Lars Aagaard (M) ministeriunermini aappassaa nunatsinniippoq.
Taassuma tikeraarnera ministeritut atuuffigisaata aappaanut tassa pilersuinermut ministeriunermut tunngassuteqarpoq, tassanilu imartat assinginut nutaanut attaveqaasersuutinut naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen (S) peqatigalugu isumaqatigiissut nutaaq atsiorpaat.
Tassungali tunngatillugu silap pissusianut tunngasumik KNR-ip oqaloqatiginissaanut aamma periarfissaqarluarpoq.
Hans Egedep Illuani inimi qilalukkap niaqua marlunnik tuugaallip ataani issiavoq. Silap pissusianut tunngasuni ministeri, silap pissusia nunatsinni politikkikkut ulluinnarni oqallinnermi inituallaanngikkaluartoq, Danmarkimi oqallinnermi annertungaatsiartoq eqqarsaatigaa.
Qallunaat kalaallinut sanilliullugit pinngortitami inuunermik sungiusimasaqarpallaanngillat. Taamammat allannguineq minnerpaagaluartoq annertoorujussoorpasissinnaammat, qallunaat silap pissusia pillugu qanoq nammineq iliuuseqartoqarsinnaanera eqqarsaatiginerusaraat, Lars Aagard oqarpoq.
- Talittarfik malimmik masatsinneqarpat tuparujussuassaagut. Kalaallilli pinngortitamut tunngatillugu allatut naleqqussartartut isumaqarpunga.
NUNATSINNI SILAP PISSUSIATA ALLANNGORIARTORNERA
Nunatsinni CO2-mik aniatitsinerit aalisarnermi, assartuinermi, kiassarnermi innaallagissiornermilu orsussamik atuinermeernerupput.
2020-mi nukimmik atuinerup 82 procentia ikummatissanik – ingammik dieselimik, timmisartumut ikummatissamik benziinamillu atuiffiuvoq, sinneralu tassa 18 procentia erngup nukinganik nukissiorfimminngaanneerpoq ikuallaanermersuullunilu.
CO2-mik aniatitsinerit 28 procentii aalisarnermeerput, 20 procentii illunik kiassarnermeerput, 16 procentii innaallagissiornermeerput – ingammik dieselitortunik innaallagissiornermeerlutik – 16 procentiisalu missaat assigiinngitsutigut assartuinermeersuullutik.
Nunatsinni CO2-mik aniatitsinnginneruleqqullugu ikummatissatut atugaareersuusunut taarsiullugit allanik mingutsitsinnginerusunik ikummateqalernissaq pisariaqarpoq.
Erngup nukinga nukimmik ataavartumik akikitsumik immaqa pilersuisinnaavoq, taamammallu erngup nukinganik innaallagissiorfiliusuni ikummatissanik atuiffiusut sapinngisamik amerlanerpaat innaallagiartortunngortikkaanni akikinnerpaasinnaavoq.
Taamaaliornermut ikummatissamik kiassarneq innaallagissamik kiassarninngortikkaanni, biilit maannamut atukkat innaallagiartortunik taarseraanni, umiarsualivinni innaallagialersuusersuigaanni allapassuillu assersuutaasinnaapput.
Tusarfik: Inuiaqatigiit kalaallit Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunneranni kingunerusinnaasunik misissueqqissaarneq 2023
Nunatsinni silap pissusia tunngavigalugu aningaasaliinerit nutaat
Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Erik Jensen (S) Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfiup aningaasalerneqarnissaanut isumaqatigiissut saqqummiukkiartorlugu, Danmarkimi aningaasaqarnermut ministeri Nikolai Wammen (S) peqatigalugu januaarip arfineq-pingajuani Danmarkimukarpoq.
Tassani Danmarkimut tikeraarnerani ministeriuneq, Mette Frederiksen (S) oqarpoq:
- Ilanngullugu oqaatigisinnaavara danskit tungaanniit Kalaallit Nunaannut suli aningaasaliissuteqarnerorusukkatta.
Nunatsinni silap pissusiata allanngoriartorneranut tungasunik suliniutit aallartinneqartut
- Nuummi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfimmik alliliineq. Tamatuma kissarsuutit uuliatortut qaminneqarsinnaasumik innaallagiatortunngortinneqarnissaat qulakkeerlugulu Nuummi innaallagissamik kiassarnermillu pisariaqartitaq erngup nukingata naammassissavaa.
- Qasigiannguit Aasiaallu pilersorneqarnissaannut Kuussuup Tasiani erngup nukinganik nukissiorfiliorneq. Taamaaliornikkut uuliamik atuilluni innaallagissiorneq erngup nukinganik innaallagissiornemik taarserneqarsinnaanngiussaaq, kiisalu kissarsuutit uuliatortut nammineq pigisat ilaat kissarsuutinik qaminneqarsinnaasunik innaallagiatortunik taarserneqarsinnaassallutik.
- Illoqarfinni allani nunaqarfinnilu nukissiuutinik ataavartunik inerisaajuarneq, ilaatigut seqerngup qinnguaanit innaallagissiutinik batterinillu atuineq inerisarlugu - tassalu iinnaallagissiutinik akuleriisitsilluni. Seqerngup qinnguaanit innaallagissiutit atortunillu akuleriisitsilluni innaallagisssiornikkut illoqarfinni nunaqarfinnilu erngup nukinganit innaallagissiorfinnit suli pilersorneqanngitsuni uuliamik sipartoqarsinnaavoq.
- Illoqarfinni erngup nukinganit innaallagiaqartuni uuliamik atuilluni kiassaanermik innaaallagisamik kiassaanermut allanngortiterineq nangillugu. Illoqarfinni erngup nukinganit innallagialersugaasuni sinnilimillu innaallagiaqartuni angerlarsimaffinni kissarsuutit uuliatortut qaminneqarsinnaasunngorlugit innaallagissamik kiassatinngortiternissaat taavalu ilaatigut Ilulissani aalisakkanik tunisassiorfinni kissarsuussuit uuliatortut qattarsuisa innaallagiartortunik qalatitsissutilersornissaat sulissutigineqarpoq.
- Illoqarfinni erngup nukinganik innallagialersukkani biilit innaallagissamik ingerlatillit batterivinik immiivilersuineq. Tamakkuninnga atuisunut qaammammut akiligasseeriaasiortoqarpoq immiivilersuisoqarlunilu.
- Tusassip sakkortusaavii ataavartumik nukissiuutilersorlugit.
- Nunanit allaneersunut mittarfiit nutaat, nunatsinni silaannakkut angallannikinnerulersitsisussat.
Hans Egedep Illuani silap pissusianut tunngasuni ministeri issiaartilluni assinganik oqaaseqarpoq.
- Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfimmut aningaasaliinissamut qularnaveeqquseerujussuaqqammerpugut. Ikiuussinnaanitsinnut iliuuserisinnaasatta ilagaat, Lars Aagaard oqarpoq.
Mingutsitsinnginnerulernissaq pillugu naalakkersuisut suliaqarusulissappata soorlu ikuallaavinnik pitsanngorsaalluni taava qallunaat naalakkersuisui aningaasaleerusussappat?
- Kalaallit Nunaata kissaatigisarisimasinnaasaatigut tamatigut suleqatiginninniartarsimavunga. Ikuallaavimmiit nukik kiaanit sullilikkoortitsiviliinikkut assersuutigalugu atorluarneqariaannaavoq, taamaaliornissamulli pilersaarusiornissamut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisoqarluni. Tamanna takorloorluarsinnaavara
- Aallaaviga tassaavoq, kalaallit inuit taakkulu naalakkersuisui sukkulluunniit tikilluaqqusaammata. Tassaanngaannit taava ingerlariaqqikkumaarpugut, Lars Aagaard oqarpoq.
