Nunaqarfiit nalorninartumiittut: Matunissaat periarfissani kingullersaasoq

Piniartut ukiussamut pilisinnaanngitsut. Imaq qangatut sikussaartoq. Inooriaaseq tammalersoq. Naalakkersuisut silap pissusiata allangornerani ajornarnatorsiutaasut akiorumallugit, FN-imiit aningaasassarsiumallutik Danmark EU-lu suleqatigisariaqaraat, Kalistat Lund (IA) isumaqarpoq.

Allattoq Markus Valentin

februaarip 16-at 2025 11:09

Nutserisoq Hanne Petersen, Karla Heilmann

Kalistat Lund (IA) qinersinissatta suaarutigineqarnissaanut akunnerit sisamat sioqqullugit oqaloqatigaarput.

- Sermersuaq aakkiartuinanngilaq. Nunatta inui kulturerpullu tamatuminnga eqqugaalereeqisut aamma nalunngilarput.

Avatangiisunut - aammali silap pissusianut - tunngasuni naalakkersuisuugallartoq Kalistat Lund (IA) oqarpoq.

Tassami nunarsuaq ataatsimut isigalugu sila kianneruleraangat, Issittumi silap kianneruleriartornera sisamariaataasartoq, ilisimatusaatinik allaaserinnittartoq nersugaasoq, Nature, allappoq. Taamaanneratalu kinguneri maani malunniutereerput.

Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfissuanni init quleriit arfineq-pingajuanni Kalistat Lund nannumik assilialiarsuup saani issiavoq.

- Qaanaap eqqaani pisarnermisut sikunikuunnginnera, silap pissusiata allanngornera pissutigalugu, Qaanaami inuiaat piniarnermik inuussutilittut attassiinnarnissaat ukiamut ajornarsisinneqangajalluinnassaaq, igalaakkut Nuuk qimerloorujuujutigalugu Kalistat Lund oqarpoq.

Nunaqarfinni inuunerup siunissami attatiinnarsinnaanissaanut, ilaatigut silap pissusiata allanngoriartorneranut naleqqussarnermut suliniutinut 600.000 koruunit 2025-mi aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqarput.

Kulturikkulli kingornussatta nunaqarfiillu mikinerusut illersorneqassappata aningaasat naammanngitsut, Kalistat Lund isumaqarpoq.

Inuiaqatigiit qanorpiaq nalimmassarsinnaanissaannik ilisimasassat suli amigaataapput. Kalistat Lundillu oqallisigisassanngorlugu aallartinniarpaa:

- Naleqqussarnissamut apeqqut oqaluuserisinnaavarput. Nunaqarfiit inuinik nussuititsissanngikkutta, qanoq inuiaat piniarnermik inuussutillit naleqqussarsinnaavagut?

NUNATSINNI SILAP PISSUSIATA ALLANNGORIARTORNERA

Nunatsinni CO2-mik aniatitsinerit aalisarnermi, assartuinermi, kiassarnermi innaallagissiornermilu orsussamik atuinermeernerupput.

2020-mi nukimmik atuinerup 82 procentia ikummatissanik – ingammik dieselimik, timmisartumut ikummatissamik benziinamillu atuiffiuvoq, sinneralu tassa 18 procentia erngup nukinganik nukissiorfimminngaanneerpoq ikuallaanermersuullunilu.

CO2-mik aniatitsinerit 28 procentii aalisarnermeerput, 20 procentii illunik kiassarnermeerput, 16 procentii innaallagissiornermeerput – ingammik dieselitortunik innaallagissiornermeerlutik – 16 procentiisalu missaat assigiinngitsutigut assartuinermeersuullutik.

Nunatsinni CO2-mik aniatitsinnginneruleqqullugu ikummatissatut atugaareersuusunut taarsiullugit allanik mingutsitsinnginerusunik ikummateqalernissaq pisariaqarpoq.

Erngup nukinga nukimmik ataavartumik akikitsumik immaqa pilersuisinnaavoq, taamammallu erngup nukinganik innaallagissiorfiliusuni ikummatissanik atuiffiusut sapinngisamik amerlanerpaat innaallagiartortunngortikkaanni akikinnerpaasinnaavoq.

Taamaaliornermut ikummatissamik kiassarneq innaallagissamik kiassarninngortikkaanni, biilit maannamut atukkat innaallagiartortunik taarseraanni, umiarsualivinni innaallagialersuusersuigaanni allapassuillu assersuutaasinnaapput.

Tusarfik: Inuiaqatigiit kalaallit Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunneranni kingunerusinnaasunik misissueqqissaarneq 2023

Allisiguk

Nunaqarfiit inuinik nussuititsineq periarfissani kingullerpaassasoq

Nunanut siuarsagassanut silap pissusiata allanngoriartorneranik eqqugaasunut, ukiut tamaasa 300 milliardit dollarsinik nunanit aningaasaateqarnerniit tunniussisoqartarnissaa siorna akuerineqarpoq.

Nunarpulli Danmarkip ataani FN-imut atammat aningaasanik tunisisoqarsinnaanngilaq.

Soorlu KNR-ip allaatigereeraa, silap pissusiata allangoriartornera pillugu isumaqatigiinniarnissarsuup tullissaani, Issittumi nunat inoqqaavinut silap pissusia tunngavigalugu taarsiissuteqartoqarnissaanik naalakkersuisuusimasut, Danmark EU-lu suleqatigalugit anguniagaqarniarput.

Aamma atuaruk Silap pissusianut tunngasuni ministeri: Kalaallit Nunaannut mingutsitsinnginnerunissamut aningaasaliinerorususssinnaasoq

FN-ilu nunatsinnut aningaasanik tunisissagaluarpat, tunup sineriaani avannaanilu piniartunut silap pissusianut naleqqussarnissaannut aningaasanut atugassanut amerliliissutaassasut, Kalistat Lund isumaqarpoq.

Sulili ajornartoortoqanngikkaluartoq, aningaasaliissutissat nassaarineqapallannissaat pisariaqartoq, naalakkersuisuugallartoq erseqqissaavoq.

- Nunatsinnimi pisut sukkangaarmata, allanngoriartuutinulluunniit tamakkununnga naleqqussasinnaanissaq ajornangajassinnaavoq.

Aningaasanimmi amerlanerusunik tunniussisoqanngippat, nunaqarfiit matoorartariaqalernerinik kinguneqarsinnaavoq.

Tamannalu Kalistat Lundip ingalassimalluinnartikkusuppaa.

- Periarfissani kingullersaavoq. Inunnik nussuititsineq inuunermi atukkatigut qanoq kingunerluutaatigitigisarnersoq ilisimaqqissaarparput. Kinguaariit siulliit kisimik eqqugaanavianngillat. Taamaammat taamaaliussanngilagut.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.