Misissuisarfiit napparsimmaviillu ilungersungaatsiarmata kikkunnut tamanut PCR-imik misissuisoqartarunnaartoq

Alloriarnerit pingajuanniilerpugut – misiissuisarfiillu kikkunnut tamanut ammaassisarunnaarput. Neriniartarfiit imerniartafiillu unnukkut nalunaaqutaq qulinut matusalissapput.
Assi © : KNR
Allattoq Christine Hyldal
januaarip 10-at 2022 13:56

Nunatsinni misissuisarfinnut napparsimmavimmullu allannguuteqartoqangaatsiarpoq: Misissuisarfiit napparsimmaviillu tunillatsissimasorpassuaqarnera pissutigalugu ilungersornertik pissutigalugu tamanut PCR-imik misissuisarunnaarput.

Naalakkersuisut tusagassiortunik katersortitsinermi tamanna nalunaarutigaat.

Tassunga taarsiutigalugu inuiaqatigiinnut eqimattanut marlunniittuniinngitsut sukkasuumik misissuutit atorlugit namminneq misissortassapput.

Tassa utoqqaat inuillu uummatikkut puatigullu nappaateqartut tunillatsissimanermillu ersiuteqartut misissortikkiartorsinnaapput. Aamma inuit angerlarsimaffimminni sukkasuumik misissuutinit tunillatsissimasutut takussutisserneqartut. Sukkasuumilli misissuut PCR-imillu misissortinneq tunillatsissimanermik takussutissiippata napparsimmavimmut imaluunniit misissuisarfimmut sianertoqassanngilaq, aatsaat napparsimarujussualernermi.

Misissuisarnermut periuseq nutaaq
 

Misissueriaaseq allanngortinneqarpoq, taamaalilluni eqimattat maluinnaat misissuisarfimmut PCR-imik misissortikkiartorsinnaalerput: 

Tassa utoqqaat inuillu uummatikkut puatigullu nappaateqartut tunillatsissimanermillu ersiuteqartut misissortikkiartorsinnaapput. Aamma inuit angerlarsimaffimminni sukkasuumik misissuutinit tunillatsissimasutut takussutisserneqartut.

Peqqisseqqittutut nalunaarutiginissaq, angerlarsimaffimmi misissornissaq kiisalu coronamik tunillatsissimaneq nuannertut nuallunnertullu kisimi misigisimanarpat napparsimmavimmut nakorsamulluunniit attaveqarani angerlarsimaffimmi mattusimaannarnissaq inuit namminneq akisussaaffiginerulerpaat.

Tamanna misissuisarfiit napparsimmaviillu malinnaasinnaajunnaarnerannik pissuteqarpoq.

Neriniartarfiit imerniartarfiillu sapaatini akunnerni marlunni tulliuttuni unnukkut quliniit ullaakkut tallimat tungaanut matoqqasassapput.

Nunatsinni tunillatsissimasut aatsaat taama amerlatigipput: Katillutillu maanna 2.718-iullutik. 

Allatut oqaatigalugu: Coronamik tunillatsissimaneq nuannertut nuffaseqqanertulluunniit misiginaannarpat napparsimmavimmut misissuisarfimmulluunnit sianernani mattusimaannartoqassaaq. Taamaalilluni innuttaasut siusinnerusumit annerusumik akisussaaffilerneqarput.

- Allatut periarfissaqarunnaarpoq. Siornatigut iliuuserput malillugu suliaqarsinnaajunnaarpugut, ilungersornapallaarpoq, innuttaasut akisussaaffiup ilaanik tunisariaqarpagut, nakorsaaneq, Henrik L. Hansen oqarpoq.

- Kikkut tamarmik nappaataannik suussusiliinissaq isumassaqanngilaq. Tuniluunnerup annertungaatsiarnera pissutigalugu tassunga killippugut. Nunatsinni tamarmi taama tuniluuttoqartigililertillugu isumalluutit tamarmik misissuinermut atorneqassanngillat.

- Ulluinnarni ingerlatsinermut nalinginnaasumut sulisussaaleqivugut. Misissuisarfinni misissueqqissaartarfinnilu aamma kapuinermi isumalluuterpassuit atorneqarput, nakorsaaneq oqarpoq, assersuusiorlunilu:

Assi © : KNR

Nakorsaaneq, Henrik L. Hansen aamma Naalakkersuisut Mimi Karlsen kiisalu Paneeraq Olsen tusagassiortunik katersortitsinermi peqataapput. Assi: KNR

 

- Dronning Ingridiup Napparsimmavissuani timimik sungiusaasut pillorissaasullu napparsimasunik isumaginninnerup qulakkeernissaa pissutigalugu sapaatip akunnerata naanerani ikiuuttariaqarput. Tamatuma saniatigut Danmarkimi coronamik tuniluunneq ilaatigut pissutigalugu sulisussarsiniarneq ajornakusoorpoq. Atorfiit arlalippassuit inuttaqanngillat, nakorsaaneq oqarpoq.

Sukkasuumik misissuutit 40.000-t kommuninut nassiunneqartut

Nunatsinni alloriarnerit pingajuannut maanna ikaarsaartoqarpoq - tassa imaappoq tuniluunneq siaruangaatsiarsimallunilu annertusiartornera peqqinnissaqarfimmut ilungersuatitsivoq.

- Nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuuttoqarnera unitsinneqarsinnaanngitsoq nassuerutigisariaqarparput. Peqqinnissaqarfiup malinnaasinnaanissaa anguniagassaavoq, isumaginninnermut, suliffeqarnermut nunamullu imminermut naalakkersuisoq, Mimi Karlsen (IA) oqarpoq.

Taava angerlarsimmafimmi nammineq misissortarnermut atortut pisiarfinnit ingerlaannartumik nungunneqartarneranni qanoq iliuuseqartoqassava? Nuummi Matasimi nammineq misissuutit 1.400-it sapaatip akunnerata siuliani ullut marluk ingerlanerinnaani nungupput.

AAMMA ATUARUK Sukkasuumik misissuutit Matasimi pisiassat 1.400-it ullut marluunngitsulluunniit nunguttut

- Naalakkersuisut sukkasuumik misissuutinik 40.000-inik piniarput, taakku illoqarfinnut nunaqarfinnullu nassiunneqassapput, meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu naalakkersuisoq Paneeraq Olsen (Naleraq) oqarpoq.

Misissuutit agguaanneqarnissaat kommunit namminneq aalajangissavaat. MIsissuutit ilaat utoqqaat illuinut, atuarfinnut meeqqerivinnullu agguaanneqassapput. Pisortat suliffeqarfiutaanni atorfillit nammineq misissuutinik aamma neqeroorfigineqassapput - kommunillu allaffeqarfiinit pisinissamut akissaqanngitsunut tunniussinissinissaq periarfissaritinneqassalluni.

Peqqisseqqinnermik nalunaaruteqarnissamut tunillatsissimasumullu qanillisimanermut najoqqutassat

Inuit nammineq misissornissamut aamma coronamik tunillatsissimanerup nuannertut nuallunnertullu misigiinnarnerani nakorsamut napparsimmavimmullu attaveqarnatik angerlarsimallutik namminneq mattusimanissaanut akisussaaffeqalernerannut uteqqeriarutta, nammineq peqqisseqqittutut aamma nalunaaruteqartassaagut.

Uku qaangiunneranni angerlarsimmaffimmit anisinnaanngussaatit:

  • Ersiuteqarunnaarnermik akunnerit 48-t qaangiuppata
    Imaluunniit
  • Napparsimalernermit ullut qulit qaangiuppata ulluni marlunni kissarneqarsimanngikkuit (kissarnermut appartitsisinnaasunik nakorsaateqarani) imaluunniit pitsaanerungaatsialeruit. Kinguneratigut ersiutit annikitsut soorlu quersulaarneq, mamassutsimik maluginnissinnaannginneq naamasaataarunneq, niaqorlunneq qasoqqanersuunniit akuerineqarsinnaapput.

- Peqqisseqqittutut nalunaarutiginninnissamut misissorteqqinnissaq pisariaqanngilaq. Najoqqutassat nutaat tunngavigalugit peqqisseqqittutut nalunaarutigiinnassaatit, Paneeraq Olsen oqarpoq.

Tunillatsissimasumut kikkut qanillisimasuunerannut najoqqutassat aamma allanngorput.

Neriniartarfiit, sutorniartarfiit, imerniartarfiillu sapaatini akunnerni tulliuttuni marlunni unnukkut quliniit ullaakkut tallimat tungaanut matoqqasassapput, pissutigalugu Naalakkersuisut oqarnerat naapertorlugu sumiiffinni taakkunani inuit imminnut tuniluuttarput.

Nunatsinni tunillatsissimasut taama amerlatiginikuunngillat: Nunatsinni tunillatsissimasut ullumikkut 2.718-iupput.

Coronamut attuuassuteqartunik marlunnik toqusoqartoq aamma nalunaarutigineqarpoq.