49,2 millionit koruunit nunatsinni inatsiseqarnermut susassaqarfimmut immikkoortinneqartut
Danmarkimi aappaagumut aningaasanut inatsisissaq ippassaq ataasinngornermi inissippoq, Kalaallit Nunaannilu pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni sulisunut politiinullu 49,2 millionit koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.
Tamannalu nunatta Folketingimut ilaasortaatitaannit nuannaarutigineqarpoq:
- Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni sulisunut politiinullu 50 millionit koruuningajannik immikkoortitsisoqarnera nuannaarutissaavoq. Inuit Ataqatigiinni tamanna ukiorpassuanngortuni sukataarutigisimavarput, Aaja Chemnitz Larsen (IA) oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Danskit naalakkersuisuisa inissiisarfinni sulisussaaleqineq aaqqiissuteqarfiginiarsariniaraa
2020: 10 mio.
2021: 13,2 mio.
2022: 13,7 mio.
2023: 12,3 mio.
Atlantikup avannaanut aningaasaliissutit agguataarnerat ataatsimoortoq ilanngutassiap naanerani nassaarisinnaavat.
Tigusiffik: Aningaasaqarnermut ministereqarfik
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinnut politiinullu tunngasunut aningaasaliisoqarnera, Siumut sinnerlugu Folketingimut ilaasortap Aki-Matilda Høegh-Damip nuannaarutigaa:
- Aningaasaliisoqarnissaa sulissutigisimavarput. Kalaallit Nunaanni politiit inissiisarfimmilu sulisut akissarsiaat nalimmarsarneqarsinnaanngorput, assigiinngisitsisoqarunnaarnissaanut alloriarneruvoq pitsaasoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Aningaasaliissutigineqartut 50 millionit koruuningajaat Atlantikup Avannaamiunut aningaasaliissutinit atorneqassapput, Savalimmiuni Kalaallit Nunaannilu suliniutinut assigiinngitsunut aningaasaliissutaallutik.
Aningaasaliissutit ukiunut tulliuttunut sisamanut agguataarneqassapput.
Alloriarnissap tullia: agguataarinissamut isumaqatigiinninniarnerit
Aningaasalli millionilikkaat sumut atorneqassanersut suli inissivinngilaq. Inatsisinik atuutsitsinermut ministerimik isumaqatiginninniarnerit apeqqutaassapput, aningaasalli sumut atorneqassanersut Aaja Chemnitz Larsenip Aki-Matilda Høegh-Damillu qularutiginngilaat.
- Kalaallit Nunaanni politiit pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfinni sulisut aningaasarsiaat nalimmassarneqassapput, politiit amerlanerusut pisariaqartitsiviusuni soorlu Tasiilami Nuummilu aqqusinerni pinaveersaartitsinissaannut atorneqassapput kiisalu eqqartuussivinni suliani meeqqanut illersuisoqarnissaa kissaatigaarput, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Akissarsiat assiginnginnerat pillugu ministereqarfik suli akinngilaq
- Inatsiseqarnermut ministeri isumaqatiginninniarnerni Socialdemokraatinilu eqimattani ataatsimiinnerni qasseeriariarlunga oqaloqatigaara erseqqissaatigalugulu nunatsinni politiit inissiisarfinnilu nakkutilliisut akornanni akissarsiatigut assigiinngisitsineq unitsinneqartariaqartoq. Isumaqatigiinninniarnerit maannakkut ingerlateqqilerpagut sapinngisara tamaat atorlugu naalagaaffimmi sulisunut atugassarititaassat naligiinnissaat anguniarniarpara, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Kræftimik katsorsartikkiartortut tapersersornissaannut aningaasaliineq
Nunatsinni politiit pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfinni sulisut akissarsiaasa qaffanneqarnissaat iluatsissappat kattuffiit akissarsianut pitsaasumik isumaqatigiissusiornissaat amigaataalissaaq, uagullu politikerit aningaasat qulakkeeqqaannarnissaat suliassatsinni pingaarluinnarpoq, 50 millioningajaammi 2024-mi atorneqareertussaapput, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
Kalaallit Danmarkimi najugallit kalaallinik katsorsartikkiartortunik ikorfartuinissamut pikkorissaasoqarnissaanut 1 millionit koruuninik aamma aningaasaliisoqarpoq, Sisimiunilu Arctic Circle FabLabimut, aallarnisaasunut, ukiuni tulliuttuni sisamani 3,3 millionit koruuninik aamma aningaasaliisoqarluni.
Danmarkimi naalakkersuisut, De Radikalenit, Enhedslistenimit, SF-imit Alternativetimiillu
tapersersorneqarlutik aappaagumut aningaasanut inatsisissaq isumaqatigiissutigaat.
Nunatsinni inatsiseqarnermut susassaqarfimmut kivitsissutissamik ukiunut sisamanut 40 millionit koruuninik 2017-imi immikkoortitsisoqarnikuuvoq.
Atlantikup avannaanut aningaasat agguataarneqarnerat aana:
