Qilerteq, iperartortinneq kakiornerillu: Hans Egede pillugu oqaluttuani suut ilumoorpat ilumuunngillalluunniit?
Kalaallit inussiaataatitut pinikuuai, kristumiuussutsimut akerliuppata iperartorneqartarput toqorarneqartarlutillu.
Hans Egedemut eqqaassutissap inuiattut ullorsiornitta ullaassaani serlersaarfigineqareerneranit nittartakkatigut inuit naapittarfiini oqallinneq imaaginnavippoq. Hans Egedellu ukiut 300-junngulersut matuma siorna piliarisimasai inuit nittartakkatigut naapittarfiini ingerlaartinneqarput.
Hans Egedep piliarisarsimasai pillugit oqaluttuat ingerlaartut Kalaallit Nunaata nunasiaataanera pillugu ilisimatooq KNR-imit paasiniaaffigaarput. Hans Egedemullu ilisimasai Facebookimi siammarterneqartunit allaanerupput.
Peter A. Toft:
- Københavnimi katersugaasivissuarmi inspektøri kuratoiutigisoq
- Nunasiaateqarneq 1690-imit 1900-mut pillugu ilisimatooq
- Kalaallit Nunaat pillugu saqqummersitaasa ilaat:
- Stemmer fra kolonierne. 2018
- Grønland: Den arktiske koloni. 2017
- Koloniale identiteter: Ægteskaber, fællesskaber og forbrug i Diskobugten i første halvdel af det 19. århundrede.
Kilde: Forskningsportal
Pillaasarneq
Hans Egedep kalaallinut qanoq pinnittarsimanera oqallinnermi initunerpaat ilagaat. Kalaallit kristumiut inooriaasiinut malinnikkumanngitsut pillagaasarsimanerat oqallitsitsingaatsiarluni.
- Nunasiaataanerup aqqani nakuuserfigineqartarnermut eqqaassutissaq takussutissaavoq. Inuup uagutsinnut inuiaqatigiiusunut nakuusertarsimasup nersorneqarnera - nakuusertarneq kinguaariippassuarnut kingunipiluuteqartoq ullutsinnut suli malunniuteqartumik, Hans Egedemut eqqaassutissaq peerneqassanersoq Kommuneqarfik Sermersuup taasititsinerani Juno Berthelsen taama oqaasertaliivoq.
Kalaallilli kisimik Hans Egedemit pillagaasarsimanngillat. Pisimasut pillugit inuit nittartakkatigut naapittarfiini oqallinnermi ilaannakoortumik saqqummiisoqartoq Danmarkimi katersugaasivissuarmi inspektøri oqarpoq.
- Sulisumi kristumiut inooriaasaat unioqqutikkaangassuk aamma pillartarpai.
- Kalaallinut peqqarniitsut tilligartulluunniit aamma pillartarsimavai, taanna oqarpoq, taamanilu pillaasarneq nalinginnaasuunerarlugu.
- Nakuusertarneq Danmarkimi taamani nalinginnaasuuvoq. Palasit kisimik pillaasanngillat. Sanasut naalagaasa sulisutik aamma pillartarpaat. Angerlarsimaffimmi nuliaasut qitornaasullu aamma pillarneqartarput.
- Taamaammat Hans Egedemut qaqutigoortuunngilaq pillaasarneq. Nalinginnaasuuvoq. Ullutsinni ingasagineqarsinnaagaluarpoq kisianni pissutsit taamani taamaapput, Peter A. Toft oqarpoq.
Arnat qilertiisa kipineqartarnerat
Hans Egedep kalaallinut qanoq pissuseqartarsimanera Facebookimi quppernermi "Nalik"-mmi allaaserineqarpoq. Københavnimi katersugaasivissuarmit assit ilanngunneqarlutik.
Katersugaasivimmi saqqummersitaq 2017-imeersuuvoq ateqartoq "Stemmer fra kolonierne" - kalaallisut "Nunasiaataanermit pisut". Kalaallit Nunaata, Indiap kitaata, Ghanap Trankebarillu qallunaat nunaannit nunasiaataanerannit saqqummersitaalluni.
Allunaasap isoqutaa, qalipagaq arnallu qilertia kipisaq Kalaallit Nunaat pillugu saqqummersitami takuneqarsinnaapput.
"Kalaallit arnat katisimanatik meerartaartut qilertiiarneqartarput. Qilertiat arnaassusaannut takussutissaagaluarpoq", Nalik taama allappoq.
Taannali ilumuunngitsoq Peter A. Toft oqarpoq.
- Qilerteq katersugaasivimmi takuneqarsinnaavoq, taannali kingusinnerusukkulli aatsaat pisimasuuvoq, taanna oqarpoq.
Hans Egedep nunatsinnut tikinneranit ukiut 150-it qaangiutereersut arnat aatsaat qilertaajarlugit pillarneqartalersimapput.
- Najukkami ataatsimiititaliamut eqqaanartumik pilersitsisoqarsimavoq. Taakku qallunaanik aallartitanik kalaallinik ajoqinik pinerrarinnerpaanillu ilaasortaqarput, Peter A. Toft oqarpoq.
Hans Egede1686-imi inuusoq 1758-imi toquvoq.
Norgep illoqarfiisa ilaanni Lofotenimi palasi.
Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartorumalluni Norge Danmarkimilu Frederik sisamaat 1721-mi piumaffigai. Suli qallunaatsiaqassasoq naatsorsuutigisimavaa.
Hans Egedep Kalaallit Nunaanni vikingit 1721-mi ujarpar, nassaarinagilli. Inuit naapippaa kristumiussuserlu pillugu ajoqersugarilerlugit.
Nuuk tunngavilerpaa.
Hans Egedep Kalaallit Nunaat 1736-mi qimappaa.
Arnat ajornerusumik pinerluuteqartut qanoq pillarneqassanersut taakku aalajangertarsimagaat taanna oqarpoq.
- Arnap inoorlaajutini toqukkuniuk, immaqa katisimannginneq pissutaalluni - katisimanani meerartaarneq kanngunartuummat - qilertii kipineqartarput. Pillaariaatsit ilagisimavaat, Peter A. Toft oqarpoq.
Katisimanani meerartaarneq taamani kanngunartuuvoq, taamaammat arnat inoorlaajutitik toquttarsimavaat:
- Danmarkimi taama iliortut aamma pillagaasarput. Pillaanerli aallaaneruvoq: Inuunerup sinnera paarnaarussaaneq imaluunniit toqumut pillaaneq.
Oqaluttuat ilaat: Hans Egedep kakiornerit inerteqqutaalersikkai
Inuiattut ullorsiornitta ullaassaani Hans Egedemut eqqaassutissaq serlersaarfigineqarpoq. Qalipaammik aappaluttumik kuerarneqarlunilu inuit kakiornerinik qalipanneqarpoq.
Kakiornernik qalipanneqarnera pissutissaqarluartoq serlersaarisut sinnerlugit oqaaseqartartoq Aqqalu Berthelsen KNR-imut oqarpoq:
- Angutip taassuma (Hans Egede aaqq.) kakiornerit inerteqqutinngortinnikuuai. Ukiut 300-ngajaat timitsinni kakiorneqarnikuunngilagut. Kinaassutsitta uterteqqinnissaanik siunertaqarpoq.
Inuit kakiorneri Hans Egedemut eqqaassutissamut inuiattut ullorsiornitta ullaassaani qalipanneqarsimapput.
Katersugaasivimmi inspektøri Peter A. Toft Hans Egedep ullorsiutaa ilisimatusarnermini misissugaasa ilagaat. Palasip ullorsiutimini kakiornerit eqqaasimavai allaqqasoqaranili upperisaq pillugu inerteqqutigilersimanerai.
- Kakiornerit tammariartorsimaneri kristumiussutsip eqqunneqarneranut atassuteqarsimasinnaavoq, taanna oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Sermersuup inui Hans Egedemut eqqaassutissap qanoq pineqarnissaanik ima aalajangeeqataasinnaasut
Kitaanit assit siulliit ilaat 1864-imeersut kingornalu assilisat inuit kakiorneqanngillat. Tunumit assit 1884-imi 1906-imilu assilisani inuit kakiorneqarput.
- Kakiornerit tammariartornerinut sunarpiaq pissutaasimanersoq suli ilisimanngilarput, Peter A. Toft oqarpoq.
Hans Egedep eqqaassutissaa qanoq pineqassanersoq Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasunut taasititsissutigineqarpoq. Juulip 21-at ilanngullugu taasisoqarsinnaavoq. Taassuma saniatigut kommune Nuummi kulturikkut illorsuarmi Katuami ataasinngorpat juulip 20-ani innuttaasunut oqallitsitsissaaq.
