Immikkut ilisimasallit tupigusuttut: Suut 4 milliardit?

Namminiilernissap aningaasassaqartinnissaa eqqartorneqaleraangat oqaaseq ”transfer pricing” tutsiuttarpoq. Oqaatsit takkua Danmarki qaleralinnik tuniseqqinnermini transfer pricingimik atuigaangat nunarput 4 milliardinik annaasaqartarnerarlugu folketingimi ilaasortap Siumumeersup Aki-Matilda Høegh-Damip kingulliulluni atorpai.

Allattoq Liv Almer

juunip 29-at 2023 12:10

Nutserisoq Nathan Kreutzmann

4 milliardit.

Qaleralinnik avammut tunisinermi nunatta aningaasat taama amerlatigisut annaasarpai. Folketingimut ilaasortaq aamma Siumup siulittaasussaatut qinigassaasoq Aki-Matilda Høegh-Dam DR-imut aamma Berlingskemut qaammatip siuliani taama oqarpoq.

- Qalerallit kisiisa qiviaraanni Danmarkip nunamut allamut transfer pricing, (piginneqatigiiffiup nunat killeqarfii akimorlugit suliffeqarfiutaasa niueqatigiinnerminni akinik aalajangiisarnerat, aaqq.)) tunngavigalugu tunisai nunatta 4 milliardit koruunit missaannik annaasaqaatigisarpai, taanna DR-imut oqarpoq.

TRANSFER PRICING SUUA?

Piginneqatigiiffiit, aktiaatillit, inuilluunniit nunani niuffaffigisaminni akigititaasut naapertorlugit niueqatigiittussaatitaapput.
Tassa imaappoq niuernermi nalinginnaasumik atugassarititaasut malinneqartassapput, taamaalilluni akit atugassarititaasullu illua-tungeriinnut imminnut attuumassuteqanngitsunut marlunnut naapertuuttumik isumaqatigiissutigineqartarnissaat qulakkeerneqassalluni.
Taama akinik aalajangiineq taaneqartarpoq transfer pricing.
Piginneqatigiiffup niuernermi atugassarititaasut malinnagit niuernera ilaatigut akileraarnikinnerunissamik anguniagaqarnermik isumaqarsinnaavoq.

Tigusiffik: Skat

Allisiguk

Aningaasalli taaneqartut immikkut ilisimasaqarluartunit, Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmit, danskit inuussutissanut ministereqarfiannit aamma aalisarnermik ingerlatseqatigiiffinnit ilisarineqarsinnaanngillat. Akerlianilli kisitsisit ilumuunngitsut arlallit uparuaapput.

- (…) Aalisakkanik nunatsinni tunisassianik avammut tunisisoqartillugu transfer pricingip tunngavigineqartarneranik pasitsannartoqanngilaq, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik mailerluni KNR-imut taama allappoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam apersorneqarnissaminut periarfissaqanngilaq, mailikkulli akissuteqarluni KNR-imut allappoq specialeliamut 2016-meersumut innersuussilluni.

Danmark nunat tamalaat akornanni niueqateqarnissamut ammaassisuusoq

Qalerallit 1,5 milliard koruunit missaanik nalillit nunatta 2022-mi avammut tunisimagai Nunatta Naatsorsueqqissaartarfiani takuneqarsinnaavoq.

Aalisakkat avammut tunisat tamarmik nalingi katillutik 5 milliardiupput. Aki-Matilda Høegh-Dam (S) naapertorlugu transfer pricing ajornartorsiutaajunnaaraluarpat nunarput aningaasat isertitat annersaannik iluanaaruteqarsinnaagaluarpoq.

Aalisakkat ilaatigut Danmarkimut tunineqartarput, tassami Danmarki nunatta isumaqatigiissuteqarfiginngisaanik nunarpaalunnik marloriaammik akileraannginnissamik isumaqatigiissuteqarpoq.

Tassalu soorlu suliffeqarfiit Royal Greenland A/S-itut ittut Danmarkimi piginneqatigiiffiuteqarnermikkut marloriaammik akileraartariaqarneq ajorput, nunarpummi taamaaliunngitsoq Danmark akileraartarneq pillugu nunarpaaluillu aaqqissuuteqarnikuuvoq.

SUUT AVAMMUT TUNISARPAVUT?

Nunarput aalisakkanit tunisassianit 5,4 milliardit koruunit nalinginut 2022-mi avammut tunisivoq.
Raajat avammut tunisaanerpaapput. Taakkunanngami nunarput 2,7 milliardit koruunit nalinginut 2022-mi avammut tunisivoq.
Qalerallit tunisaanerpaanut tulliupput . Qalerallimmi avammut tunisat 1,5 milliardit koruuninik naleqarput.
Naalakkersuisut aalisakkanik naleqarnerulersitsisinnaaneq pillugu misissuisitsineranni kingullermi qaleralinnik saarullinnillu aalaakkaanerusumik pisassiisarnikkut, taakkuninnga tunisassiorneq pissarsiffiusinnasoq takuneqarsinnaavoq.
Aki-Matilda Høegh-Dam (S) aalisakkat qalerualillu nunatsinniit nunatsinnullu niuffatigineqartut pillugit inuussutissanut ministereqarfimmut arlalinnik apeqquteqarpoq.
Aalisakkanik qalerualinnillu nunatsinniit eqqussuinikkut Danmark qanoq iluanaruteqartartiginersoq iluanaarutikitsiginersorluunniit pillugit Danmarkimi kisitsisinik nutaanik ilisimasaqartoqanngitsoq, inuussutissanut ministereqarfiup akissutani ilaatigut erserpoq.

Allisiguk

Aki-Matilda Høegh-Damilli danskit tusagassiiviinut oqaatigaa Danmarkip avammut tuniseqqinnermini ”transfer pricing”-imik taaneqartartoq atortaraa.

”Transfer pricing” ilaatigut isumaqarpoq piginneqatigiiffik suliffeqarfiutimi akunnerminni niueqatigiinneranni akinik allanngortiterigaangat, taamaalilluni sinneqartoorutinik nunamut akileraarnikiffiunerpaasumut nuussinissaminut periarfissaqalerluni.

Nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit sinneqartoorutiminnik 25 procentinik akileraartussaapput, Danmarkimili 22 procentiinnarnik akileraartussaallutik.

Aamma atuaruk Naalakkersuisut qaleralittassiissutigerusutaat ilaasa iluarisimaaraat allat amerlagigaat

Royal Greenlandilli aningaasarsiornermut pisortaa Nils Duus Kinnerupip oqarnera naapertorlugu nunatta Danmark aqqutigalugu avammut tunisisarnerani suliffeqarfiup akileraarnikinnerunissaanik anguniagaqarfiunngilaq:

- Danmarkimi Royal Greenland Seafoodimik ateqartunik, nunarsuup ilaani allani piginneqatigiiffiutinik piginnittuusumik, piginneqatigiiffiuteqarnitsinnut nunatta nunarpaalunnik allanik akileraartarnikkut isumaqatigiissuteqannginneranik peqquteqaannarpoq, taanna KNR-imut oqarpoq.

Nils Duus Kinnerupip suliami politikkimut tunngasut oqaaseqarfigerusunnagit kissaatigaa, taamaallaalli kisitsisinut tunngasuinnaat oqaaseqarfigiumallugit.

Aalisakkat suneqartarpat?

Nunatsinni aalisarnerup aningaasarsiutaanerata qanoq pitsanngorsarsinnaanissaanut suut pisariaqartinneqarnersut paasiniarlugu naalakkersuisut 2020-mi misissuisitsipput, taallugu aalisakkanit tunisassianik naleqarnerulersitsineq pillugu misissueqqissaarneq.

- Naleqarnerulersitsineq pillugu misissueqqissaarnerup siunertaraa aalisakkat qaleruallillu, pingaartumik raajat qalerallillu, avammut tunineqaraangata suneqartarnerisa paasinarsarniarnissaa, Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Nikolai S. Christensen.

Taassumattaaq sammisami politikkimut tunngasut oqaaseqarfigerusunngilai, kisitsisilli piviusut oqaaseqarfigiumallugit.

Tamanna ataasiinnavimmik aallaaveqarpoq; pissutsit qanorpiaq innerannik ilisimasakissuseq aammali peqquserluttuliortoqartuaannarneranik eqqarsarneq

HENRIK LETH, POLAR SEAFOODIP PISORTAANERA

Misissueqqissaarnerup namminermini Transfer pricingimik ajornartorsiuteqarnersoq qulaarsinnanngikkaa takuneqarsinnaavoq. Tamaassappammi "sukumiinerujussuarmik misissueqqissaarnermik paasissutissanillu sukumiisunik” misissuisoqartariaqarpoq.

Danmarkip qaleralinnik tunisaqaqqinnermini transfer pricing atortarsimappagu nunatta 4 milliard koruuninik annaasaqaatigisarneraa danskit inuussutissanut, nunalerinermut aalisarnermullu ministereqarfianit ilisimaneqanngitsoq nassuiaatigineqarpoq. Aalisarnermimmi ingerlatseqatigiiffiit naatsorsuutiminnik tamakkiisumik tamanut saqqummiussineq ajormata:

- Kisitsisit Aki-Matilda Høegh-Damip taasai inuussutissanut, nunalerinermut aalisarnermullu ministereqarfiup ilisimasaqarfiginngilai. (…) Nalitusaanerit piginneqatigiiffinni, tunisassianik Danmarkimut eqqussuisuni, pisarput, taakkualu kikkunniilluunniit takuneqarsinnaanngillat, ministereqarfik allappoq.

Aalisarnerup iluani aningaasarsiornermik immikkut ilisimasalik proffessori Niels Vestergaard aalisakkanit tunisassianik naleqarnerulersitsisinnaaneq pillugu misissueqqissaarnermik suliaqartuuvoq, taassumalu aalisarnermik ingerlatseqatigiiffiit naatsorsuutaanni immikkut maluginiagassat kikkunnit tamanit imaluunniit politikerinit takuneqarsinnaanngitsut takusarnissaannut periarfissaqarsimavoq.

Aalisakkanit tunisassianik naleqarnerulersitsisinnaneq pillugu misissueqqissaarneq kingulleq naalakkersuisut ukioq manna apriilimi tamanut saqqummiuppaat.

Niels Vestergaardillu misissuinermini ingerlatseqatigiiffiit qanoq tunisaqartiginerinik qanorlu akeqartitsinerinik aamma tunisassianut aningaasartuutinik takusaqarsinnaalerami kisitsisit qaqutigoortut tamanullu saqqummiunneqarneq ajortut takuai.

Qalerallit avammut tunisat naleqarnerulersinneqarsinnaasut, Niels Vestergaardip uparuarpaa. Taassumali oqarnera naapertorlugu aningaasat nunatta annaasagai milliardinut inorsarujussuarput:

- Millionit pineqarput. Immaqa millionit hunnorujulikkuutaat pineqarlutik, ikinnerorataannaappulli, taanna oqarpoq.

Transfer pricingip nunatta aningaasaqarneranut qanoq sunniuteqarnera misissuinermi Niels Vestergaardip suliassarisimanagu nassuiaavoq, ingerlatseqatigiiffiilli naatsorsuutaannik misissuinermini eqqumiiginartorsisimannginnerarpoq.

Aamma atuaruk Aalisarnermi sinneqartoorutit unioqqutitsinertaqanngitsumik nuunneqartarput

Danmarkip qaleralinnik tuniseqqinnermi transfer pricingip atorneratigut nunatta 4 milliardinik annaasaqartarsinnaaneranik pasitsannartumik takusaqarpit?

- Naamik. Ima ajornartorsiutaatiginngilaq allaat 4 milliardinik annaasaqaataasarluni.

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik KNR-imut mailerluni allappoq aalisakkanik tunisassiat nunatsinneersut avammut tunineqaraangata transfer pricingip atorneqartarneranik takussutissaqanngitsoq. Taakku aamma ima allapput:

- Naalagaaffiup 2023-mi tapiissutigisai 4,1 milliard koruuniupput. Taannalu tunngavigalugu qaleralinnik avammut tunisisarnerup allanngortinneratigut nunatta isertittagai minnerpaamik 4,1 milliard koruuninik qaffariaateqarnavianngitsut qularnaalluinnartumik oqarsinnaavugut.

Nunani allani tunisinerit pasinapiluttoqanngitsut

Transfer pricingimik atuiunnaarnikkut nunatsinnut 4 milliardinik iluanaaruteqassaneraaneq Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu naalakkersuisoqarfimmi pisortap Nikolai S. Christensenip aamma ilisarisinnaanngilaa:

- Aalisakkanik qalerualinnillu nunatsinneersunik nunani allani ingerlatseqatigiiffinnut tunisinermi peqquserluttuliortoqartarneranik pasinartoqanngilaq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Niuernermi atugassarititaasut maleqqissaarlugit tamatigut niuertoqarpoq. Tassa imaappoq, nunatsinni ingerlatseqatigiiffiit tunisassiaminnik tunisinerminni niuernermi atugassarititaasut malissavaat, taamaalilluni ingerlatseqatigiiffiup nunarsuarmi sumi sinneqartooruteqarnissaminik nammineerluni aalajangiissussaanani, taanna oqarpoq.

- Ingerlatseqatigiiffik nammineerluni aalajangiisinnaaguni nunami ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutikiffiusartumut sinneqartoorutiminik inissiisassagaluarpoq, taamaalilluni nunatsinni akileraaruteqarani.

Nikolai S. Christensenittaaq erseqqissaatigaa ingerlatseqatigiiffiit akileraartarnerminnik peqquserluttuliunnginnissaat politikkikkut nakkutigineqarluartoq. Taamaattumillu suliniutissanut nukittorsaanissamut aningaasat atugassat aningaasanut inatsimmi 2021-mi ukiumut 5 millionit koruunit immikkoortinneqartut taassuma nassuiaatigaa.

Aamma atuaruk Naalakkersusiut qaleralinniarfiit aqutsiviunngitsut atorunnaarsikkaat

KNR-ip Polar Seafoodip pisortaanera Henrik Leth aamma oqaluuppaa, taassumattaaq kisitsisit ilumuunnginnerarpai. Aalisakkanik avammut tunisisarnermi nunatta aningaasarpassuarnik annaasaqartarnera politikkikkut arlaleriarluni oqaluuserineqartartoq uparuarpaa:

- Tamanna ataasiinnavimmik aallaaveqarpoq; pissutsit qanorpiaq innerannik ilisimasakissuseq aammali peqquserluttuliortoqartuaannarneranik eqqarsarneq.

KNR-ip Aki-Matilde Høegh-Dam isornartorsiuineq pillugu attaveqarfigaa. Taannali apersorneqarnissaminut periarfissaqanngilaq. KNR-imullu mailerluni allappoq:

- Transfer pricingip nunap aningaasaqarnerata ineriartorneranut akornutaanera pillugu arlaleriarluni misissuisoqarnikuuvoq. Niuernermi naapertuilluartoqarnissaa upperilluinnarpara, nunatsinnilu aalisartortagut nunarpullu toqqaannartumik iluanaaruteqarnissaat qulakkiissavarput. Nuussinermi akit qalerallip naleqassusivianut tulluaqqissaartuunissaat qulakkiissavarput, taamaalilluta aningaasatigut ajoqutit ingalassimassavagut, taanna allapppoq nangillunilu:

- Qulaani pineqartoq pillugu allaaserisaqaaluppoq, misissuinermulli 2016-imeersumut innersuussigajuttarpunga (Current and future economic challenges in the Greenlandic economy, with a focus on transfer-pricing, aaqq.), nunatsinni transfer pricing tassani sukumiisumik allaaserineqarpoq. Qaleralinnik tunisinermi aningaasat qanoq amerlatigisut nunatta annaasarnerai misissuinermi missiliorneqarput.

Kandidatinngorniarluni 2016-mi allaaserinnittoq KNR-ip oqaaseqartinniarlugu attavigaa. Allaaserisalli saqqummersinneqarnissaa sioqqullugu tamanna pisinnaasimanngilaq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.