Margrete Johansenip meeravissiartaanngortinneqarnini pillugu naalagaaffik eqqartuussisunut tunniunniarpaa: - Naalagaaffiup pissaqartippaanga

Margrete Johansenip meeravissianngortitaanissaa arnaata akuersissuteqarfiginikuunngisaannarpaa. Taanna massakkut Kalaallit Nunaannit meeravissiartaartitsinerit pillugit naalagaaffiup eqqartuussisunut tunniunneqarsinnaanissaanut sulianut ilaavoq.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

decembarip 26-at 2023 08:02

Nutserisoq Per Rosing

Margrete Johansenip inuunerani manna tikillugu ukiuni 72-iusuni manna pingaartorujussuusimavoq:

Mikisunnguulluni Kalaallit Nunaanni anaanaminit peersitaagami ilaqutariinnullu danskiusunut tunniunneqarluni, taakkulu Danmarkimut uteramik ilagaat, tassanilu allliartorpoq.

Naak anaanaasoq meeravissiartaarineqarnissaanut minnerpaannguamilluunniit akuersinikuunngikkaluartoq tamanna pivoq.

- Imminut pillunga oqarsinnaavunga mikisuararsuullunga meeravissiartaarineqarsimasunga taamaalineranilu suut tamaasa annaasimallugit, Margrete Johansen KNR-imut oqarpoq.

Taassuminnga suliaq massakkut sulianut massakkuugallartoq sisamaasunut, immaqa tallimaasunut, ilaavoq Mads Pramming-ip suleqatasalu Danmarkimi Ehmer Pramming Advokater-it suliaanut inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq pillugu danskit naalagaaffianik eqqartuussisunut tunniunniagaannut.

Suliami pineqarpoq eqqartuussissuserisooqatigiit inatsisitigut naliliinerat tassaasoq Den Europæiske Menneskerettighedskonventions (Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut)-imi immikkoortoq 8 unioqqutinneqartoq, tassani inuit tamarmik ilaqutaqarlutik inuunissaminnut pisinnaatitaatinneqarput.

Suliaqarnermut qujanissaq kissaatigineqartoq

Siusinnerusukkut KNR-ip Margrete Johansenip inuunera allaaserisani arlalinni oqaluttuaraa.

Naatsumik oqaatigalugu 39-nik ukioqarluni anaanani Paamiuni nassaaraa. Tamanna pivoq naak Margrete Johansen alliartornini tamaat oqaluttuunneqartaraluartoq anaanata meeravissiartaanngortissimagaa kingusinnerusukkullu tuberkulosemik toqusimasoq.

Naallu anaanaasoq paniusorlu imminnut naggataatigut naapeqqikkaluartut oqaluttuarisaanera tamarmi imaqarpoq meeravissiartaarineqarfimmini anaanartaamini artornartumik alliartorneranik, inuunermi ilaani tarnikkut annertuumik artorsartinneqarnermik.

- Imaassimavoq imminut akueriumallunga allatut ajornartumik tarnikkut oqaloqatiginninnerit akisoqisut arlaqaqisut ukiuni 45-50-ini kingullerni ingerlattariaqarsimavakka, oqarpoq.

Aamma atuarukNaalakkersuisut: Allagaatit meeravissiartaarnermut tunngasut qulaajarneqassagunartut

Kalaallit Nunaanni meeravissiartaarnerit 1950-ikkunniit Namminersorlutik Oqartussaanerup 1979-imi aallartinnera tikillugu danskit oqartussaasuinit ingerlanneqarput.

Danmarkimi 1979 sioqqullugu meeravissiartaarnerit

Kalaallit Nunaanni meeravissiartaarluni ileqqutoqqat qangaaniilli ingerlanneqartarput ilaqutariit iluanni meeqqanik 'tunissutitut' imaluunniit meerarsiartaatut.

Taamatut iluserlugu periaseq taaneqartarpoq 'aammasumik meeravissiartaarneq', meeraq angajoqqajusullu ilisimammassuk, akuttunngitsumillu iminnut attaveqatigiittarlutik.

1923-mi danskit meeravissiartaarnermut inatsisaat 'matoqqasumik meeravissiartaarneq'-mik tunngaveqartoq Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq, tassanilu angajoqqaajusut meeqqallu akornanni attaveqarnerit pisinnaatitaaffiillu atorunnaarsinneqarput.

1976-mi meeravissiartaarnermut danskit inatsisaat nutaaq Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq. Allanut meeravissiartaartitsineq sukaterneqarpoq Kalaallillu Nunaanni 'matoqqasumik meeravissiartaartitsinerit' sapinngisamik ikinnerpaanngortinneqarlutik.

1970-ikkut naanerannit Kalaallit Nunaanniit nunap avataanut meeravissiartaartitsineq atorneeruttutut isigineqarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaanni meeravissartaarneq pillugu inatsit kingullermik 2010-mi allanngortinneqarpoq, ullumikkut meeravissiartaarnernut assigiinngitsunik pingasunik imaqarluni: ilaqutariit iluanni meeravissiartaarneq, meerarsiartaarneq aamma allanut meeravissiartaartitsineq. Meravissiartaarnerit siullit marluk nalinginnaanerpaapput.

Tigusiffiit: "Slægtskab og køn i grønlandske bysamfund - følelser af forbundethed", 2010 aamma Naalagaaffiup Nunatsinni sinniisoqarfia aamma Adoptionssamrådet-imit paasissutissat.

Allisiguk

Margrete Johansen tamatuminnga aperigaanni kissaatigaa meeravissiartaarineqarnini eqqartuussisisutigut misilitsikkusullugu, Danmarkimit inuunini tamangajaat inuuffigisimasaminit utertitsiffigineqarnissani anguniarlugu.

- Suliap ingerlannera manna tamaat malinnaaffigillaurpara isumaqavikkama danskit naalagaaffiata pissaqartikkaanga.

- Anguniagarinngilara ukiorpassuit matuma uannut pisimasut pillugit kia arlaata inuttut ornillunga utoqqatserfigissangaanga. Piumaneruara arlaata oqarfigigaanga inuiaqatigiinnut 'danskinut tunniussatit tamaasa pillugit qujanaq. Kinguaatit ingerlalluaqisut sulisutullu inuuninni tamarmi nukittuumik sunniuteqarluartumillu uagutsinnut tunniussannut,' Margrete Johansen oqarpoq.

Meeqqanut misiligutaasunut taarsiinerit assinginik taarsiiffigineqarneq

Ehmer Pramming Advokater suli suliani arlalinni paasisssutissanik katersipput, kisianni ilimagaat 2024-mi danskit naalagaaffiannut pisortatigoortumik eqqartuussisunut tunniussisisinnaassallutik.

Eqqartuussisunut tunniussinermut ilimanarluinnartumik ilaassaaq aningaasatigut taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaat.

Aningaasat piumasarineqartussat qanoq annertutigissanersut suli nalunarpoq, kisianni meeqqat misiligutaasut pillugit nalaagaaffiullu akornanni suliami taarsiffigeqqusissutit inummut ataatsimut koruunit 250.000-iupput, taavalu spirali pillugu arnat naalagaaffiullu akornanni suliassanngortinneqartumi inummut ataatsimut koruunit 350.000-ullutik.

Aamma atuarukMargretemut tapersersuisut: Meeravissiartaat pillugit paasissutissarsiortut ikiorneqartalerlik

Meeravissiartaarineqarsimasunit piumasaqaatit aamma taama annertutiginissaat ilimagineqarsinnaassagunarpoq, Mads Pramming KNR-imut paasissutissiivoq.

Naallu aningaasat oqaluttuarisaanermik allanngortitsisinnaanngikkaluartut Margrete Johansenimut pingaaruteqassapput, oqarpoq.

- Aalajangersimalluinnartumik kissaatigaara taarsiiffigineqarnissara kinguaakka Kalaallit Nunaanniissimanngissaannartut tappavunga qaaqqusinnaaniassagakkit sorlattalu amiakkorisinnaasai takutikkiartorlugit.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.