Sermersuaq ilanngartortoq: Minnerpaamik 110 billionit tonsi aassasoq
Assortugassaanngilaq.
Sermersuup ilaa, tassa 110 billionit tonsip missaa aassaaq, imavissuillu centimeterit 27-t missaannik tamatuma kingunerisaanik qaffassapput. 2100-kkullu suli nallertinnagit taamaattoqassasoq ilimagineqarpoq.
Nunallu tamalaat pinngitsoqaratik nunarsuarmi silaannaap kissatsikkiartornera akiorniarlugu CO2-mik aatsaat aniatitsikinnerulertorpata taamaassaaq.
Nunalli tamalaat CO2-mik aniatitsikinnerulertornissaannik ersiutikippoq. Assersuutigalugu Kina nunarsuarmi nunani CO2-mik aniatitsinerpaasoq CO2-mik aatsaat 2060-imi aniatitsikinnerulernialersaarpoq.
AAMMA ATUARUK Silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiit immat qaffassangatikkaat
Imavissuit ilimagisamit marloriaammik qaffannerussasut
Taamaammat imavissuit ilimagisamit marloriaammik 2100-kkut suli nallertinnagit qaffareernerusimassangatinneqarput.
Sermersuaq pillugu paasissutissat
Nunatta 80 procentia sermersuaavoq.
Nunatta sermersuaa nunarsuarmi sermersuarni anginerpaanut tulliuvoq, Sikuiuitsoq Kujalliup sermersuaa anginerpaalluni.
Nunatta sermsersuaa nunami 1,7 millionit kvadratmeteritut annertutigisumiippoq 3,2 kilometerillu missaattut portutigaluni.
Nunatta sermersuaa 2,9 millionit kubikkilometerit missaattut annertussuseqarpoq.
Nunatta sermersuaa nunglluni aappat, nunarsuarmi imavissuit 7 meterit missaannik qaffassasut naatsorsorneqarpoq.
Tusarfiit: DMI aamma Geus
Tamanna Danmarkimi nunatsinnilu nunap qanoq issusianik misissuisarfimmi, tassa GEUS-imi, ilisimatusartut siulersortigalugit misissuinermi kingullermi erserpoq.
- Sermersuup ilaata 2012-imi aalertornera qularnaallisaatigigutsigu, imavissuit ilimagisatsinnit marloriaatinngorlutik centimeterinik 78-inik 2100-kkut suli nallinngitsut qaffannerussapput, ilisimatooq GEUS-ip sermersuarmik silallu pissusianik ilisimatusarfianeersoq Jason Box tusagassiuutinut nalunaarpoq.
AAMMA ATUARUK Kiassuup sermersuup qeqqa siullerpaamik eqqaamasassamillu siallertileraa
Naatsorsuinitik Kalaallit Nunaata sermersuanuinnaq tunngasuusut, GEUS-ip erseqqissaatigaa. Tassa naatsorsugaat imavissuit qaffakkiartornerannik aamma peqqutaaqataasussanut soorlu Sikuiuitsoq Kujalliup sermersuata sermilluunniit iigartartut aakkiartornerannut attuumassuteqanngillat.
Naatsorsueriaaseq nutaarluinnaq atorlugu misissuisut
Naatsorsueriaaseq nutaarluinnaq atorlugu misissuillutik, GEUS allappoq.
- Ilisimatusartut naatsorsueriaasiat nutaarluinnaammat sermersuup aakkiartorneranik misissuineranni paasisat allaat assortugassaanngitsuunerat nuttaarluinnartaraa, GEUS tusagassiuutinut nalunaarpoq.
Sermersuup qanoq inneranik Ilisimatusartut misissuineranni paasisat qaammataasianit ukiuni qulikkuutaani marlunni paasissutissanik namminerlu misissuinerannik aallaaveqarput. Sermersuullu minnerpaamik 3 procentia, tassa 110 billionit tonsi, aassasoq, taakkua naatsorsuinerisa takutippaat.
AAMMA ATUARUK Sermersuup ilaa aalertorsimasoq
Sermersuulli ilaa ukiut ingerlaneranni qanoq aalertortigiumaarnersoq, nutaarluinnarmik naatsorsueriaaseqarlutik misissuineranni ersinngilaq.
- Ilimasaarutigineqartareersutuulli imavissuit amerlanerpaartaat 2100-kkut suli nallinngitsut qaffassasut misissuinitsinni erserpoq, Jason Box oqarpoq.
Taakkua naatsorsuinerisa inerneri silap pissuasiata allanngoriartornera pillugu atuagassiami Nature Climate Changemi saqqummersinneqaqqammerput.
