Illersornissamut isumaqatigiissutip nutaap, tassa Issittoq pillugu isumaqatigiissut 2-p saqqummiunneqarneranit sapaatip akunnera qaangiuttoq Nuummut suliniutit nutaat pillugit suli oqallittoqarpoq.

Tamanna Nuup Umiarsualiviani sakkutuunut nutaamik talittarfiliornissamut aamma Issittumi Sakkutooqarfiup nutaamik qullersaqarfeqalernissaanut pilersaarutinut pingaartumik tunngassuteqarpoq. Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesterip, Avaaraq Olsenip (IA) oqarnera naapertorlugu sakkutuut umiarsuinut talittarfik “sorsunnermik, sakkussialersornermik sakkutuulersornermillu” eqqaasinneqaatigineqartassapput – tamannalu Nuummut atassuteqarnissaa kissaatiginngilaa.

Tamatuma saniatigut illuatungiliuttunit partiip Naleqqap isumaqatigiissut – Inatsisartunut Folketingimullu ilaasortap, Aki-Matilda Høegh-Damip (N) “sakkutooqarnikkut qitiuffeqartitsilertussatut” taasaa kamaatigaa. Isumaqatigiissut nuummiunut navianartorsiortitsisoq, Høegh-Dam isumaqarpoq, taassumami oqarnera naapertorlugu isumaqatigiissut illoqarfiit pingaarnersaannut akeqqanit saassunneqartussanngortitsisinnaammat.

Isornartorsiuineq taanna qangali ajornartorsiutaasumut tunngassuteqartoq, Dansk Institut for Internationale Studierimit (DIIS) ilisimatusartuuneq, Mikkel Runge Olesen naliliivoq.

- Siullertut nunarsuarmi siooranartoqarneruneranut atatillugu sakkutooqarnerulersitsinissaq pisariaqarsinnaavoq. Appaatigulli iliuuserigaanni illuatungerisamut aamma samminninnerulersitsisinnaavoq. Sakkussiornerni tamangajanni marloqiusamik isiginnittoqalersitsisoqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

Issittoq kalaallillu isumannaannissamut politikkiannik NATO-millu ilisimatusartup, Mikkel Runge Olesenip oqarnera naapertorlugu isumaqatigiissummi nutaami suliniutinik nalinginnaasuunngitsoqanngilaq.

- Illoqarfiit pingaarsaasa amerlanerpaartaat pilersaarusiornerni qitiuffeqartarput. Taamaammat Issittumi Sakkutooqarfiup qullersaqarfiatut ittumik illoqarfiit pingaarnersaanniititsisoqannginnissaa ajornakusuulaarunarpoq. 

Suliat assingi

Jeppe Strandsbjerg Illersornissamik ilinniarfimmi Ilisimatusarfimmilu lektori aperigaanni isumaqatigiissummi nutaami tupaallannartoqanngilaq. Sakkutuulli umiarsuinut nutaamik talittarfiliornissaq nutaamillu qullersaqarfiliornissaq, sulianut Nuummeereersunut pitsanngorsaataassasut erseqqissaatigaa.

- Illersornissaqarfiup umiarsui Nuummi Umiarsualivimmiittareerput, umiarsualiviullu allinerneqarnissaanut atatillugu Illersornissaqarfiup umiarsuinut immikkut talittarfimmik pilersitsinissaq anguniarneqarpoq. Aamma umiarsualiviup ilaa taanna Illersornissaqarfimmit atorneqanngikkaangami allanit aamma atorneqarsinnaassasoq allassimavoq, taanna oqarpoq.

Mikkel Runge Olesen (saamerleq) DIIS-imi ilisimatusartuuvoq, Jeppe Strandsbjergilu (talerperleq) Ilisimatusarfimmi Illersornissamillu ilinniarfimmi ilisimatusartuulluni. Assi © : DIIS/KNR

Nunatsinni sillimaniarnermut nunanullu allanut politikkimik ilisimatusartup, Strandsbjergip tamatuma saniatigut Issittumi Sakkutooqarfik Nuummi qitiusumik ataqatigiissaarisooreersoq oqaatigaa.

- Qullersaqarfimmik nutaamik pilersitsineq annertunerusutut isikkoqarsinnaallunilu nipeqarsinnaavoq. Kisianni pissutsini sillimaniarnerup annertunerulerfigisaanniippugut, taamaammat Nuummi qullersaqarfimmik nutaamik pisariaqartitsisoqarnera tupaallannarpalunngilaq, taanna oqarpoq.

Taamaammat ilisimatusartup Nuuk qanoq ililluni siornatigumit eqqorniarneqarulernissaa takusinnaanngilaa:

- Suliammi pioreerput. Kalaallit Nunaanni illersornissaq kissaatigigaanni taama atortorissaarutit pitsaanerpaat pilersinneqarnissaat pisariaqarpoq, Jeppe Strandsbjerg oqarpoq.

Amerikamiut naammagisimaarinnitsinniaraat

Taamaakkaluartorli illersornissamut politikkimut tunngatillugu ukiualuit matuma siornatigut tusartagarinngisatsinnik oqariartuuteqartoqartalerpoq.

- 2021-mi naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissut qiviaraanni sakkutuulersuinerulernissaq kissaatigineqanngitsoq ersarissumik allassimavoq. Maannakkut Kalaallit Nunaanni sakkutuut annertunerusumik peqataanissaat naatsorsuutigissagivut, sakkuaattoqannginnissaanullu atatillugu sakkussiornikkut qulakkeerissasugut alloriartortumik oqaatigineqarpoq, Jeppe Strandsbjerg oqarpoq.

Tamanna Issittup pissaanilissuarnit ukiuni kingullerni sammineqarneruneranik pingaartumik pissuteqarpoq. Mikkel Runge Olesenillu oqarnera naapertorlugu illersornissamut isumaqatigiissummi nutaami amerikamiut præsidentiannut, Donald Trumpimut naammagisimaarinnitsitsinissaq pingaarnertut siunertaasoq aamma ersarippoq.

Trumpimmi danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata illersorneqarneranik naammattumik suliaqarsimannginnerat isornartorsiornikuuaa. Isornartorsiuineq tamanna 2019-imi aallartippoq.

- Aningaasaliissutigineqarniartorpassuit qimerlooraanni timmisartumut imaanik nakkutilliissummut, aqqartartunik ujaasinermut atorneqartussamut aningaasaliisoqassaaq. Tamanna amerikamiut Kunngeqarfiup Danmarkip tungaaniit pissarsiarineqarnissaa ilungersuutigingaatsiarnikuuaat, Runge Olesen oqarpoq, nangillunilu:

- Danskit naalakkersuisuisa tungaanniit amerikamiunut naammagisimaarinnitsitsinissaat pingaarnertut siunertaavoq. Kisianni aamma Kalaallit Nunaanni isumannaannerulersitsinissap ilanngunneqarnissaa aamma kissaatigineqarpoq.

Mikkel Runge Olesen, Issittup sakkuaaffiunnginnissaa kalaallit tungaaniit sivisuumik kissaatigineqarpoq. Tamanna suli periarfissaava?

- Tamanna ukiuni kingullerni sakkortuumik ilungersunarpoq. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu sapinngisamik sakkuaattoqannginnissaa soqutigisaraat. Kisianni pissaanilissuit – tassunga atatillugu pingaarnerpaamik inissisimapput.

- Taakkununngalu tunngatillugu sakkuaattoqannginnissaanut maanna ingerlasoqanngilaq. Pissaanilissuit Issittumi taama ingerlanngillat, Issittullu sakkuaaffiunnginnissaanut maanna ajoraluartumik piffissami matumani periarfissaqartinneqanngikkallarpoq, taanna oqarpoq.