Kinguaassiutitigut atornerluinerit: Danmarkimi meeqqat sapaatit-akunneri pingasut iluanni apersorneqartartut
Kalaallit Nunaat: ullut 64-it
Danmark: ullut 16-it
Nikingassutaat: ullut 48-t
Meeqqat 15-it inorlugit ukiullit kinguaassiutitigut atornerlunneqarneq pillugu suliamut nassuiaateqarnissamut utaqqisarnerannut agguaqatigiissillugu kisitsisit 2019-imeersut matumani takutinneqartut, naalagaaffeqatigiinniittuni marlunni assigiinngissuteqarput.
Politiinit videokkut apersorneqarnissamut utaqqinissap 2019-imi – agguaqatigiissillugu sivisussusaa:
Nunatsinni: ullut 64,5
Danmarkimi: Ullut 16,1
Unnerluutiginnittoqarneranit apersorneqarnissamut utaqqinissap sivisussusaata apparnera, 2018-imi ukiup affaata aappaanit 2019-imi ukiup affaani siullermi – agguaqatigiissillugu:
Danmarkimi: Ullut 5,7
Unnerluutiginnittoqarneranit apersorneqarnissamut utaqqinissap sivisussusaata apparnera – 2018-imi qaammatini siullerni tallimanit 2019-imi tamaanut - agguaqatigiissillugu
Kalaallit Nunaanni: ullut 42-t
Videokkut apersuisoqarnissaata utaqqinassusaata agguataarnera. 2019-imi ukiup affaani siullermi naatsorsuineq:
Danmarkimi:
48 pct.-it missaasa naammassineqarnissaannut ullut 7
26 pct.-it missaasa naammassineqarnissaanut ullut 8-14 akornanni
16 pct.-it missaasa naammassineqarnissaannut ullut 15-it 30 akornanni
10 pct.-it missaasa naammassineqarnissaannut ullut 30-t sinnerlugit
Kalaallit Nunaanni:
Paasissutissiissutigineqanngillat
Tigusiffik: Danmarkimi Unnerluussisussaatitaasunit meeqqat videokkut apersorneqartarnerannik nakkutiginninnermik sammisaqarneq aamma ”Kalaallit danskillu meeqqat inuusuttullu inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut pillugit suliniutinik pitsanngorsaaniarnermik suleqatigiinnerat Danmarkimi Inatsiseqarnermut ministereqarfimmit
Danmarkimi Inatsiseqarnermut Ministereqarfimmit Danmarkimilu Unnerluussisussaatitaasunit politeeqarfinnik nakkutiginnittunit nalunaarsuinerit marluk taama takutitsipput.
Meeqqat kinguaassiutitigut pinerluuteqarfigineqarsinnaasut pinerluuteqarfigineqarsimasullu nalunaarutigineqarneranit Kalaallit Nunaanni Politiit videokkut apersorsuinissaannut piffissaq atorneqartartoq 2018-imit 2019-imut agguaqatigiissillugu ullunik 42-nik appartissimagaa, KNR-ip marlunngormat saqqummersippaa.
AAMMA ATUARUK Meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut sukkanerusumik apersorneqarsinnaalersut
Nunatsinni meeraq politiinut nassuiaateqarnissaminut ullumikkut – agguaqatigiissillugu – ulluni 64-ini utaqqisarpoq. 2018-ip qiteqqunneranit tamanna 40 procentimik appariarneruvoq, matumanilu nunatsinni politiit meeqqanik videokkut apersuinissamut ilinniartinneqartut amerlinerat pissutaavoq.
Tamannalu nutaatut ajunngilluinnartuusoq, nunatsinni Unicefip suliniutinut pisortaa, Sara Olsvig isumaqarpoq.
- Soorunami Unicefiminngaanniit nuannaarutigaarput takusinnaagatsigu sumiffiit suliassaqarfik taannarpiaq pingaartillugu iliuuseqarfigisimagaat aammalu appariaat annertummat tamanna nuannaarutissaavoq.
AAMMA ATUARUK 80 millionit koruunit kalaallit meerartaannut Folketingimit aningaasaliissutigineqarput
Kisiannili, erseqqissaavoq:
- Ilanngullugu oqaatigisariaqarparput ullut 64-it sinnerlugit suli sivisummat. Ingammik meeqqamut qaammatit marluk sinnilaarlugit piffissaq taanna sivisoorujussuuvoq. Pinngitsooratillu sumiffiit suli apparnerutinnissaat anguniartariaqaraat isumaqarpugut.
Nunatsinnilu politimesterip, Bjørn Tegner Bayip tamatumani isumaqatigaa.
- Ullut 64-it sivisusoq isumaqatigaara. Taamaammat agguaqatigiissillugu sivisussusaa suli sivikillisinnissaa ukkataringaatsiarparput. Tamanna pissutigalugu novembarimi decembarimilu ullut 34-nnanngortippagut, politimesteri KNR-imut mailikkut allappoq.
Danmarkimi videokkut apersuinerit affaat sapaatip-akunneraatinnagu pisartut
Meeqqat Danmarkimi najugaqartutut kinguaassiutitigut atornerluinernut atatillugu nassuiaateqarnissaminnut allaanerusumik atugassaqartinneqarput.
Unnerluussisussaatitaasut nalunaarsuinerat naapertorlugu danskit politiivini utaqqineq aamma appariarsimavoq – tassa 2018-ip qiteqqunnerani ullunit 21,8-nit 2019-imi ukiup affaani siullermi 16,1-imut.
Imaapporlu Danmarkimi meeraq 2019-imi kinguaassiutitigut atornerluinerni suliat tamarmik affangajaanni – eqqorluarnerusumik 48 procentiini – ullut arfineq-marlunngortinnagit apersorneqartarpoq.
Taamaallaat suliat qulerarterutaanni Danmarkimi meeraq videokkut apersorneqarnissaminut ullunit 30-nit sivisunerusumik utaqqisariaqartarpoq.
Danmarkimi Syd- aamma Sønderjyllandip politiivini danskit politiivinit allanit ikiorneqarnissamik piumasaqarfiusartuni utaqqinissaq sivisunerpaajusarpoq.
Politimesteri: Nunatsinni ullut arfineq-marluk utaqqisitsisalernissaq ilimananngitsoq
Kalaallit Nunaanni politiit suliaanni meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut sallerpaatinneqartut, politiit paasissutissiissutigaat.
Meeqqat video atorlugu apersorneqartarnerat pillugu utaqqisarneq sivikillisinniarneqaraluartoq, sapaatip-akuneranut ataatsimut sivikillisinneqarsinaanera piviusorsiunngitsuusoq, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.
Nunap ataqatigiissarneqarnera, silallu allanngorartarnera pissutigalugit utaqqisarnerit ullunut arfineq-marlunnut Danmarkimisulli appartinneqarsinnaanngilaq, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.
- Sapinngisamik ajunnginnerpaamik iliuuseqarnissaq ukkartariuunnassavarput, ullullu 30-t ataallugit suliarisarnissaat anguniassallutigu.
Kalaallit Nunaanni politiit inersimasut iliuusaannut killissarititaasoq qaangerneqarsimanersoq aamma kinguaassiuutitigut atornerluinerit nalunaarutiginissaannut iliuusissat pillugit meeqqat ilinniartillugit qaammarsaaffiginialerpaat.
AAMMA ATUARUK 49,2 millionit koruunit nunatsinni inatsiseqarnermut susassaqarfimmut immikkoortinneqartut
Nakuusap meeqqanut siunnersuisoqatigiiffiata Unicef Grønlandip ataaniittup novemberimi ataatsimiittoqarnerani pisortani meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut pillugit suliaqartarnerannut piffissap sivikillineqarnissaa pingaarnertut iliuuseqarfigineqarnissaa, meeqqat namminneq kissaatigaat.
Ukiukitsut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasut video atorlugu apersorneqartarnerinut utaqqinermut piffissarititaasoq naalagaaffeqatigiinni sumiikkaluaraanniluunniit assigiittariaqartoq, Unicefip nunatsinni suliniutaani pisortaq, Sara Olsvig isumaqarpoq.
Meeqqammi pisinnaatitaaffii danskit kunngeqarfiani tamarmi assigiittut, taassuma erseqqissaatigaa.
- Meeqqat ingammik kinguaassiutitigut atornerlugaasimasut imaluunniit kannguttaatsuliorfigitissimasut pillugit suliap suliarineqarnera qanoq pingaaruteqartiginersoq sukkasuumik suliaq suliarissallugu taanna allaanerunngilaq Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit allani. Taamaammat sukkanerusumik suliniarnissamut pissutsit allaanerunerat patsisigalugit anguniarnaveersaarneqanngisaannassaaq, Sara Olsvig oqarpoq.
Taassuma oqarnera naapertorlugu oqartussat nunatsinni meeqqat videokkut apersorneqartarnerat Danmarkimitulli sukkassuseqartariaqarpoq.
