Tusarfiit: USA-p nunatsinni sakkutooqarfissat pingasut siunnersuutigigai
USA-p Danmarkimut Kalaallit Nunaanni amerikamiut sakkutooqarfittaarnissaat ataatsimeeqatigiinnerni siunnersuutigisimavaa. Tuluit tusagassiorfiat BBC-ip nutaarsiassiinera naapertorlugu, atorfilittat atiminnik isertuussisut taama paasissutissiipput. USA-p taama kissaateqarnera tusagassiorfinni siornatigut saqqummiunneqareerpoq.
Oqaloqatigiinnermut tunngasumik ilisimasalik tusarfik oqarpoq, Amerikamiut atorfilittaasa Kalaallit Nunaata kujasinnerusortaani pingasunik nutaanik sakkutooqarfiliortoqarnissaa siunnersuutigisimagaat.Sakkutooqarfiit pingasut taakkua Amerikap nunaminertarilissagaat oqaatigineqarpoq.
Sakkutooqarfinni Atlantikup avannaani Ruslandip Kinallu imarsiornerannik nakkutilliineq pingaarnertut suliassaassaaq, atorfillit atiminnik isertuussisut BBC-mut oqarput.
Danmarkip oqaloqatigineqarsimanera præsidentip illorsuanit uppernarsarneqarpoq, isumaqatigiinniarnerilli sukumiinerusumik oqaaseqarfigiumanngikkaat, BBC allappoq.
Danmarkimi nunanut allanut ministeriaqarfimmit oqaaseqartartup USA-mik nunatut attaveqaqatigiilluni oqaloqateqartoqarnera siusinnerusukkut uppernarsarpaa.
Taamanilu sukumiinerusumik oqaaseqartoqarumannginnera oqaatigineqartoq, BBC allappoq.
New York Times-ip USA-p nunatta kujataani nunaqarfimmi Narsarsuarmi avannarpasinnerusortaata kitaanilu Kangerlussuarmi sakkutooqarfeqarnissani soqutigigaa, siusinnerusukkut allaaseraa.
Narsarsuaq itisuumik umiarsualiveqarpoq Kangerlussuarlu timmisartut angisuut miffigisinnaasaannik inissisimalluartumik mittarfeqarpoq.
Tunumi sakkutooqarfiliortoqarsinnaasoq
Forsvarsakademimi lektori Marc Jacobsen Ritzauimut tamatuma saniatigut oqarpoq, Tunumi Siriuspatruljenip eqqaani sakkutooqarfeqalersinnaasoq imaluunniit Pituffik Space Baseup, Amerikamiut sakkutooqarfiini kiserngoruttup eqqaani, immami itisuumi umiarsualivittalimmik, sakkutooqarfeqalersinnaasoq.
Marc Jacobsenip tamanna isumaqatigiissutitut pitsaasutut Danmarkimut Kalaallillu Nunaannut kissaatiginartutut isigaa. Taassumallu taamatut isumaqatigiittoqarnissaa piviusorsiorpalaartutut nalilerpaa.
USA nunatsinni ataatsimik sakkutooqarfieqarpoq. Tassa Pituffik Space Base, Thulemi sakkutooqarfittut siornatigut taaneqartartumi. Sakkutooqarfik Kalaallit Nunaata avannaata kitaaniippoq. Pissaanilissuaq oqaluttuarisaanerup ingerlanerani 17-inik sakkutooqarfeqaraluarpoq tusindilippassuarnillu sakkutuujuteqarluni kingornali ikilisaallutik.
Danmarkimi USA-milu atorfilittat, USA-p præsidentiata Donald Trumpip nunatsinnik tiguaanissani arlaleriarluni sioorasaarissutigereeraalu, nunarput pillugu 2026-p aallartinneranili isumaqatigiissutissarsiorlutik oqaloqatigiipput.
Washington D.C.-mi præsidentip illorsuani januaarip 14-ianni ataatsimiinnermi suleqatigiissitaliortoqarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq.
Suleqatigiissitat januaarip qiteqqunneranili minnerpaamik tallimariarlutik ataatsimeereersut, BBC allappoq.
/ritzau/
