Hans Egede pillugu oqallinneq akunnermik sivitsorneqartoq: Oqallinnerput sooq maannakkut unitsissavarput?!
- Tamanna pingaaruteqarpoq! Sooq sivisunerusumik oqallissinnaanngilagut? Piffissamik suli pisariaqartitsivugut.
Angut qaqortumik tujuuluaraqartoq Nuummi kulturikkut illorsuarmut Katuamut Hans Egedep eqqaassutissaa pillugu ataasinngornermi unnukkut oqallinnermut takkuttut 60-it saanni qeqqisimavoq.
Danskinimmi norgemiunillu kingoqqisup, ajoqersuiartortup eqqaassutissaa Nuutoqqami nammineq ukiut 299-it matuma siorna tunngavileeqataaffigisamini imaanut sammilluni qaarsummiiginnassava? Imaluunniit nunasiaataanermut danskillu naalagaaffiginninnerannut takussutissaanera pissutigalugu peerneqassava?
Tamanna ullormut oqallisigineqarpoq. Naallu oqallinneq nalunaaqutaq 19.00 aallartittoq nalunaaqutaq 20.30 naammassineqartussaagaluartoq aatsaat 21.10 naammassivoq.
AAMMA ATUARUK Qilerteq, iperartortinneq kakiornerillu: Hans Egede pillugu oqaluttuani suut ilumoorpat ilumuunngillalluunniit?
- Katuami sulisut aperilaaqqaartariaqarpagut sivisunerusumik maaniikkutta ajussannginnersoq, unnummut oqallinnermi ingerlatsisoq, kommunalbestyrelsimi ilaasortaq, Inge Olsvig Brandt (IA) nalunaaqutaq 21.00 oqarpoq.
Oqallinneq Kommuneqarfik Sermersuumit aaqqissuunneqarpoq. Kommuneqarfik Sermersuup eqqaassutissap siunissaa pillugu taasititsineq marlunngornermi unnukkut nalunaaqutaq 23.59-ip tungaanut ingerlatippaa. Ataasinngornermi unnukkut – tassa taasititsisoqarunnaarnissaanut ulloq ataaseq sioqqullugu nalunaaqutaq 22.00-inngunngitsiartoq eqqaassutissap uninngatiinnarnissaanut 745-t taasisimapput. Taasisullu 407-it eqqaassutissaq nuutsikkusuppaat.
Nukatsitaavallaarpusi!
Oqallinnermut piffissaliussaq qaangiuppallaalinnginnerani oqallinnermut peqataajartortut eqimattanut qulingiluanut inissillugit eqqaassutissap ajunngitsortai ajoqutaalu pillugit oqallitsinneqarput.
Takkuttut tamarmiullutik eqimattanngorlutik suliaqarnissaminnut ilorrisimaarinninngillat.
- Eqimattani suliaqariartorluta takkutinngilagut, angut utoqqasaat nerriviup tungaanut ingerlaarluni kaffimik kaagimillu tigummiartoq oqarpoq.
Allalli pilerigaluarput.
- Ilissi inuusuttut qujagisaavallaarpusi, angut utoqqoq, ajaappiartoq, qarluisa tukattut saanni qernertunik isaruaqartoq tikerminik aalatitsiutigaluni oqarpoq.
- Inuusuttut ilorrisimaarinninngillat. Taamaammat eqqaassutissamut serlersaarisoqarpoq. Utoqqaat qassiiusut ajullallutillu tamanna pakatsissutigaat. Inuussuttut isummaminnik takutitsiniarnerminni serlersaarineq atortarpaat.
AAMMA ATUARUK Naliliineq: Eqqaassutissaq nuunneqassanngitsoq
Nerriuviup illuatungaani inuusuttut sisamat issiasut isumaqataavallaanngillat.
- Eqqaasutissarmi allamut nuutsinneqaannarsinnaavoq, maani inissaqarluarpoq. Eqqaassutissaq upperisarsiornermut takussutissaavoq aamma nunasiaataanermut atassuteqarpoq. Eqqaassutissaq pillugu inuiaqatigiit akornanni avissaartuuttoqarpoq, illuatungiliisoq oqarpoq.
Kamanneq initungaatsialersinnaasoq
Eqimattat qulingiluat oqallittut tunngavilersuutitik allanut saqqummiullugit aallartippaat.
Utoqqasaarpassuit utoqqarpassuillu Katualiarsimapput – saqqummiinerminnilu aamma sunniipput:
- Eqqaassutissaq nuutsinneqassaguni – taava sumut nuutsinneqassava? Ilaat Nuummi ukiorpassuarni najugaqarsimapput – taakkulu eqqaassutissaq Nuup oqaluttuassartaanut isumaqarluinnarsoraat. Eqqaassutissaq inuunngikkallarattali tassaniippoq – mianerinartumilu ataqqinartumi inissisimavoq. Kalaallit eqqaassutissaqalernissaanut nammineerlutik aningaasanik katersinikuupput, eqimattat ilaat saqqummiisut taama oqarput.
- Hans Egedep oqaluttuassartaa uagut oqaluttuassartaraarput. Ilumoorluta isumaqarpugut. Kristumiuuvugut, kalaallillu tamangajammik taama upperisaqarput. Nuummi inunngornikut taama isumaqarpugut, taamalu tassa, eqimattamit allamit oqarput.
- Aanaakkugut ilaat eqqaassutissamut aningaasanik katerseqataapput. Nuutsissagutsigu taakkununnga ataqqinninnerunngilaq, tunngavilersuisut pingajuannit oqarput.
Eqqaassutissarlu pillugu oqallinnermi peqataasuni inuusunnerusunik allarluinnarmik kingumut isiginninnginnerusunik aamma peqataasoqarpoq.
- Misigissutsit pillugit oqaluuserinninngikkaanni kamak annertusiartorparpoq. Maani anngaavallaarpugut – sunut tamanut anngaavagut, tamanna peqqinnanngilaq, eqimattaq alla oqarpoq.
Ilisiamtusarfimmi oqaluttuarisaanermut ilinniartoq oqarpoq:
- Akerliusumik akerliunngitsumillu tunngavilersuuteqarnianngilanga. Oqallinnerli una pisariaqartissimagunarparput – tamanna inoqatigiit attaveqatigiittarfianni takuneqarsinnaavoq. Oqallinnikkut immaqa imminut qaninnerulersinnaavugut. Hans Egede pillugu oqallittoqanngikkaluarpat immaqa maani issiasimanavianngikkaluarpugut.
Taassuma oqarnera ersaattaatigineqarpoq – unnummullu oqallinneq naggaserneqarnialerpoq. Arnarli utoqqaq sungaartumik naasortalimmik kiateqartup mikrofoni tigujumavaa.
- Eqqaassutissamut serlersaasut sooq serlersaanersut tusarpisiuk?, arnaq aperivoq.
- Naamik, oqallinnermi ingerlatsisoq, Inge Olsvig Brandt oqarpoq.
- Isumasi tusassallugit soqutigaarput.
Arnaq utoqqaq pigaluttuinnarpoq:
- Oqallinneq sivikippallaaqaaq!, taanna oqarpoq.
Kommuneqarfiga aqqutigalugu oqallinnermut nammineerlutik peqataasinnaavutit, eqqaassutissallu siunissaa pillugu marlunngornermi unnukkut 23.59-ip tungaanut taaseqataasinnaallutit.
