Innersuussutit nutaat malillugit ima aalakoornartortalittorsinnaatigivutit

Imigassaq Ikiaroornartorlu pillugit Siunnersuisoqatigiit annerpaamik qanoq imigassartortigisinnaaninnut innersuussuteqaqqammerput. Taakku amerlanerpaamik sisamat innersuussutigaat.
Imminut toqunnermik imminullu toqoriarnermik unitsitsiniarutta, kikkullu tamarmik toqqissisimasumik qularnaatsumillu peroriartortitsiniarutta imigassartortarnermut atatillugu iliuuseqartariaqartugut, Imigassaq Ikiaroornartorlu pillugit Siunnersuisoqatigiit isumaqarput. Taamaammat qanoq imigassartortigisinnaanermut maanna innersuussuteqarput. Assi © : Imago / Ritzau Scanpix
septembarip 17-at 2024 15:06
Nutserisoq Connie Fontain

Imigassaq Ikiaroornartorlu pillugit Siunnersuisoqatigiit innersuussutaat malinniaraanni imerujoornermi ataatsimi imigassat annerpaamik sisamat imerneqartassapput.

Innersuussutit malillugit assersuutigalugu Danmarkimi innersuussutigineqartartutulli qanoq annertugisumik annerpaamik sapaatip akunnikkaartumik imigassartortoqarsinnaaneranut killiliisoqanngilaq.

Siunnersuisoqatigiilli tassunga taarsiullugu imerujoornermi ataatsimi killiliinissaq siunnersuutigaat. Tamanna tusagassiuutinut nalunaarummi allappaat.

Canadami innersuussutigineqartut innersuussuteqarnissamut isumassarsiorfiupput, tassalu ‘imigassartalinnik imerneq sunaluunniit navianartortaqarmat’ imigassat amerlanerpaaffilerlugit killilerneqanngillat.

Akoorisoqassanngitsoq

Siunnersuisoqatigiillu imigassartalinnik imeraanni imigassamik aalajangersimasumik ataasiinnarmik imertoqartarnissaa siunnersuutigaat. Soorlu immiaaraannarnik viinniissarnilluunniit, akoorinermi imernermut tamakkiisumut sakkortulisitsisarmat.

Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata, Ivalu Katajavaara Seidlerip oqarnera naapertorlugu imigassat tallimat amerlanerusulluunnit kingunerluuteqangaatsiarsinnaasut ilisimaneqarmata sisamaannaanissaat innersuussutigineqarpoq:

Ilisimavarput imerujussuartarneq, matumani imerujoornermi ataatsimi tallimat sinnerlugit imertarneq inuiaqatigiinnut annertuumik kingunerluuteqartartoq, soorlu ajunaarnernik, persuttaanernik, kinguaassiuutitigut atornerluinernik, pinerlunnernik aamma imminut toqunnernik, taanna tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Taanna siunnersuisoqatigiinni siulittaasuunermi saniatigut Syddansk Universitetimi Ilisimatusarfimmilu aamma ilisimatusartuuvoq.

Ajornartorsiutinik ajornakusoortunik pinaveersaartitsinerit imigassamik aallartittut

Taassuma imigassartorneq iliuuseqarfigineqartussat pingaarnerpaat ilagigaat tusagassiuutinut nalunaarummi erseqqissaatigaa.

”Nunatsinni innuttaasut tamarmik pitsaasumik peroriartornissaat inuunerissaarnissaallu qulakkeerniarutsigu, taava imigassamik atuisarnerup, pingaartumillu imerujoornermi ataatsimi imerujussuartarnerup annikillisarnissaa iliuuseqarfigisassatta pingaarnerit ilagaat.

- ”Ilisimatusarnerit aamma misilittakkat takutippaat imerujussuartarneq meeqqanut taama imerfigitikkajulluni peroriartortunut sakkortuumik kingunerluuteqartartoq. Angerlarsimaffinni annertuumik imerfiusartuni peroriartorneq meeqqamut imminermini ajoqusiisinnaareerpoq, matumani ineriartornissaanut, peqqissusaanut aamma atugarissaarnissaanut sunniuteqarnerluttarluni, kisiannili aamma persuttaasunik, sumiginnarneqarnermik kinguaassiuutitigullu atornerlunneqarnermik misigisaqarnissaanut navianartorsiortinneqarnissaa aarlerinarnerulersarpoq, Ivalu Katajavaara Seidler innersuussutit pillugit oqarpoq.

Taassuma imerujussuartarneq imminut toqunnissamut aamma imminut toqunnissamik pissusilersornermut ersiuteqalersitsisartoq aamma erseqqissaatigaa.

- Imminut toquttarneq pinaveersaartinniarutsigu, taava aamma imerujussuartarneq pinaveersaartittariaqarparput, taanna oqarpoq.