Silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiit immat qaffassangatikkaat

Kalaallit Nunaata sermersua ilanngullugu, nunarsuarmi sermeqarfiit aakkiartorput, tamannalu 2100-kkut naanissaata tungaanut taamatut ingerlaanassaaq.

Immat qaffakkiartuinnarnissaanut tamanna kinguneqassaaq, aatsaallu taama sukkatsigisumik ukiuni kingullerni qaffakkiartortigipput.

Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiivisa - Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) - silaannaap pissusaanut tamanna nalunaarusiareqqammerpaat.

Siunissami pisinnaasut assigiinngitsut aallaavigalugit silaannaq qanoq pissuseqalersinnaaneranut ilisimatuut nalunaarusiorput.

Ikummatissanik soorlu aamarsuarmik, uuliamik gassimillu ukiuni 80-ni kingullerni nukissiuuteqartoqaanassappat, immat agguaqatigiisillugu meterinik 0,63 1,01-llu akornanni 2100-mi qaffassimassapput.

Ukiumilu 2150-mi immat agguaqatigiisillugu meterit 0,98 1,88-llu akornnanni qaffassimassallutik.

Meterit tallimat tikillugit qaffassinnaasut

Immalli qaffannerusinnaapput, nalunaarusioqataasuni pingaarnerit ilaat, Sebastian Mernild, taama allappoq. Taanna Syddansk Universitetimi silaannaap allanngoriartorneranut tunngasunik prorektoriullunilu professoriuvoq.

- Agguaqatigiisillugu meterinik marlunnik 2100-mi immat qaffassinnaasut ilimagineqarsinnaavoq. Ajuissappallu meterinik tallimanik immat 2150-mi qaffaratarsinnaapput.

AAMMA ATUARUK Blinken qulimiguulimmik Sermersuarmeereerluni: Silap pissusiata allanngoriartornera annilaarnarpoq

- 2100-mut 2150-mullu qaffannerpaaffigisinnaasaanut naatsorsuineq inissinneqarpoq, tassami silaanaap pissusaa sermillu aakkiartorsinnaanera annertuseratarsinnaavoq, taanna nassuiaavoq.

Silaanaallu kissannerusinnaanerata kingunerisinnaasaanik immat meterinik marlunnik tallimanilluunniit qaffaratarsinnaanerat nalunaarusiamittaaq eqqaaneqarpoq.

Sikuiuitsoq avannarleq kujallerlu ingammik eqqugaasut

Sermit aanerulersinnaaneranut tunngasumik sikuiuitsumi avannarlermi kujallermilu silaanatigut immatigullu kiatsikkiartornerisa kingunerisaanik sermeq aanerulerneranut pissuteqartoq, Sebastian Mernildip oqaatigaa.

Sermillu qanoq sukkatigisumik aakkiartornera naatsorsoruminaappoq.

Ukiup 2100-p kingorna immat qanoq annertutigisumik qaffassinnaanerat nalunaarusiami misissussallugu pingaaruteqartorujussuusoq, Københavns Universitetimi sermip, nunallu pissusaanut ilisimatooq, Jens Hesselbjerg Christensen, isumaqarpoq.

IPCC-milu nalunaarusiortoqarnissaanik taanna suliniuteqaqataasuuvoq.

- Ukiuni untritilinni takkuttussani immat qaffapiloorsinnaapput. Parisimi isumaqatigiissut eqqortikkaluarutsiguluunniit, ukiut 200-t qaanngiuppata immat qaffaratarsinnaapput.

- Taama ersaritsigisumik siusinnerusukkut nalunaarusiortoqarnikuunngilaq, Jens Hesselholdt Christensen oqarpoq.

Naalagaaffiit Peqatigiit Parisimi 2015-mi ataatsimeersuartoqarmat, nunarsuarmi kiatsikkiartorneq agguaqatigiisillugu kiassuseq 1,5 2-llu akornanni 2100 tikitsinnagu annikillisinneqassasoq, nunat assigiinngitsut 200-t suleqatigiinissaminnut isumaqatigiissutigaat.

Nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissut eqquutinneqaraluarpalluunniit, siunissami immat qaffapilooratarsinnaasut, Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimiittartoqatigiivisa nalilerpaat.

Taamaattumillu sinerissami qeqertanillu pukkitsuni inoqarfiit siunissami najugaqarfigineqarsinnaajunnaassapput.