Politiit kinguaassiutitigut atornerluinaveersaartitsiniaqqaalertut - kingusinaartoqanngisaannarpoq

Meeqqat inuusuttullu Illoqarfinni annerusuni meeqqat atuarfiiniittut politiinit poorskertinnagu qaammarsarneqassapput. Nunaqarfiit illoqarfiillu minnerusut aasaanerani sulinngiffeqalertinnagu aamma tikinneqassapput.
Qaammarsaanissamullu angalallutik ulapputtussanngorput. Illoqarfinniimmi assigiinngitsunit nalunaarutiginnittarnerit nikingangaatsiarput. Assi toqqorsivimmit. Assi © : KNR/Anton Gundersen Lihn
februaarip 06-at 2020 05:47

Nunatsinni meeqqat kinguaassiutimikkut atornerlugaasarnerat ukiorpassuarni ajornartorsiutaavoq. Kalaallit Nunaanni innuttaasunut misissuinerni MIO-miillu nalunaarsukkat politiinut unnerluussutigineqartartunut sanilliukkaanni ikippallaarmata politiit maanna iliuuseqarput.

AAMMA ATUARUK Qaammarsaanerup meeqqat inuusuttuaqqallu kinguaassiutitigut atornerluinermik nalunaaruteqartittassagai

Kalaallit Nunaanni Politiit qaammarsaaneq ”Kinguaassiuutitigut atornerluinerit nalunaarutigikkit – ikiussavatsigit” saqqummiuppaat. Taanna qanoq nalunaaruteqarsinnaanermik qaammarsaassaaq.

Nunatsinni nalunaarutigineqartut arfineq pingasoriaammik amerlanerusut

- Kalaallit Nunaani kinguaassiuutitigut atornerluisarnerit politiinut nalunaarutigineqartartut Danmarkimut Savalimmiunullu sanilliullugit arfineq pingasoriaammik amerlanerupput.

- Kinguaassiutitigut atornerluinerit 2018-imi nalunaarutigineqartut katillugit 436-upput.

- Kisitsit 2015-imili qaffakkaluttuinnarpoq, 2015-imi nalunaarutigineqartut 295-iupput.

- Kalaallit Nunaanni 2018-imi innuttaasut 1000-iugunik kinguaassiutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartut arfineq-pingasuupput.
Danmarkimi innuttaasut 1000-iugunik nalunaarutigineqartut 1,1-iupput.
Savalimmiuni innuttasut 1000-iugunik nalunaarutigineqartut 1,0-iupput.

- Nunatsinni meeqqanut inuusuttuaqqanullu kinguaassiutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartut Tasiilami amerlanerpaapput.

- Ilaatigut oqariartuuteqartut qanoq annertutigisumik kinguaassiutitigut atornerluisoqartartoq meeqqanut. Taakku sanilli,,,ukkaanni pasitsaannikuuarput, amerlasuut taamaattut pisimasartut uagutsinnut nalunaarutigineqarneq ajortut, Kalaallit Nunaanni Politiit Pinaveersaartitsinermi sulisuini, politiinspektørip tullersortaa, Viggo Johansen oqarpoq.

Siusinnerusukkut qaammarsaasimasinnaagaluarpugut

Taamalu ikkatiginnittut iliuuseqarfigineqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq, tassami Danmarkimut Savalimmiunullu sanilliussissagutta inuttussuseq aallaavigalugu arfineq pingasoriaataannik nunatsinni atornerlunneqarsimasoqarpoq.

Sooruna siusinnerusukkut qaammarsaasimanngilasi?

- Taamaaliorsinnaasimagaluarpugut, Viggo Johansen oqarpoq.

- Tasiilami misissuinitsinni nalunaarusiaq aallaavigalugu massakkut iliuuseqarpugut. Taassumalu takutippaa ilumut nalunaarutiginnittarneq qaffassarneqartariaqartoq.

Kingusinaarnerunngila?

- Kingusinaartoqanngisaannarpoq. Una paasititsiniaanitsinni anguniarparput, naatsumik oqaatigissagaanni, amerlanerusut politiinut nalunaarutiginnittarnissaat.

Qaammarsaanissamullu angalallutik ulapputtussanngorput. Illoqarfinniimmi assigiinngitsunit nalunaarutiginnittarnerit nikingangaatsiarput.

Atornerlunneqarsimasut agguaqatigiisillugit aqqanilinnik ukioqakkajuttarput

Tasiilami niviarsiaqqat qulinit 14-inut ukiullit pingaartumik pinerluffigineqartarsimapput, pinerluttullu angutit 15-init 30-t akornanni ukioqartuunerupput. Pinerluffigineqartoq pinerluffigineqarnermini agguaqatigiissillugu 11-nik ukioqartarpoq.

Tasiilamili kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimatillugu, kannguttaatsuliortoqarsimatilluguluunniit nalunaarutiginnittarnerit inuttuseq naapertorlugu aamma nunatta sinneranut sanilliutissagaanni amerlanerpaapput.

Kinguaassititigut pinerliinerit pillugit nunatsinni tamarmi 2018-mi nalunaarutiginninnerit tamarmik 27 procenitii Tasiilameersuupput, Tasiilamili najugaqartut nunatta inuisa 5 procentiinnaraat.

Tamannalu nunatta sinnerani aamma malinneqartariaqartoq politiit isumaqarput.

AAMMA ATUARUK Tasiilami meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut pinerlinnerit pillugit unnerluutiginninnerpassuit

- Illoqarfiit ataasiakkaat annertuumik nalunaarutiginniffiusarput. Assersuutigalugu Tasiilaq qiviariarutsigut, tassani nalunaarutiginnittarneq annertuvoq. Kisianni nunaqarfiit illoqarfiillu allat aamma kitaaniittut nalunaarutiginninneq ajortut amerlapput.

- Uani paasititsiniaanitsinni sammivarput suunuku akuerineqassanngitsut. Qanoruna nalunaarutiginnittoqarsinnaasoq. Uani aamma erserami meeqqat imminut pisuutittarnerat. Misigissutsit assigiinngitsut qaffakaagaangata. Taamaammat meeqqat pisuunngisaannartut oqariartuutigerusupparput.