Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuaq ineriartorpoq – eqqumiitsuliornerlu salliuvoq
Eqqumiitsuliorneq qanoq sunniuteqarsinnaanersoq katersugaasivimmi pisortaq Nivi Christensen aperigaanni, akissutaa apeqqummiit imartuninngupallassinnaavoq.
- Eqqumiitsuliortut arlalitsigut siunissamut ilisimasassarsiortuusut isumaqarpunga. Taakkuuppummi siunissamik allaanerusumik uagutsinnut takunnilersitsisartut.
Eqqumiitsuliortut silap pissusiata allanngoriartorneranik nunarsuullu kiatsikkiartorneranik siulliit ilaanniillutik ukkatarinnittuupput, taanna oqaluttuarpoq. Taakkulu nunatta politikkikkut isiginnittaatsimut ilaasut pillugit sammisanut oqallinnermik ammaasseqataasuupput: USA, Naalagaaffeqatigiinneq sakkussiornerulernerlu pillugu apeqqut.
Taassuma eqqumiitsuliaq Melting Barricades 2004-meersoq eqqaavaa, tassani eqqumiitsuliortuusut, Inuk Silis Høegh aamma Asmund Havsteen-Mikkelsen, Danmarki kalaallit kunngeqarfianut ilaalertoq nalunaarutigalugu, qamutini qaleruarsualinni, ikerasaliani eqqarasuartaaserlutik qajartorput, Københavnimullu isaannginnerminni kalaallit sakkutuuinik illersuiniarlutik Nuummi ingerlaaqatigiipput.
- Nunasiaatillit allatut eqqarsartinneqarput. Sakkutooqarneq qanoq isumaqarpa, sakkutooqannginneq qanoq isumaqarpa? Tamakkulu tamarmik soorlu Trumpi sakkutuulersorneruneq 2025-mi pivoq. 2004-milu takutitsinerit 2025-mi pipput. Siunissarlu allatut ittoq. Sakkutooqalilernerpugut? Sakkutooqalissanngilagut? Kalaallit Nunaanni sakkutooqarneq qanoq isumaqarpa, taanna aperivoq.
Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivia takussutissalik
Nivi Christensen Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi 2015-imiilli aqutsisuuvoq, Nunattalu Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivittaassaani aqagu decembarip aallaqqaataani suliniutinut pisortatut sulilissaaq.
Suliniut ukiut 20-t sinnerlugit suliarineqartoq. Naalli nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivii nutaanngililaalersimagaluartut, nunatsinni taama ittumik peqarnissaa pisariaqarluinnartutut Nivi Christensenip isigaa.
- Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsiveqarnissaa ukiup aallartinnerani pingaartittorujussuanngorpara. J.D. Vance tikeraarnerani Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviunata ’National Gallery’-ullutali oqarusukkaluarama, nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivii takussutissaqarneri pissutigalugit. Nunarput immikkoorpoq. Danmarkip allalluunniit immikkoortortarinngilaatigut. Tamannalu politikkikkut pisoqarnerani pisariaqartippara.
Nunatta politikkikkut paasinnittaasiata allanngorfiani kulturilerinermik suliaqarfiit kinaassutsimut ilaanermullu malunniuteqaqataanerulersinnaapput.
Nivi Christensenip tunngavik taanna nuannaraa, tamannami nunatta tanngassimaarutaanik ataatsimoorfiusinnaasumik periarfissiimmat.
Peqatigitilluguli tunngavik taanna iluarinngilaa. Tassa arlaannik ataatsimoorussigaanni assigiimmik sunniisoqartarami.
- Tamatta assigiittariaqanngilagut, tamannalu akornutaakkajussinnaasarpoq. Danmarkimi kulturimut tunngassutilinnik immikkut ilisimasalinnik katitikkanik peqarpoq, tamannalu 'nation building'-imik arlaannik suliaqarnitsinnik oqarniarneruvoq, taannaavorlu danskit kulturiattut toqqarneqartoq. Tamannali aamma inuppassuusugut assigiinngitsorujussuarnik kultureqarluta inissaqartinneqannginnitsinnik isumaqarpoq. Tamatumalu ammatilaarnissaanik patajaallisaateqarpoq.
Eqqumiitsuliorneq Nivi Christensenimut tassaavoq sumiiffik eqqortumik eqqunngitsumilluunniit akissutissaqarfiunngitsoq. Inuiaqatigiinni qularnermit alapernaassuseqarnissaminngaanniillu eqqortumik akissutissarsinermik pingaartitsineruffiusumi, kiffaanngissuseqarfiuvoq pisariaqartinneqartoq.
- Eqqumiitsuliorneq uannut pingaaruteqartuaannarsimavoq, eqqumiitsuliornermut tunngatillugu ilumoortoq kukkusorlu immikkoortinneqarneq ajormata.
Isumaqarpunga sumiiffik kukkunersiorfiunngitsoq amigaatigiuaannarnikuugipput.
Sulianut akissutissat eqqortut allattorsimaffiannik atuarfeqarfinni peqartuaannangajappoq. Tamannalu isumaqarpoq kukkusoqarsinnaasoq. Inuiaqatigiinnilu sumiiffiit kukkunersiorfiunngitsut pisariaqartippagut.
Nunatta eqqumiitsulianik saqqummersitsivissaanut suliniummut pisortatut, sumiiffik sutigut tamatigut tulluarsarneqarsinnaasoq pilersikkusuppaa, illorsuillu eqqaassutissatut ineriartunngitsutullu ittut inuppassuillu eqqumiitsulianik katersugaasivittut nalinginnaasumik takorloortagaannut assingussanngilaq. Inuiaqatigiilli ineriartornerat ilutigalugu allanngorsinnaasariaqarpoq.
- Inuit eqqumiitsulianik katersugaasivik qanoq ittuunersoq takorloortarpaat. Uaguttaaq taama isumaqartariaqarpugut? Imaluunniit uagut allatut eqqarsarsinnaanissatsinnut periarfissaqaratta allaanerulluinnassava? Europamiittummi assilisariaqanngilagut.
Issittoq akimorlugu ataatsimoorneq
Nivi Christensen Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup pisortaatut eqqumiitsulianik katersugassanik, Kalaallit Nunaata Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata ullut ilaanni tunngavigisassaannik, pisivoq.
Suliassarli isumakulunnarpoq: Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuami suliat sorliit, taamaalillunilu oqaluttuat sorliit, ilusilersuisussat toqqarneqarpat?
- Eqqumiitsuliat naleqquttuunissaat neriuutigaara. Tamanna uannut pingaaruteqarpoq. Tassa Kalaallit Nunaanni Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik. Oqarniarpungalu nunarsuarmi sumi tamaani eqqumiitsulianik saqqummersitsivissuarpassuaqarmat sumiiffimminnut naleqqutinngitsunik. Taamaattumik sumiiffimmut immikkut naleqquttuusariaqarpoq. Imaanngilaq kalaallit eqqumiitsuliaat kisimik saqqummersinneqartassasut. Misigisariaqarpulli inuunitsinnut attuumassuteqartut. Uagut nammineq toqqartariaqarpagut.
Aammattaaq nunap inoqqaavi pillugit nunap inoqqaavisa nunaanni saqqummersitsiviup qanoq ittuusinnaaneranik aalajangiinissatsinnut siullerpaamik periarfissaqalerpugut - aamma Inuit pillugit oqaluttuat nunanit allanit piffissap ingerlanerani saqqummiunneqartartut eqqortutut isigineqarsinnaannginnerannik paasititsilluta.
- Inuit saqqummiunneqaraangata oqaluttuarisaanermut tunngasut takutinneqartarput. Danmarkimi Nationalmuseet-imut iseraanni Inuit pillugit oqaluttuarisaaneq piujunnaarsimasutut saqqummiunneqartarpoq. Aammali siunissamiittutut imminut isigisarpugut. Nunammi inoqqaavi Inuit peerunnikuunngillat. Ukiullu 100-t qaangiuppata inuiaqatigiittut suli piussaagut.
Kalaallit eqqumiitsuliaat avataaniit isigineqartillutik arlalitsigut assigiinngitsorpassuarnik tunngaveqartinneqartarput. Pinngortitamut, nunasiaataajunnaarusunnermut imaluunniit silap pissusiata allanngoriartorneranut attuumassuteqartinneqartarput.
Kalaallilli eqqumiitsuliaataat taamatut oqaluttuariinnarnissaat Nivi Christensenip isumassaqartinngilaa.
Kalaallit eqqumiitsuliortut amerlavallaanngillat, taamaammat siammasissumik immikkoortiterisinnaanngilagut, taanna oqarpoq. Eqqumiitsuliornikkut sunniutit eqqarsaatigineqanngillat, eqqumiitsulialli ataasiakkaat inuillu.
- Kalaallit eqqumiitsuliortut ima ikitsigaat, inuit pingasut ajornartorsiut aalajangersimasoq pillugu suliaqarpata, taava pissutsit taamaappat imaluunniit taamaanngillat? Siammasinnerusumik eqqarsarutta, nunatsinni inuussutissarsiutigalugu eqqumiitsuliortut immaqa 30-upput, tamannalu ilaannikkut nassuiartariaqartarparput. Taamaattumik isumaqarpunga pissutsinik inunnut ikitsuinnarnut atuutsitsilertarneq ajornartorsiutaajuaannartoq.
Nivi Christensenimut tamanna avataanit isiginninnerup iluatungaaniillu isiginninnerup assigiinngissutaannut assersuutinngoqqippoq. Allat ilusinik ujarlertartut taassuma inuit ataasiakkaat nipaat takusinnaasutut ippai. Allat suussutsinik ujartuineranni, nammineq attavinnik takunnittarpoq. Minnerunngitsumik Issittoq akimorlugu.
Tamannarpiarlu pissutigalugu, kalaallit eqqumiitsuliaat pillugit oqaluussinerit issittumut attuumatillugit oqinnerusutut misigai.
Inuit inuiaqatigiittut qanga piujunnaareersutut nunarsuarmi sumiiffinni arlalippassuarni suli saqqummiunneqartarput. Sumiiffinnili allani inuiaqatigiittut kikkuunerluta tunngaviusumik oqaluttuaqqaartariaqartarpugut.
- Tysklandimi suleqatigisinnaasatsinnik sinaakkussiussanut ilisimasaqanngitsunik suleqateqassagutta, Kalaallit Nunaat suunersoq nassuiaqqaartariaqarparput. Nunap inoqqaajuneq qanoq isumaqarpa? Danmarkimut attaveqarneq qanoq paasisariaqarpa? Inuiaqatigiinnut allanut attaveqarneq qanoq paasisariaqarpa? Issittumi nunap inoqqaavinik suleqateqassagaangatta oqaluunnerput allarluinnarmiit aallartiinnarsinnaasarparput.
Pia Arkep ukiut 100-t matuma siorna Tunup avannaanit Ittoqqortoormiinut nutserneq pillugu saqqummersitaa Nuummi eqqumiitsulianik katersugaasiviup qanittukkut takutippaa.
- Oqaluttuaq taanna inunnut allanut takorlooruminaatsutut isiginarsinnaavoq, Issittumili taamaanngilaq. Tassani oqaluttuaq toqqaannartumik pulaffigineqarsinnaavoq, Nivi Christensen oqarpoq.
- Oqaluttuaq taanna Canadamiunut oqaluttuarigaangakku ingerlaannaq paasisarpaat. Canadami Inuit, sakkutooqarnikkut isumannaallisaanissaq pissutigalugu nuunneqarsimasut, asserpiaanik oqaluttuaateqarput. Issittumi sumiiffinni arlalinni taamaaliortoqarnikuuvoq. Aamma Finlandimi, Sverigemi Norgemilu Saamit pillugit taamatut iliortoqarnikuuvoq.
Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuaq nutaaq
Ataqatigiinnerlu eqqumiitsuliornerinnarmiinnanilu oqaluttuarisaanermiiginnanngilaq.
Aammattaaq issittumi suleqatigisat suleqatiginninniarnerunerat Nivi Christensenip eqqumiitsulianut katersugaasivimmit maluginiarpaa.
Kalaallit Nunaannut timmisartornissamut bilitsimik inniminniiniarneq naluneqanngitsutut imaannaanngitsuuvoq: Kangianut kitaanulluunniit angalassagaanni kujammut aallaqqaartariaqarneq; akisuvoq, piffissartornarluni silalu apeqqutaasarluni.
Suliffeqarfivaraapput aaqqissuusseriaatsillu allaanerullutik. Nunanilu avannarlerni piorsarsimassutsikkut suleqatigiinnissamut aningaasaliisoqartaraluaqisoq, avannarpiaani taamatut tapersersortissarsiorfissat ikinnerujussuupput.
Tamakku tamarmik ataatsimut paasinnilersitsisarput - aammattaarli ataatsimut piumassuseqartitsilersarlutik.
Danmarkimi suliniutinut qaaqquneqaraangami, assersuutigalugu "nunamut tikinnerit iluatsillugu" aggiinnarsinnaasoq oqaatigineqakulavoq. Tamanna Issittumi nunap inoqqaavinit suleqatigisartakkaminit misiginngisaannarpaa.
Ataatsimut attaveqaqatigiinnissaq suleqatigiinnissarlu taakku suleqatigiinneranni kissaataavoq.
Taamaattumik eqqumiitsuliortut kulturikkullu suliaqartut issittumi oqallinnermik ullumikkut siuarsaasuusut, Nivi Christensen isumaqarpoq. Ilusilersuinerat siunissap allaanerusinnaaneranik ammaassivoq, takorluugaannaanngitsutut periarfissatulli.
Kalaallit Nunaannilu Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik tassuunarpiaq immaqa iluaqutaasinnaavoq: Pisimasut eqqaassutissatut pinnagit, kisiannili Kalaallit Nunaata Issittullu oqaluttuassartaannik namminneq tunngavilersorluni oqaluttuarfissatut eqqumiitsuliallu suli piunngitsut tikkuussiffigisinnaasaattut.
