- Nuannerluinnaqqissaarpoq, suliamilu tassani anguneqartoq nunarsuarmi nutaarsiassatsialaanersaavoq, kissaateqaqqittariaqanngitsutut misiginangajappoq, eqqartuussissuserisoq arnanut spiralilersuisoqarnerani suliami taarsiissuteqartoqarnissaanut nutaarsiassap saqqummiunneqarnerata kingorna oqarpoq.
Taassuma arnat 67-it spiralilersuinermi eqqugaasimasut danskit naalagaaffiannit immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaannut piumasaqaat 2023-mi nassiuppaa.
Kisitsilli tamanna 2024-mi 143-nut amerlivoq, taakku tamarmik Danmarkip peqqinnissaqarfimmut akisussaaffeqarnerani niviarsiaqqat arnallu 4000-init amerlanerusut spiralilersorneqarneranni innarlerneqarsimanerminnut taarsiissuteqartoqarnissaa kissaatigaat.
Taarsiissuteqartoqarnissaa ukiuni marlunni ilungersuutigisartik maanna pisussanngorpaat.
Tamanna peqqinnissamut ministereqarfiup ippassaq nalunaarutigaa.
SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?
- Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
- Qulaajaaneq Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
- Taamanikkut Nunarput Danmarkimi amtiuvoq.
- Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
- DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip 2022-mi, qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
- Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
- Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
- Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
- Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-ani malunnartinneqarpoq.
- Tamannami eqqartuussivilersuussinermik unitsitsisinnaanitsinnik ajugaanitsinnillu isumaqarpoq. Tamanna taama isigaara: Suliami ajugaavugut, Mads Pramming oqarpoq.
- Kisianni ilumoorpoq allagaatit maanna atuarluaqqissaassavagut, Naalagaaffiup eqqartuussissuserisuanik ministereqarfimmeersunillu oqaloqateqassaagut, arlaanik amigaateqarnersoq takuniarlugu. Massakkorpiarli takusinnaasakka malillugit ajugaavugut, piumasagummi pivagut.
Inatsisitigut ataataqanngitsut aamma meeravissianngortinneqarsimasut
Tamanna Mads Prammingip arnanut eqqartuussissuserisuuffimminut atatillugu taamaallaat ajugaanerusorinngilaa, tamannali sulianut, kalaallisut tunuliaqutalinnut danskit naalagaaffiannit inuttut pisinnaatitaaffimminnik naapertuilluarfiusimanngitsunut aamma aqqutissiuussinerarpaa.
- Uku (arnat spiralilerneqarsimasut aaqq.) ajugaagunik taava allat pisinnaapput. Taakku allanut aqqutissiuipput.
Pramming Advokaterimmi inatsisitigut ataataqanngitsut maannamut 26-ugallartut kiisalu kalaallit meeravissianngortinneqarsimasut sisamat tamarmik danskit naalagaaffiata inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimanera pissutigalugu eqqartuussivilersuussiniartut aamma eqqartuussissuserisuuffigai.
- Taakkununnga tunngasumik immikkut allassimasoqanngilaq, kisianni ministereqarfimmit allagaatini aaqqissuussinermi (saammaasseqatigiinnissamut aningaasaateqarfik aaqq.) allat immikkoortitsinermi naapertuilluanngitsuliorfigineqarsimasut aamma ilaatinneqassasut takusinnaavara, Mads Pramming.
Inatsisitigut ataataqanngitsuulluni qanoq isumaqarpa?
- Uersakkat Kitaani 1963 sioqqullugu nunattalu sinnerani 1974 sioqqullugu ataatassarsiorsinnaatitaanngillat. Tassa ataatassarsiornissaminnut, kingornussinissamut ataatamilu kinguliaqatigilernissaanut pisinnaatitaaffeqanngillat. Taakku inatsisitigut ataataqanngitsutut kingorna taaneqartalerput.
- Nunarput 1979-imi namminersornerulernissatta tungaanut Danmarkimi amtiuvoq, taamaammallu Danmarkimi inatsisinik taamanikkut malinnittussaatitaavoq.
- Nunatsinni inatsisitigut ataataqanngitsut 1911-p 1974-illu akornanni 8000 missaanniittut, meeqqanut isumaginninnermullu ministereqarfiup nalunaarusiaani 2016-imeersumi erserpoq.
- Inatsisitigut ataataqanngitsut 2016-imi 5000-ngajaasut, nalunaarusiami tassani aamma erserpoq.
- Meeqqat pillugit inatsit 2014-imi allanngorpoq inatsisitigut ataataqanngitsut ataatassarsiorsinnaalersillugit ataataminniillu kingornussassat agguaanneqareersimanngippata kingussisinnaangortillugit.
- 4,7 millionit koruunit inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut paasissutissiinertalinnut, katsorsaanertalinnut inatsisitigullu siunnersuinertalinnut 2019-imiit 2023-p tungaanut atugassatut illikarneqarput.
- Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t Danmarkip naalagaaffia 2023-mi februaarimi eqqartuussivilersuuppaat. Taakku katillugit 3.250.000 koruuninik Danmarkip naalagaaffianit taarsiivigeqqupput. Damarkip naalagaaffia taamaaliorumanngimmat eqqartuussivilersuuppaat.
Taamalu oqaasertaliineq Mads Prammingip taarsiissuteqarnissamut aaqqissuussinermi arnanut spiralilersuinermi eqqugaasimasunuinnaanngitsoq aamma allanut attuumassuteqartutut paasineqarsinnaanerarpaa.
Mads Prammingillu tamanna sulissutigineqaqqissasoq neriuutigaa.
Danmarkimi 1979 sioqqullugu meeravissiartaarnerit
Kalaallit Nunaanni meeravissiartaarluni ileqqutoqqat qangaaniilli ingerlanneqartarput ilaqutariit iluanni meeqqanik 'tunissutitut' imaluunniit meerarsiartaatut.
Taama iluserlugu periaaseq taaneqartarpoq 'ammasumik meeravissiartaarneq', meeraq angajoqqaajusullu ilisimammassuk, akuttunngitsumillu iminnut attaveqatigiittarlutik.
Danskit meeravissiartaarnermut 1923-mi inatsisaat 'matoqqasumik meeravissiartaarneq'-mik tunngaveqartoq Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq, tassanilu angajoqqaajusut meeqqallu akornanni attaveqarnerit pisinnaatitaaffiillu atorunnaarsinneqarput.
Meeravissiartaarnermut danskit 1976-mi inatsisaat nutaaq Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarpoq. Allanut meeravissiartaartitsineq sukaterneqarpoq Kalaallillu Nunaanni 'matoqqasumik meeravissiartaartitsinerit' sapinngisamik ikinnerpaanngortinneqarlutik.
Kalaallit Nunaanniit nunap avataanut 1970-ikkut naanerannit meeravissiartaartitsineq atorneeruttutut isigineqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaanni meeravissiartaarneq pillugu inatsit kingullermik 2010-mi allanngortinneqarpoq, ullumikkut meeravissiartaarnernut assigiinngitsunik pingasunik imaqarluni: ilaqutariit iluanni meeravissiartaarneq, meerarsiartaarneq aamma allanut meeravissiartaartitsineq. Meravissiartaarnerit siullit marluk nalinginnaanerpaapput.
Tigusiffiit: "Slægtskab og køn i grønlandske bysamfund - følelser af forbundethed", 2010 aamma Naalagaaffiup Nunatsinni sinniisoqarfia aamma Adoptionssamrådet-imit paasissutissat.
- Danskit naalagaaffiannit eqqortumik iliuuseqarnikkut; utoqqatsertoqarlunilu susoqarsimaneranik nassuerutiginnittoqarnissaa aamma suliat ataasiakkaarnagit tamanik iluarsartuussissasoq neriuutigilluinnarpara. Tamanna pitsaanerpaassaaq, taanna oqarpoq.
Danmarkimit isumaginninneq tataannartoq
Danskit naalakkersuisuisa spiralilersuinermi suliamik isumaginninnera qanoq eqqarsaateqarfigaajuk?
- Ullumikkulli ulloq aliasuffissaanngilaq. Inerniliissutigineqartormi pitsaalluinnarpoq.
- Kisianni suliap suliarineqarnera tataannarluinnartuusoq isumaqarpunga, Mads Pramming akivoq.
Taassuma Danmarkip tungaaniit suliap aallartinneraniilli sukkanerusumik iliuuseqartoqannginnera qissaarnartuusoraa.
- Tassa suliami matumani arnanut eqqartuussivimmi unammillerniarneranni qanoq ilungersunartigisoqarneranik siusinnerusukkut takunnittoqannginnera, aamma nassuerutiginnittoqarnissaata utoqqatsertoqarnissaatalu taama sivisutigisumik suliarineqarnera, taanna oqarpoq, nangillunilu:
- Taamaammat misigissutsit assigiinngitsuupput, kisianni danskit naalagaaffiata tungaaniit suliap ingerlanneqarnera torinngilaq. Taamaattorli naggataani eqqorluinnartumik iliuuseqartoqarpoq.
