Meeqqat illersuisuat politiit qaammarsaanerat pillugu: Meeqqanut akisussaaffik angisoorujussuaq tunniunneqarpoq
Meeqqat inuusuttuaqqallu kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigitissimagunik nalunaaruteqartarnissaat anguniarlugu politiit aalasuliamik meeqqanut tikkuussisumik saqqummersitsipput. Tamannalu ajunngilluinnarpoq, akisussaaffilli meeqqat kisermaatissanngilaat. Politiit suliniummik saqqummersitsinerannut meeqqat illersuisuat taama qisuariarpoq.
- Kalaallit Nunaani kinguaassiuutitigut atornerluisarnerit politiinut nalunaarutigineqartartut Danmarkimut Savalimmiunullu sanilliullugit arfineq pingasoriaammik amerlanerupput.
- Kinguaassiutitigut atornerluinerit 2018-imi nalunaarutigineqartut katillugit 436-upput.
- Kisitsit 2015-imili qaffakkaluttuinnarpoq, 2015-imi nalunaarutigineqartut 295-iupput.
- Kalaallit Nunaanni 2018-imi innuttaasut 1000-iugunik kinguaassiutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartut arfineq-pingasuupput.
Danmarkimi innuttaasut 1000-iugunik nalunaarutigineqartut 1,1-iupput.
Savalimmiuni innuttasut 1000-iugunik nalunaarutigineqartut 1,0-iupput.
- Nunatsinni meeqqanut inuusuttuaqqanullu kinguaassiutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartut Tasiilami amerlanerpaapput.
- Akisussaaffik una meeqqanut ilineqartoq angisoorujussuuvoq.
- Una iliuuseq pitsaasuuvoq, kisianni inersimasuusugut tamaavitta uani akisussaaffik tiguseqataanissarput pisariaqassasoq isumaqarpunga. Meeqqat uani tapersersorneqartariaqarput, meeqqat kisimiillutik taamatut saaffiginninnissaat akisussaaffik angisoorujussuugami meeqqanut ilinissaa, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Qaammarsaanerup meeqqat inuusuttuaqqallu kinguaassiutitigut atornerluinermik nalunaaruteqartittassagai
Politiit qaammarsaaneq nutaaq pingasunngormat saqqummersippaat. Taanna meeqqanut inuusuttuaqqanullu kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliortoqarsimatillugu politiinut qanoq unnerluussisoqarsinnaanera qaammarsaavigaat. Kinguaassiuutitigut atornerluisoqartarnera paqumigineqaqisoq akiorniarlugu, taamatullu unnerluussisarnerit amerlinissaat siunertaalluni.
Politiit: Inersimasumik oqaloqateqarit
Meeqqat killissaminnik qaangiiffigineqarsimatillutik kannguttaatsuliorfigineqarsimasulluunniit inersimasumik oqaloqateqarnissaat pingaaruteqartoq politiit isiginnaagassiami erseqqissarpaat. Inersimasoq tassaasinnaavoq angajoqqaaq, qatanngut angajulleq, ilinniartitsisoq, politeeq peqqinnissaqarfimmiluunniit sulisoq.
- Ikiorneqarniassagavit politiit susoqarsimaneranik paasisaqarnissaat pisariaqarpoq. Aammalu iliuuseqarsimasoq politiit pissarsiariniassammassuk.
- Susoqarsimanera pillugu politiinut unnerluussiartorsinnaavutit, nammineerlutit politiinukarsinnaavutit imaluunniit inersimasumik ingiaqateqarlutit. Uagutsinnut sianersinnaajuaannarputit uunga normumut 701448 imaluunniit najukkanni politeeqarfimmut ornigussinnaavutit, isiginnaagassiami taama kaammattuisoqarpoq.
AAMMA ATUARUK Kinguaassiutitigut atornerluinerit: Danmarkimi meeqqat sapaatit-akunneri pingasut iluanni apersorneqartartut
Nunarfinni kommunefogedeqartoq politiit aamma erseqqissaatigaat, taakku politeeqarfinnut attaveqaataasuullutik. Taamatullu kaammattuineq meeqqat illersuisuata immukkut maluginiarpaa.
- Ersersinneqarpoq kommunefogedinut aamma saaffiginnittoqarsinnaasoq. Kisianni pissutsit piviusut sinerissami imaassinnaasarput allaat innuttaasut nalusaraat kommunefogedeq kinaanersoq immaqaluunniit kommunefogedi kannguttaatsuliorsimasup ilaqutarisinnaavaa ilaalu ilanngullugit.
- Ajunngikkaluaqisoq eqqaamaqquara pissutsit piviusut aallaavigalugit tulluarsaaneq pisariaqassammat, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.
Qaammarsaaneq nutaaq meeqqanut inuusuttunullu saaffiginnissutaaneruvoq, kisianni aamma isumaginnittut soorlu angajoqqaat, ilaqutariit utoqqaanerusortaat susassaqarfinnilu sulisut meeqqanik nakkutiginninnerunissaannut kinguaassiutitigullu atornerluinermik nalunaarutiginnissamut ikiuinissaannut kaammattuinerulluni.
Politiit qaammarsaanerat nutaaq kalaallisut sumiorpaluussutsinut pingasunut nutserneqarpoq. Taanna nunatsinni atuarfeqarfinni tamani takutinneqassaaq.
