Nukannguaq: Kinguaassiutitigut atornerluinerit pillugit qaammarsaasoqarnera ajunngilluinnarpoq
- Taamanikkut 11-t 14-illu akornanni ukioqarlunga naluara suut periarfissarinerikka. Meeraalluni saaffissat nalunartorujussuusarput, Qasigiannguaneersoq, 38-nik ukiulik, Nukannguaq Grønvold oqarpoq.
Taanna aqqanillit 14-illu akornannik ukioqarluni arsarnermik sungiusaasuminit kinguaassiutitigut atornerlunneqarnikuuvoq. Aatsaalli taassuma kammalaataata anaanaatalu arsarnermik sungiusaasoq atornerlueriartutut pasillugu nalunaaruteqareernerisigut atornerlunneqartarnera unippoq.
AAMMA ATUARUK Politiit kinguaassiutitigut atornerluinaveersaartitsiniaqqaalertut - kingusinaartoqanngisaannarpoq
- Ajortuusoq nalusimavara, taamaalisareernermalu kingorna puiguinnarusuttarnikuugaluarpara, taavalu eqqarsartarnikuusimallunga qaangerumaarlugu, Nukannguaq Grønvold oqarpoq.
Nunatsinni nalunaarutigineqartut arfineq pingasoriaammik amerlanerusut
- Kalaallit Nunaani kinguaassiuutitigut atornerluisarnerit politiinut nalunaarutigineqartartut Danmarkimut Savalimmiunullu sanilliullugit arfineq pingasoriaammik amerlanerupput.
- Kinguaassiutitigut atornerluinerit 2018-imi nalunaarutigineqartut katillugit 436-upput.
- Kisitsit 2015-imili qaffakkaluttuinnarpoq, 2015-imi nalunaarutigineqartut 295-iupput.
- Kalaallit Nunaanni 2018-imi innuttaasut 1000-iugunik kinguaassiutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartut arfineq-pingasuupput.
Danmarkimi innuttaasut 1000-iugunik nalunaarutigineqartut 1,1-iupput.
Savalimmiuni innuttaasut 1000-iugunik nalunaarutigineqartut 1,0-iupput.
- Nunatsinni meeqqanut inuusuttuaqqanullu kinguaassiutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartut Tasiilami amerlanerpaapput.
Taamaammat politiit kinguaassiutitigut atornerluisarnerit akiorniarlugit qaammarsaanerat ”Kinguaassiuutitigut atornerluinerit nalunaarutigikkit – ikiussavatsigit”-mik qulequtaqartoq sapaatip-akunnerata siuliani tusaramiuk nuannaajallappoq.
Atornerlugaanera pillugu qinngasaarneqartoq
Qaammarsaaneq nutaaq meeqqanut inuusuttunullu saaffiginnissutaaneruvoq, kisianni aamma isumaginnittut soorlu angajoqqaat, ilaqutariit utoqqaanerusortaat susassaqarfinnilu sulisut meeqqanik nakkutiginninnerunissaannut kinguaassiutitigullu atornerluinermik nalunaarutiginnissamut ikiuinissaannut kaammattuinerulluni.
Politiit nunatsinni atuarfinnut tamanut pulaarnissartik pillugu nunatsinni kommunit maanna suleqatigileruttorpaat. Politiit qaammarsaanertik atuartunut isiginnaartissavaat kinguaassiutitigullu atornerluinermik oqallisiginnittoqassalluni:
Tamanna Nukannguaq Grønvoldip meeraanermini amigaatigisimavaa.
- Meeqqat atuarfianni neriuppunga aallunneqartalerumaartoq, paasititsiniaanertigut taavalu aamma soorlu tusagassiuutitigut, Nukannguaq Grønvold oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Meeqqat illersuisuat politiit qaammarsaanerat pillugu: Meeqqanut akisussaaffik angisoorujussuaq tunniunneqarpoq
Nukannguaq Grønvoldip pisimasoq sungiusaasup politiinut nalunaarutigineqareerneratigut ammanerusumik eqqartorsinnaaleriartorpaa. Taassuma ikinngutini ilaquttanilu ammasumik oqaloqatigisarlugit iluaqutigisimavaa. Kinguaassiutitigulli atornerlunneqarsimanera illoqarfimmioqataanit paasineqarmat qinngasaartittalersimavoq.
- Inuusuttuaraaninni misiginikuuara qinngasaartittarlunga, angummik atornerlugaanikooriarama angutinoortuunerarlunga ilaatigut qinngasaartittarnikuuvunga. Paqumigineqartarnera Kalaallit Nunaanni annertugisoraara, Nukannguaq Grønvold oqarpoq.
Taamaammat meeqqat angajoqqaallu kinguaassiutitigut atornerluinerit ammanerusumik oqaluuserisassagaat kaammattuutigaa.
- Politiinut nalunaarutigineqarsimanngitsuuppat allanut eqqaasimanavianngikkunaraluarpara, Nukannguaq Grønvold oqarpoq.
Nunatsinni kinguaassiutitigut atornerluisarnerit nalunaarutigineqarneq ajortut amerlangaatsiarunartut politiit isumaqarput.
