Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluinerit ilaqutariinni inuuniarnikkut ingerlalluannginnerusunut atassuserneqakkajuttarput. Atugarissaarnerusunili qummullu isigisaasuni aamma kannguttaatsuliortoqartartoq, meeqqat illersuisuata erseqqissaatigaa.Assi: KNR/Arkiv

MIO: Inunni kikkuugaluartuni kinguaassiutitigut naapertuilluanngitsuliortoqartarpoq

Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluinerit ilaqutariinni inuuniarnikkut ingerlalluannginnerusunut atassuserneqakkajuttarput. Aammali atugarissaarnerusuni ataqqisaasunilu meeqqanik kinguassiutitigut atornerluisoqartarpoq, MIO-p meeqqanut illersuisua nalunaaruteqarpoq.

Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluinerit inuiaqatigiinni qaffaseqatigiinni tamani pisarpoq.

Inuit kikkuugaluartut meeqqanut kinguaassiutitigut innarliisinnaasarput.

Meeqqat pisinnaatitaaffiinut sullissivimmi, MIO-mi, sulisut ulluinnarni takusartakkatigut tusartakkatillu pillugit nunatsinni taama nalunaaruteqartarput.

Kinguaassiutitigut atornerluinerit ilaqutariinni nakuuserfiusuni, imigassartorfiusuni aningaasaqarnikkut ajornartorsiorfiusuni pinerusartut amerlasuut takorloortarpaat, tamannali siammasinnerujussuuvoq.

AAMMA ATUARUK Nukannguaq: Kinguaassiutitigut atornerluinerit pillugit qaammarsaasoqarnera ajunngilluinnarpoq

Naak meeqqanik sumiginnaaneq inuuniarnikkut aningaasaqarnikkullu ajornartorsiortunik nalinginnaasumik annertunerusaraluartoq, kinguaassiutitigut atornerluinerit – ilaqutariinni nalinginnaalluinnartuni atugarissaartuniluunniit aamma pisarput.

Nunatsinni meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluinerit

- Niviarsiaqqat 15-it inorlugit ukiullit pingasuugaangata ataaseq kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasarpoq. Nukappiaqqat akornanni tamanna quliugaangata ataasiusarpoq.

- Tasiilami innuttaasoqassuseq aallaavigalugu meeqqanut inuusuttuaqqanullu kinguaassiutitigut pinerliinerit amerlanerpaapput.

- Meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut kinguaassiutitigut atoqateqarnerit 2018-imi nalunaarutigineqartut 27 procentii Tasiilamiipput, Tasiilamilu innuttaasut nunatsinni innuttaasut ataatsimut amerlassusaasa 5 procenteralugit.

Tusarfik. Kalaallit Nunaanni Politiit, Killiliisa, MIO

MIO taama paasissutissiivoq, MIO-lli kisitsisit aalajangersimasut atorlugit tamanna uppernarsarsinnaanngilaa, tamannali meeqqat inersimasullu MIO-p nunatsinni angalanermini naapittagaasa oqaaseqartarnerannut tunngavilerpaat.

- Meeqqanut kannguttaatsuliortartut tunuliaqutaat assigiinngitsorujussuupput. Taamalu inuiaqatigiinni inissisimaffinni assigiiinngitsuninngaanneerlutik, oqaannaraanni tamaninngaanniit. Tassa imatut ilaatigut inuiaqatigiinni imatut isiginiarneqarsinnaasarami angaq akkarluunniit aalakoortoq imaluunniit inuiaqatigiinni ajornartorsiortut akornanni kisimi pisartoq, MIO-mit meeqqat illersuisuat, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Ilaqutariinni isumalluuteqarfiulluartuni nipangersimasoqarnerusartoq

Kannguttaatsuliortorli inuiaqatigiinni ilaqutariinniluunniit ataqqineqarnerusuniittarnera qaqutigoortuunngitsoq MIO-mi sulisut nuna tamakkerlugu angalasarnerminni meeqqanik inersimasunillu oqaloqateqartarnerminni maluginiartarpaat.

Inuiaqatigiinni ajornartorsiuteqartut akornanni kannguttaatsuliortoqarnerusarneranik eqqarsartarnermi ilaqutariinni ataqqisaasuni imaluunniit inuiaqatigiinni qaffasissumi inissisimasuni ataasiakkaanit kannguttaatsuliortoqartillugu eqqartuisannginnerup annertuneruneranik pissuteqartoq, meeqqat illersuisuat oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Meerarpassuit kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut misissorneqarneq ajorput

- Kannguttaatsuliornerit kinguaariinni qassiiusuni pisarsimanerannik inuilli tamatuma saqqummiunneqarnissaanut suli annilaangassuteqarnerannik assersuutissaqarpugut. Inuit ataqqisaasut isumalluutissaqarluartullu kannguttaatsuliortuutillugit, kannguttaatsuliortoq illersorneqarnerusarpoq, taamaalilluni ikinnerusut nalunaarutiginnittarlutik.  

Arnat kinguaassiutitigut aamma kannguttaatsuliortartut

Angutit meeqqanut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliortuunerusartut aamma takorloorneqarnerusarpoq. Taamaattuaannanngitsorli MIO-mi aamma misilittagaavoq.

- Toqqaannartumik soorunami uppernarsaatissaqanngilagut, kisianni angalasarnitsinninngaanniit ilisimavarput assiliaq taanna pigalutigu, tassa nuna tamakkerlugu atuuttuusoq, innuttaasuninngaanniilli ilisimasavut aallaavigalugit taanna paqumisunnermik annertuumik pilersitseqataasoq ilisimavarput, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Kisianni paqumisunneq, kanngusunneq minnerunngitsumillu kannguttaatsuliortup unnerluutigineqarnerata qanoq kinguneqassanerata aarlerigineqarnera pissutigalugu politiinut oqartussanullu allanut meeqqamut kinguaassiutitigut atornerluinerit oqaatigineqarneq ajorput.

Tamanna politiit kinguaassiutitigut pinerluuteqarnerit unnerluutigineqartut pillugit kisitsisaataanni ilaatigut takuneqarsinnaavoq.

AAMMA ATUARUK Meeqqat illersuisuat politiit qaammarsaanerat pillugu: Meeqqanut akisussaaffik angisoorujussuaq tunniunneqarpoq

Politiit illoqarfiit nunaqarfiillu ilaannit kinguaassiutitigut meeqqanut atornerluinerit pillugit nalunaarutigineqarfigineqarneq ajorput, tamanna naak MIO-p suliatigut ilisimasaqarfigigaluaraa.

- Nunatsinni illoqarfinni nunaqarfinnilu amerlanerni kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit nalunaarutigineqarneq ajorput. Sumiiffiillu nalunaaruteqartoqarfiunngivissut ernumassutigisariaqarpagut. Imaassinnaavormi paqumiginninneq taakkunani annertunerujussuusoq Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Taamaakkaluartorli tamanna kannguttaatsuliortumik pasitsaassaqarnissamut tamanna ataatsimoortumik assitaliisinnaanissaa ernumassutiginngilaa.

- Inersimasut akornanni eqqarsartariaatsit paquminartumut paquminartuutitsiinnarpoq. Inuiaqatigiinni tamani susoqarneranut isigut ammassavagut. Isumalluutissaqarluartut paqumiginninnermik attassititsiinnartarput, pissutigalugu inuit inersimasut inuiaqatigiit akornanni imminnut illersortarlutik, taamaalillutalu meeqqanut illersuissanata, meeqqat illersuisuat oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat