Naalagaaffik eqqartuussivilersuunneqaqqittoq: Kalaallit sisamat meeravissianngortinneqarnikut Danmarkip naalagaaffia eqqartuussivilersuuppaat
Meeravissianngortinneqarsimasut Naalagaaffimmiit taarsiivigeqqullutik eqqartuussivimmut suliassanngortitsisimasut KNR-ip allaaserisami siullermik allappaa. Tamanna eqqunngilaq. Naalagaaffimmut taarsiivigeqqussut taavalu eqqartuussivimmik suliassanngortitsinissamut missingiut tunniunneqarpoq. KNR-ip kukkunini ajuusaarutigaa.
Kalaallinit kingoqqisut Naalagaaffimmit taarsiivigeqqusut taamaalillutik ilaqqipput.
Kalaallinit kingoqqisut sisamat Nunatsinniit qallunaanut meeravissianngortitsineq eqqunngitsuuneranik Danskit naalagaaffiannik eqqartuussivimmut suliassanngortitsipput. 1950-miit ukiunilu qulikkaani meeravissianngortitsisimanerit eqqunngitsumik suliarineqarsimari pillugit. Taama DR allappoq skriver DR.
Inuit sisamat naalagaaffimmiit 1 million koruuninik taarsiiffigitikkusupput, immikkut 250.000 koruuninik taarsiiffigitikkusupput, Angajoqqaaviniit arsaarneqartut Danskit naalagaaffiat meeqqat pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimaneranik.
- Angajoqqaat meeravissianngortitsillutik ilisimasimanngilaat, isumaqarsimapput meeraq meerarsianngortinneqartoq, paasitineqanngillat inuunerata sinnera takoqqittussaannagit, Mads Pramming DR-mi P1-mut ullaaq manna taama oqarpoq.
Taassumap oqaatigaa 1950-1970-llu akornanni 100-likkaat taamatut nalaataqarsimimasinnaasut, sisamaannaat eqqartuussivilersuigaluartut.
Eqqartuussivimmut suliassanngortitsineq inuiattut ullorsiornitsinni Danskit Naalagaaffianut tunniunneqarpoq.
Nammineq inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarneq
KNR-i arlaleriarluni eqaartuussivimmut suliassanngortitsinissaq meeravissiaasimasunik siunniunneqartoq allaaserinikuuaat.
Ukioq kingulleq December-mi eqqartuussissuserisoq Mads Pramming Knr-mut oqarpoq. Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissummi immikkoortoq 8 nammineq inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarneq aamma kikkut tamarmik namminneq ilaqutariittut inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarnerannut tunngasoq unioqqutinneqarsimasoq.
- Paasinarpoq, ilaqutariit, taamatut avissaartikkaanni, naalagaaffik meeravissianngortitsineq akuerineqartussaanngitsut akuerisarsimagaat, ilaqutariit avissaarlugit. Ilaqutariinneq akornusersuinnarnagu kisiannii angajoqqaap meeqqaminut attaviat sequmillugu. Eqqartuussissuserisoq Mads Pramming KNR i december -mut oqarpoq.
2010-mi Ilisimatusarfiup Rektoria antropologeq Gitte Adler Reimer, ilisimatusarluni inaarutitut allaaserisamini kinguaariit pillugit meeravissianngortitat 1964-miit 1979-mut nalunaarsorsimasut misissorpai.
Misissuinermini paasivaa 257-it kalaallit qallunaat aappariinnut meeravissianngortinneqarsimasut, amerlanerusinnaaneri nalunaarsorsimasuniit ilimagivaa. tidligere udtalt til KNR,
Nunatsinniit meeqqat misiliugineqartunik taaneqartartut 2022-mi Danmarkip naalagaaffiannit 250.000 korunninik taarsiiffigitipput.
Kingorna aamma arnat spiralilertissimasut 143-it eqaartuussivimmut aamma suliassanngortitsinikuupput- inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimasutut, aamma inatsisitigut ataataqanngitsut suli utaqipput Danmark naalagaaffianut eqqartuussivikkoortitsinissamut.