Nannut Svalbardtillu sermersuaqarfii peqqissutsimut navianaateqarsinnaasunik ulorianaatilimmik PFAS-eqangaatsiartut ilisimatusartut arlallit februaarimi paasivaat.    

Akoorutissat PFOS aamma PFOA USA-mi imermi imerneqarsinnaasumi peqqissutsimut navianaateqanngitsutut akuerisaasut sinnerlugit ilisimatusartut nassaarput.   

Suliniummi ilisimatusartut siuttuat, William Hartz, naapertorlugu akoorutissanik navianaateqarsinnaasunik nassaarneq nunatsinni assingusunik peqarsinnaaneranik ilimanaateqarsinnaavoq. 

Nunatsinnili imermi imerneqarsinnaasumi nerisassaniluunniit akuutissamik PFAS-qarneranik nunatsinni oqartussat misilissuineq ajorput.   

Nunatsinni erngup misissorneqartannginnera professorip aamma Aarhus Universitetip issittormiut peqqissusaannik ilisimatusarfiani Center for Arktisk Sundhedimi aqutsisup Ilisimatusarfimmilu professorip Eva Cecilie Bonefeld-Jørgensenip tupigusuutigaa.  

- PFAS-inut tunngasut ukiuni 23-ni suliaraakka, akuutissallu navianaateqarnerat ukiorpassuarni mianersoqqussutigisareerparput. PFAS-illi peqqissutsimut qanoq navianaateqartiginerat inunnut paasititsissutigiuminaaqaaq. Aqqusinermi ikaartarfimmi qulleq aappalaartuutillugu inuit ikaassanngitsut nassuiaassinnaavatit. Akoorutissalli sunniutaat ukiut 20-t 30-lluunniit aatsaat qaangiukkaangata malugineqarsinnaanerat nassuiaatigiuminaatsorujussuuvoq. Pingaartumik akoorutissat nioqqutissiornermi innuttaasunillu atugaalluarsimagaangata, taanna KNR-imut oqarpoq.         

Imaanngilaq nerisassat Danmarkimeersut tappavani misissorneqareertarmata nunatsinni misissorneqartassanngitsut Eva Cecilie Bonefeld-Jørgensen isumaqarpoq. Taassumali oqarnera naapertorlugu imeq imerneqartussaq nerisassallu eqqartorneqartillugit ilisimanissai eqqoriaanermiit ajunnginneruvoq.  

Nannut PFAS-ertaqartorujussuusut

PFAS nunatsinni pinngortitami aatsaat maluginiarneqalinngilaq.

Nannut Ittoqqortormiit eqqaaniittut PFAS-mik akoorutissartaqaqisut ilisimatusartut Canadameersut Danmarkimeersullu 2013-imi paasivaat. Nannuttaaq tingui natsiup tinguaniit 100-riaammik PFAS-taqarnerusut Aarhusip Universitetini siornatigut misissuinernit paasineqarpoq.

Aarhus Universitetimi uumassusilinnut pinngortitamullu ilisimatusarfimmi, Institut for Ecosciencemi ilisimatusartoq professorilu Rune Dietz naapertorlugu PFOS-qassuseq ilorraap tungaanukarpoq. Taanna akoorutissaq PFAS-it ilagisaat pinngortitamiinnerusartoq 2005-ip 2010-llu akornanni annertunerpaasimannguatsiarpoq.       

Assersuutigaluguli akoorutissat PFCA-t, aamma PFAS-inut ilaasut 1980-ikkunnili annertuseriarujussuarsimasut sulilu annertusiartuinnartut Rune Dietzip uparuarpaa.

Akoorutissat PFCA-t arlallit avatangiisinut peqqissutsimullu navianaateqarsinnaanerat pissutigalugu EU-mi 2023-p aallartinnerani inerteqqutigineqalerput.

Tassami aak PFAS-qarpallaarpat timi akiuussutissakillisinnaasoq, kolesteroleqarpallaalersinnaasoq, tartukkut issukkulluunniit kræftertoqalissutaasinnaasoq aamma naartup oqimaassusaanut sunniuteqarsinnaasoq misissuinerit arlallit takutippaat.

Inuittaaq PFAS-inik annertuunik timaanniittoqartartoq ilisimatusartut nassaartarput. Issittup Siunnersuisoqatigiivini suleqatigiissitaq Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) naapertorlugu akoorutissamik POP-imik annertunerpaat ilaannik kalaallit nassaarfigineqarsimapput. Akoorutissat POP-it PFAS-inut ilapput.    

Eva Cecilie Bonefeld-Jørgensenip nunatsinni avatangiisit inuiaqatigiillu peqqissusaat ukiorpassuarni ilisimatusarfigai. 

Nunatsinni innuttaasut PFAS-eqassusaannik ilisimatusartut ikittuinnaat ukkataqarsimasut Eva Cecilie Bonefeld-Jørgensen ilagaat. Taassuma naggueqatigiit Inuit inersimasortaasa akoorutissat PFAS-it iviangikkut kræfteqalissutigisinnaaneraat ukioq 2000-imili misissuivoq aamma naartusut meeraallu 2010-mili misissuiffigalugit.       

Taassuma oqarnera naapertorlugu kalaallit arnartaasa nannut aamma imarmiut soorlu puisit arferillu neqaannik nerisaqartarnerannik peqquteqarunartumik aavat danskit arnartaannit PFAS-eqarnerulaarpoq. Taakkumi nerisareqatigiiaani qullerpaagamik akoorutissartaqarnerpaapput.

Nunatsinni inuussutissanik nioqqutissiornerup ataatsimut misissuiffigineqarnissaa pisariaqartoq AMAP-ip 2021-mi uparuarpaa.

Uparuaanermut tunngatillugu aamma nunatsinni inuussutissanik nioqqutissiornerup misissuiffigineqarnissaanik pilersaaruteqartoqarnersoq pillugu KNR-ip Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund apersorusukkaluarpaa. Taannali apersorneqarusunngilaq.

Nannut uumasuni nerisareqatigiiaani qullersaagamik PFAS-imik akuutissartaqarnerpaapput. Assi © : Nukaaraq Knudsen/KNR

Misissuinernik peqanngitsoq ilimanaateqaqisorli

Nannut Svalbardtimiittut ulorianaatilimmik PFAS-ertaqangaatsiartut ilisimasassarsiorluni suliniutip februaarip qiteqqusimalernerani takutippaa.

Akoorutissat PFAS-it apisarnera siallertarneralu ilaatigut aqqutigalugit issittumut pisartut ilisimasassarsiorluni suliniummi takutinneqarpoq. Svalbardtip sermersuaqarfiini misissuinerit takutippaat akoorutissat Europameerlutillu Asiameersuusut.    

Sermilli aannerani akoorutissat sermit iigartartut sarfaasigut kuuttassasut misissuinerit aamma takutippaat.    

Akoorutissat uumassussillit ataqatigiiaarnerannut, soorlu issittup kangerluini qeriuaannartullu masarsoqarfiini sunniuteqarsinnaanerinik tamanna isumaqarpoq.     

Silaannaallu suli kissakkiartornerata malitsigisaanik silaannaap allanngoriartuinnarneranik kinguneqarsinnaavoq.   

William Hartz naapertorlugu nunatsinni taamatut misissuisoqarnikuunngilaq. Nunatsinnili taama allanngoriartortoqartarnersoq taassuma qularnaakkeersinnaanngilaa. 

Tassungattaaq tunngatillugu KNR-ip Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik apererusukkaluarpaa, allaaserisalli saqqummernissaa sioqqullugu akissuteqanngillat.

Sermerli aakkaangat akoorutissat PFAS-it assersuutigalugu nunatsinni imeqarfinnut pisarnissaat William Hartzip ilimagaa.

- Kalaallit Nunaanni sermersuaq PFAS-eqartoq qularnanngilaq, piffissallu ingerlanerani annertusiartuinnassaaq. Silaannaap allanngoriartornerani Svalbardtimi sermit iigartartutuulli aakkiartulissapput, taanna KNR-imut nassuiaavoq nangillunilu   

- Svalbardtimi najugaqarfigisama ungasinngisaani taseq imeqarfik aputip sermillu aannerannit immertarpoq. Aput ukiup ingerlanerani aattartoq soorunami PFAS-eqassaaq, sermillu aattup qanoq pisoqaatiginera apeqqutaalluni PFAS-eqassussaa allanngorarsinnaavoq.    

Navianarnera ilisimaneqartoq, misiliutinilli innersuussutinillu peqanngitsoq

Erngullumi PFAS-eqangaatsiarsinnaanera nunatsinni oqartussat tusarnartarinngimmassuk, Inatsisartut Namminersorlutik Oqartussat Stockholmimi isumaqatigiissummut 2022-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni nangaassuteqarunnaaqquaat.

Stockholmimi Isumaqatigiissut tassaavoq nunat tamalaat isumaqatigiissutaat, ilaatigut Danmarkip peqataaffigisaa. Inuit peqqissusaat illersorneqassasoq aamma avatangiisit akoorutissanik soorlu PFAS-inik sunnerneqassanngitsut anguniarneqarpoq. Isumaqatigiissummi peqataasut akoorutissanik POP-inik, soorlu PFAS-inik atuiunnaarnissaannik imaluunniit aniatitsinermik annikillisitsiniarnermi iliuuseqaqataanissaannik piumasaqarfigineqarput.

Naalakkersuisoqarfik KNR-imut mailikkut allalluni akissuteqarpoq Issittup siunnersuisoqatigiivini suleqatigiissitat aqqutigalugit issittumi mingutitsineq nakkutigineqartoq, ilaatigut misissuinerit assigiinngitsut PFAS-inut tunngassuteqartut ilisimaarigitik.

Issittup siunnersuisoqatigiivisa ingerlataanni AMAP-ip nalunaarusiaani kingullermi allaqqavoq:

- Danmarkimi nunap iluani imermi nassaat annertuut paasinarsisippaat Kalaallit Nunaanni sarfap immap qaatigoortumi PFOS-imik allanillu PFAS-inik annertuunik peqarsinnaanissaa, taamatullu avatangiisit PFOS-imik mingutsinneqarsinnaanerannik ilimanaateqartitsisumik. Taama annertutigisumik mingutitsineq kisitsisit pigeriikkagut aallaavigalugit nalilersorneqariaannaanngilaq.

Nunatsinni avatangiisit akoorutissanik PFAS-inik annertuumik mingutsinneqarsimasinnaassasut AMAP-ip 2021-mi uparuarpaa, naalakkersuisulli akoorutissanik misissuisitsisanngimmata maannalu kisitsisaateqartoqanngimmat ajornartorsiutip qanoq annertutiginera paasineqarsinnaanngitsoq.

Sooq erngup aamma inuussutissat PFAS-eqaneranik nunatsinni misissorneqartannginnerinut tunngatillugu KNR-ip Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund sapaatit-akunnera sinnerlugu apersorniarsarigaluarpaa. Taannali apersorneqarusunngilaq.

Eva Cecilie Bonefeld-Jørgensenip erseqqissaatigaa atuisut nioqqutissanik PFAS-ertalinnik pisinaveersarniarlunik minnerpaaffissaaniitiniarunikkulunniit Forbrugerrådet Tænkip nittartagaa alakkarsinnaagaat.