiorpaa. Taamaattumik naliliinerit kommunip suliaqarsimaneranit allakkiatigut imarisaasut tunngavigalugit ingerlanneqartarput.
–Kommunit naliliinerat tunngavigalugu ingerlatsisoqartartoq takusinnaavarput, taamaattumik naliliinerit eqqortumik tunngavilersorneqarsimanersut isornartorsiorlugu apeqquserparput.
– Taamaattumik neriuutigivara suli anguniakkat malinneqassasut – tassalu oqaatsit kulturilu tunngavigalugit kukkusumik naliliisoqarpat paasineqassasoq. Kulturimilli oqaatsinillu paasisimasaqartunik sulisunik peqaraanni, aammalu angajoqqaat meeqqallu pineqartut oqaloqatigalugit ilisarisimasaqarfigigaanni, aatsaat tamanna pisinnaavoq.
Innuttaasut qimarratigineqartut
Kulturimut oqaatsinullu misissuinerit tulluarsakkat nutaat Naalakkersuisut atuutilersinnianngikkaat, Meeqqanik inissiisarnernik sulianik malinnaavigiuagaqartunit, MAPI aamma Sila 360 tamanna tupigusuutigineqarpoq.
–Periutsinik misissuinerillu taama ittut Kalaallit Nunaanni atorneqartarput. Kalaallit Nunaat innuttaasunut sullissinermini qimarratiginnippoq, MAPI-mi siulittaasoq Laila Berthelsen oqarpoq.
Tamanna Sila 360-mi siulittaasuusup Tina Naamansenip isumaqatigaa.
– Piffissap ingerlanerani iluamik naliliinissamut periarfissaqarnissaannik kinguneqartussaammat, misissuinerit itigartinneqarsimanerat assut tupigusuutigaarput, taanna oqarpoq.
– Taamaattumut qujarussinissaq ersarikkaluarpoq. Suliassaq aningaasartuutigineqassaaq, kisianni piffissap ingerlanerani atortussatut atorneqarsinnaasunik ineriartortitsisinnaaneq periarfissaalissagaluarpoq.
