Canadami nunap inoqqaavisa arnartaannik pinngitsaaliissummik suli kinguaassiorsinnaajunnaarsitsi-soqartartoq
Canadami nunap inoqqaavisa oqaluttarisaanerat alianartoqarpoq.
Tamanna ukiuni kingullerni ersertaarpoq.
Canadami nunap inoqqaavisa arnartaanni toqutaasimasut aallarussaasimasulluunniit amerlaqimmata arnanik taakkuninnga toqoraasoqarsimasoq, Canadami senatip 2019-imi nalunaarusiaani allaqqavoq.
Siorna aamma sumiiffinni arlalinni nunap inoqqaavisa atuarfigisaanni najugaqarfigiutigalugit atuarfigineqarsimasut eqqaanni ilivernik taakku ilagigunagaannik nassaartoqarpoq nalunaarsorneqarsimanngitsunik.
Canadamilu pinngitsaaliissummik kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisoqartarsimanerata nalunaarutaanera nunami tassa maanna aamma quarsaartitsivoq.
Tamanna danskillu oqartussaasuisa nunatsinni niviarsiaqqanik arnanillu 4.500-nik pinngitsaaliissummik naartunaveersaasersuisitsisimanerat assigiissuteqaalupput.
Erninermi kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimasut
Canadami nunap inoqqaavisa arnartaannik kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisoqartarsimasoq, Canadami senatip nalunaarusiartaavani allaqqavoq.
KNR-ip Canadami ilanngutassiortuata Marianne Stenbækip oqarnera naapertorlugu Canadami ukiuni kingullerni hunnorujuni taamaaliortoqartarsimavoq, kingullermillu 2018-imi taamaaliortoqarsimalluni.
Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq:
Arnat angutilluunniit passunneqarnermikkut kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsinnaasarput.
Angutit passunneqarujussuartanngillat, arnalli passunneqarujussuartarlutik.
Arnat kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimasut manninnik ikkussiffigineqarnikkut naartulersinnaasarput, inuunerulli sinnerani tunngaviatigut nammineq kinguaassiorsinnaajunnaartarput.
Canadami nunap inoqqaavisa arnartaanni qassit kinguaassiorsinnaajunnaarsitaasimanersut ilisimaneqanngilaq, Canadamili oqartussat arnallu 14-it akuersiteqqaartinneqaratik kinguaassiorsinnaajunnaarsitaasimanerartut oqaloqatigiinnikuupput.
Erninermi kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarnerminni akuersinissaminnut periarfissinneqarsimanatik, arnat taakkua oqarput:
- Arnat taakkua aperineqaqattaarsimapput. Arnarli erninermini anniartupilussuunermini passunneqarnissamik nakorsamit aperineqaraangamik arajutsikkajukkaat, Marianne Stenbæk oqarpoq.
Taamaammat arnat taakkua taamaaliorneqarsimanerat nunatsinnilu arnanik pinngitsaaliissummik naartunaveersaasersuisoqarsimanera assigiissuteqaalupput.
Taamani qanoq iliorneqarnertik ilisimasimanngikkitsik naartunaveersaaserneqarsimanertillu ukiorpassuit aatsaat qaangiutereerneranni paasisimagitsik, kalaallit arnat aamma oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut tusaanngitsuusaarsimasut
Canadamilu nunap inoqqaavisa kattuffiini siulittaasut canadamiullu senatianneersut pasinapiluttuliortoqarsimaneranik eqqartueqatigiipput.
Canadamimi nunap inoqqaavisa arnartamik ilaat akuersiteqqaarnagit kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimasut qangalili ilisimavaat:
- Tamannami nunap inoqqaavisa akornanni qangalili oqallisaalerpoq, qanittukkulli aatsaat ammasumik saqqummiuttalerpaat. Allaat 14-iinnarnik ukioqarlutik taamaaliorneqarsimaneraasartunik ilaqarput, Marianne Stenbæk oqarpoq.
Taakkuali akornanniinnaanngitsoq taamaaliortoqarsimavoq. Tassami inuiannik ikinnerussuteqartunik allanik soorlu taartumik amilinnik innarluutillinnillu aamma kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisoqartarsimavoq.
Marianne Stenbæk McGill Universitymi kulturinik ilisimatusarnermi professoriuvoq, Canadamilu nunap inoqqaavinut tunngasut immikkut sammisarai. Tamatuma saniatigut KNR-ip sinnerlugu ilanngutassiortarpoq.
AAMMA ATUARUK Canadami inuit saarnginik hunnorujulikkaanik nassaartoqaqqittoq
Marianne Stenbækip oqarnera naapertorlugu Canadami oqartussat arnanik taakkuninnga kinguaassiorsinnaajunnaarsitseqqusisuusimanersut maannamut suli ilisimaneqanngilaq:
- Arnanik taakkuninnga kinguaassiorsinnaajunnaartitsinissamut pisortatigoortumik aalajangersagaqanngillat, taamaaliortoqartarsimanerali ilisimagunaraluarlugu tusaanngitsuusaarput, soorlu nunap inoqqaavisa meerartaasa ineqarfiutigalugu atuarfigisimasaannut tunngasuni aamma taamaaliortut, Marianne Stenbæk oqarpoq.
Suliarli una danskit naalakkersuisuisa nunatsinni inuit amerliartoqqunagit 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersuisitsinerannit allaanerulaarpoq, taamaaliornissartimmi pisortatigoortumik siunertarisimagitsik miserratiginngimmassuk.
Taamaalioqqusisimasut akisussaatinneqassasut
Morningstar Mercredi, first nationiusoq, 14-inik ukioqarluni kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarpoq.
Taanna arnat allat hunnorujunit amerlanerusut assigalugit utoqqatserfigineqarnissani taarsiiffigineqarnissanilu siunertaralugit taamaaliorneqarsimanini eqqartuussivimmut suliassanngortippaa.
Taannami isumaqarpoq, Naalagaaffit Peqatigiit inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaannik aamma Naalagaaffiit Peqatigiit nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaannik unioqqutitsisoqarluinnarsimasoq, Morningstar Mercredi isumaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Paavi Canadami atuarfinni angerlarsimaffiutigisuni nunap inooqqavinik atornerluineq pillugu utoqqatsertoq
Nunatsinnilu arnanik spiralilersuisoqarnerani aamma taamaaliortoqarsimaneraasoqarpoq.
Inuit pisinnaatitaaffiinik innarliisoqarujussuarsimasoq, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit naliliipput. Inatsisartullu tamanna qulaajaaffigineqartariaqartoq sapaatit akunnerata siuliani isumaqatigiipput.
Peqqissutsimut naalakkersuisoq Mimi Karlsen (IA) ataatsimeeqatigisimagitsik spiralilersuisoqarsimaneranillu sapinngisamik qulaajaaqqissaarnissaq suleqatigiissutigissagitsik, danskit naalakkersuisui KNR-imut uppernarsarpaat.
Canadami naalakkersuisut pinngitsaaliissummik kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisisoqartarsimaneranut tunngatillugu qanoq iliuuseqarnissaat utaqqimaarneqarpoq, tamannali qulaajaavigineqaqqissaassasoq canadamiut senatiata piumasaraa:
- Tamanna qulaajaavigineqalertortariaqartoq, senatip oqaatigaa. Arnat taamaaliorneqarsimasut qanoq iliuuseqarfigineqassanersut, taamaaliortoqaqqinngisaannarnissaa qanoq qulakkeerneqassanersoq taavalu taamaalioqqusisimasut qanoq akisussaatinneqassanersut paasiniassagaat senatip ilanngullugu oqaatigigaa, Marianne Stenbæk oqarpoq.
