IA Siumullu: Nunatta siunissaa pillugu innuttaasut oqalliseqataassapput

Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsisissaanut missingiusiap Inatsisartuni ullumi oqallissutigineqalerpoq. Partiit maanna isumaqatigiissutigissavaat, qaqugu qanorlu sivisutigisumik innuttaasut suliarinerani akuutinneqartigissanersut.

Allattoq Anders Rytoft, Ann-Sophie Greve Møller

oktobarip 12-at 2023 18:45

Nutserisoq Najâraq Egede

Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitat tunngaviusumik inatsisissamut missingiusiaat pillugu innuttaasut akornanni isummersoqatigiinnissamut periarfissiisoqarnissaanut Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Tassaavoq Siumup Inatsisartuni gruppia sinnerlugu, Naalagaaffinngornissamut nunanullu allanut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (S), ullumi saqqummiivoq.

Allannguutissatut siunnersuut assingusoq aamma Inuit Ataqatigiit (IA) ullumi saqqummiuppaat. Taakkulu marluutillugit Inatsisartuni ullumi oqallisigaat. Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutigaat: Innuttaasut tamatta oqalliseqataassaagut.

Aamma atuaruk - Isumakilliornerujussuuvoq! Inatsit tunngaviusussaq pillugu paatsiveerusimaarnermut isummersuutit

Naallu naalakkersuisut tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut pillugu isumaliutissiissummik suliaqarititsereeraluartut, tamanut atuaruminarsakkamik, innuttaasunit taasissutigineqarnera pitinnagu qanoq sivisutigisumik oqallissutaanissaa isumaqatigiinngissutaalaarpoq.

INATSIT TUNNGAVIUSUSSAQ PILLUGU ISUMALIOQATIGIISSITAQ

Nunatsinni namminerisamik tunngaviusumik inatsiseqarnissaq Inatsisartuni siullerpaamik 2007-imi qaqinneqarlunilu oqallisigineqarpoq.
Ukiut qulingiluat qaangiuttut apeqqut qaqinneqaqqippoq, tassanilu Inatsisartunut aalajangigassatut siunnersuutigineqarluni. Nunatsinni inatsit tunngaviusoq pillugu isumalioqatigiissitaliornissaq taperserneqarpoq.
Taamaammat Naalakkersuisut Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitaq 2017-imi apriilip ulluisa 27-anni pilersippaat.
Tunngaviusumik inatsimmut "kalaallit inuit kulturiannut, oqaasiinut, kinaassusaannullu tunngaveqartumik sinaakkusiisumillu" siunnersuutaavoq.

Paasissutissarsiffik: tunngavik.gl

Allisiguk

Isumaqatigiinnginneq pivoq uffa, Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsisissaanut suliaq ukiuni arfinilinni affarmilu suliaareersoq 30 millioni koruuninik akileraarutitigut aningaasartuuteqartoqareersoq. Inatsisissatut siunnersuut ukiup affaani piareeqqareerpoq.

Innuttaasut aamma ukiuni piareersarneqarnerani akuutinneqarnikuunngillat, soqutiginnittullu isumaliutissiissut isumalioqatigiissitap nittartagaaniittoq 278-nillu quppernilik Google atorlugu ujarlertarfik aqqutigalugu namminneq nassaareqqaarlugu atuarsinnaasimavaat.

KNR-ip tunngaviusumik inatsisissaq uunga ikivaa hele forfatningsforslaget her

Innuttaasut isumaat

Siumumit siunnersuutigineqarpoq ukiuni tullerni marlunni innuttaasunik peqataatitsineq pissasoq. Piffissami tassani inatsisisissatut siunnersuut atuaruminartoq atuassavaat - isummersorfigalugulu. Kisianni naalakkersuisut IA-kkulluunniit ulluleerusunngillat. Tamanna Kuno Fenckerimit Siumumeersumit uparuarneqarpoq.

- Isumaqarpunga ulluliisariaqartugut, ulluliinngikkutta nalornissagatta, oqarpoq.

Aamma atuarukTunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut nalornissutaasoq: Inatsisartut nipaappallaarput

Taama oqarneranut atatillugu IA-p oqaaseqartartua Pipaluk Lynge, oqarpoq, innuttaasunik peqataatitsinissaq pingaarnerujussuuvoq. Taamaammat, ukiuni qassini peqataatitsineq pissanersoq oqaatigiuminaannerarpaa. Kisianni innuttaasut isummersoqataanissaat pisariaqavippoq, nassuiaavoq.

- Tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut eqqaavimmut igiinnarneqassappat uggornassaaq, taama akisunikuutigalunilu utaqqisaatiginikuusoq, Pipaluk Lynge KNR-imut oqarpoq.

Tunngaviusumik inatsisiliornermut atatillugu aallaqqaammulli innuttaasut peqataatinnissaat politikkikkut aalajangiiffigineqarsinnaagaluarnerpa?

- IA-miit oqaatigiuarparput innuttaasut peqataatinneqassasut, inatsisilerituuinnaat peqataatinnagit. Kisianni taama pisoqanngilaq. Maanna pissutsit allanngorput, innuttaasullu peqataanimut periarfissinnissaat tullinnguuppoq, oqarpoq.

Nuna tamaat angalassasut

Siumumi naalakkersuisunit allannguutissatut siunnersuutigineqartoq isumaqatigineqarpoq Doris J. Jensen, Siumut sinnerlugu siunnersuuteqartuusoq, KNR-imut oqarpoq.

- Allannguutissatut siunnersuut tapersersorparput, innuttaasut tamarmik peqataatinneqarnissaat pingaartinneqarmat. Tunngaviusumik inatsisissaq tassaavoq innuttaasut inatsisissaat, taamaammat innuttaasut tusarniartariaqarput.

Aperineqarami, sooq Siumut IAøkkullu siunnersuutit assigiinngitsut marluk assigiinnik imaqartut ataatsimoorlutik ataatsitut saqqummiutinnginneraat Doris J. Jensen akivoq:

- Nalugatsigu IA assinganik oqallisissiortoq. Kisianni nuannaarutigaarput taamaaliormata. Takutiinnarpaa isummagut amerlanertigut assigiittut, aammalu naalakkersuisoqatigiinnerput nukittuujusoq.

Tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitami ilaasortat – apriilimi atorunnaartut - isumaliutissiissusiartik Nunatsinni sinerissamut saqqummiukkiartuutigalugu innuttaasunik peqataatitsiartorlutik angalanissaat Naalakkersuisut angorusuppaat.

Innuttaasut naapissavaat, isumaliussiissusiartik saqqummiullugu, innuttaasullu qanimut nunatta siunissaa pillugu oqalliseqatigissallugit. Inatsiartut naalakkersuisullu suliami aamma peqataanissaat, IA-p Siumullu isumaqatigiissutigaat.

Isummerfigisassatut siunnersuutit tunngaviusumik inatsisissamut tunngasut Inatsisartuni oqallissutaammata, Demokraatit, Atassut imaluunniit Naleraq tapersiillutik oqaaseqanngillat.

Oqallinneq naammassimmat siunnersuutit inatsisartut inatsisissanut ataatsimiititaliaanut suliassangnortinneqassasut. Ataatsimiititaliap ilaasortaasa qanoq pisoqarnissaa aalajangerumaarpaa.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.